Suomessa olevista säilöönottoyksiköstä on vapautettu yksittäisiä ulkomaalaisia koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen takia.
Säilöönottoyksiköt sijaitsevat Helsingin Metsälässä ja Lappeenrannan Joutsenossa.
Esimerkiksi Joutsenon säilöönottoyksiköstä on vapautettu viime viikkojen aikana muutamia henkilöitä. He ovat edustaneet useita kansallisuuksia.
Säilössä oleva voidaan vapauttaa esimerkiksi silloin, kun säilössäpidon enimmäisaika on täyttymässä lähiaikoina, mutta henkilön kotimaahan ei lennetä koronavirustilanteen takia.
– Jokainen säilöönotettu ja hänen tilanteensa säilöönoton kannalta arvioidaan yksilöllisesti, kertoo rikoskomisario Jussi Honkanen Kaakkois-Suomen poliisista.
Säilöönotettu on päästettävä vapaaksi yleensä kuuden kuukauden tai enintään 12 kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä.
Matkustusrajoitukset yksi vapauttamisen peruste
Joutsenon säilöönottoyksikössä on 68 paikkaa ja Helsingin Metsälässä 40 paikkaa.
Poliisihallitus pyysi maaliskuussa poliisilaitoksia käymään säilöönottopäätökset läpi poikkeusolojen vaikutusten huomioimiseksi.
Poliisihallituksella ei ole tiedossa yksityiskohtaisia tietoja henkilöiden vapautuksista. Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan poikkeusolojen vaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti.
– Yhtenä esimerkkinä voisi olla se, että säilössäpidon lakisääteinen enimmäisaika umpeutuisi ennen kuin palautus olisi poikkeusolojen matkustustusrajoitusten vuoksi mahdollista, Poutanen kertoo.
Poliisi tai käräjäoikeus voi vapauttaa säilössä olevan henkilön myös esimerkiksi silloin, kun valmistelut hänen maasta poistamiseksi on keskeytetty ja säilöönotetun ei katsota olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle eikä hän ole syyllistynyt rikoksiin.
– Tällöin olisi arvioitu, että vapautettu olisi tavoitettavissa myöhemmässä vaiheessa ja hänen vapauttamisestaan ei aiheutuisi vaaraa yhteiskunnalle.
Poikkeusolot tai rajanylitysliikenteen rajoittaminen eivät sellaisenaan ole perusteita vapauttaa säilössä olevia ulkomaalaisia.
Ihmisoikeusasiantuntijat vedonneet säilöönotettujen vapauttamiseksi
Säilöönottoyksiköissä on ulkomaalaisia useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa. Joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.
Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kielteinen päätös ei kuitenkaan yksin ole säilöönoton peruste.
Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan ottaa säilöön, jos poliisi epäilee, että hän saattaisi piiloutua ennen kotimaahan palauttamista.
Joutsenon säilöönottoyksikössä kymmenkunta asukasta vaati vapauttamistaan korona-ajaksi menemällä nälkälakkoon maaliskuussa.
Lisäksi ihmisoikeusasiantuntijat ovat vedonneet eri maihin, jotta ne vapauttaisivat säilössä olevia ulkomaalaisia koronaepidemian aiheuttaman kriisin ajaksi.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatović esitti maaliskuun lopulla huolensa viruksen leviämisestä suljetuissa tiloissa.
Yle kertoi maaliskuun lopulla, että Joutsenon säilöönottoyksikössä on parannettu yleistä hygieniaa ja alettu torjua viruksen leviämistä.
Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu nosti esiin myös matkustusrajoitukset. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan turvapaikanhakijoiden säilössä pitämiselle on vaikea löytää edellytyksiä, kun palautusajankohta ei ole tiedossa tai on siirtynyt hyvin pitkälle koronan aiheuttamien matkustusrajoitusten takia.
Myöskään ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan ihmisten säilössä pitäminen ei ole oikeutettua eri maiden asettamien matkustusrajoitusten takia.
Palautuksia tehdään mahdollisuuksien mukaan
Säilöönotettuja on vapautettu Suomen lisäksi muissakin maissa. Syinä ovat riski viruksen leviämisestä säilöönottoyksikössä ja rajojen sulkeutuminen.
Esimerkiksi Ruotsissa poliisi on alkanut vapauttaa säilössä olevia ihmisiä, koska heitä ei voida palauttaa kotimaihin rajojen ollessa kiinni.
Suomesta henkilöitä poistetaan siinä määrin, kun se on mahdollista. Kansainväliset lennot ovat harventuneet koronaviruksen takia, mutta niitä on edelleen jonkin verran.
– Laivaliikenne on toistaiseksi toiminut. Viroon on paljon palautettavia ihmisiä, poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta kertoo.
Tilanne tosin muuttuu loppuviikosta, kun matkustajaliikenne Virosta Suomeen päättyy. Poliisihallitus selvittää parhaillaan laivaliikenteen lopettamisen vaikutuksia palautustoimintaan.
Lue lisää:
Tuoreimmat uutiset koronaviruksesta löytyvät kootusti täältä