Pallastunturin alueella lunta on vielä yli metrin paksuudelta ja Kittilän kirkonkylälläkin yli 80 senttiä. Lapissa mietitään nyt, mahtuuko lumi sulaessaan Ounasjoen äyräiden sisäpuolelle.
– Kittilässä on hankala tilanne, siellä keskiennustekin näyttää vahinkorajalla olevaa tulvaa. Kittilän alueella on siis mahdollisuudet todella isoon tulvaan, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta.
Suomen ympäristökeskus tekee päivittäin kaikille havaintopisteille uudet vesistöennusteet, joissa käytetään yli 50:n aiemman vuoden kevätsäätä. Näistä ennusteista parikymmentä yltää vuoden 2005 tulvan tasoon ja muutamat ylikin.
Pitkä kevät pakkasöineen pitäisi sulavedet aisoissa.
– Mutta jos tulee lämpöaalto ja vielä vähän vettä päälle niin vesimäärä tuplaantuu verrattuna kylmempään vaihtoehtoon, Alaraudanjoki tiivistää.
Tulvapengertä odotettu 15 vuotta
Kittilän pahin tulva miesmuistiin oli vuonna 2005, jolloin vesimassat tuhosivat taloja asuinkelvottomiksi. Sen jälkeen päätettiin suojata Ounasjoen varrella sijaitseva kirkonkylä tulvapenkereellä. Maanomistajat vastustivat suunnitelmaa, eikä pysyvää tulvapengertä ole kirkonkylällä vieläkään.
Suunnitelma onkin kutistunut pysyvän tulvapenkereen rakentamiseen kunnan maalle terveyskeskuksen suojaksi. Rakennustöihin on tarkoitus päästä kesällä.
Kunta ja pelastuslaitos rakentavat tarpeen vaatiessa väliaikaiset suojaukset esimerkiksi terveyskeskuksen ja vanhainkodin ympärille. Vuoden 2005 suurtulvan kanssa paininut vs. palopäällikkö Kari Kuosmanen vakuuttaa, että suunnitelmat ovat käyttövalmiina.
– Ei se ole kuin ottaa hyllystä se paperi ja katsoa, mihin aletaan laittaa suojauksia. Se on vuorokausi niin siinä on sellainen valli, että kestää tulvan nousta. Laitetaan pumppuja ja annetaan miehiä siihen avuksi, Kuosmanen kertoo.
Myös Jääkäriprikaatin varusmiehiä saadaan tilanteen vaatiessa täyttämään hiekkasäkkejä ja auttamaan muussa tulvantorjunnassa.
Palokuntalaiset koronasuojassa
Pelastuslaitos suojaa kunnan tärkeimpiä rakennuksia, mutta asuintalojen suojaus on omistajien vastuulla. Vielä Kuosmanen ei ole ottanut asiaa puheeksi, koska tulvahuippuun on yli kuukausi aikaa ja ennusteet voivat muuttua.
Kittilässä hermostuttaa nyt epidemiaksi edennyt koronavirus, eikä lisämurheita kaivata.
– Koronahomman sekaan ei ihan vielä haluta sekoittaa tulvaa, se saattaa aiheuttaa jo pientä paniikkia. Kuun loppupuolella kun nähdään mihin tulvatilanne on menossa, niin kyllä siitä sitten täytyy mainita, Kuosmanen toteaa.
Tarvittaessa Kuosmanen ajaa rannan taloja läpi ja käy täsmävalistamassa.
Kittilän vapaapalokuntalaisia yritetään suojella koronavirukselta niin että päivystys ja pienemmät tehtävät hoidetaan neljän hengen kokoonpanolla. Muita hälytetään vasta, jos on pakko. Toistaiseksi VPK on säästynyt tartunnoilta.
"Kellaria kuivateltiin koko kesä"
Riskialueisiin kuuluu Kittilän lisäksi Ivalo, Tornio, Kemijärvi ja Rovaniemi. ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki kertoo, että Aluehallintovirastolta haetaan lupaa nostaa Kemijärven vedenkorkeutta tarvittaessa 75 senttiä yli säännöstelyn ylärajan.
– Tarkoitus on, että Kemijoen ja Ounasjoen maksimivirtaamat eivät satu samaan aikaan Rovaniemelle, Alaraudanjoki sanoo. Lupaa on haettu aiemminkin, mutta sitä ei ole tarvinnut koskaan täysimääräisenä käyttää.
Riskialueiden viranomaiset ovat pitäneet kokouksia ja kaivaneet esiin valmiussuunnitelmia. Alaraudanjoki kehottaa jokivarsilla asuvia tarkistamaan tulvavakuutuksensa ja miettimään varautumista muutenkin.
– Omakotitalo on aika helppo suojata muovilla, siihen on hyviä ohjeita. Samoin penkereen tekeminen ja viemäreiden sekä hulevesikaivojen sulkeminen auttaa.
Kittilän kirkonkylällä asuvan Pasi Seppälän koti ei ole pahimmassakaan tulvassa vaaravyöhykkeellä, mutta työpaikka Metsätalo on. Viidentoista vuoden takaiset muistot palautuvat helposti mieleen.
– Tie oli poikki ja armeija kuljetti porukkaa yli. Vettä oli Metsätalon kellarissa puoli metriä, sitä kesä kuivateltiin ja tehtiin remonttia.
Seppäläkin kertoo miettivänsä, millä voimalla kevät Lappiin tulee kun se viimein tulee. Tänä keväänä tulva ei kuitenkaan ole suurin huoli.