Vakavasta sairastumisesta toipuminen vaatii usein kovaa kuntoutusta, mutta koronan vuoksi terapiat ovat siirtyneet verkkoon. Toispuolihalvaantunut Teija Kangasvieri on aloittanut etäfysioterapian, koska hän ei halua kuntoutumiseensa takapakkia.
Matka hengityskoneesta pyörätuoliin on ollut pitkä.
Kangasvieren viimeinen ilta terveenä oli kolea, koska vuoden 2017 heinäkuu oli tavallista viileämpi.
Kuuden päivän ikäinen vauva oli jo nukkumassa, kun Kangasvieri kävi vuoteeseen miehensä viereen. Pari tuntia nukahtamisen jälkeen Kangasvieri heräsi mielettömään päänsärkyyn.
Hän hapuili kesäyön hämärässä puhelimen käteensä ja soitti itselleen ambulanssin.
Aamuun mennessä Kangasvieri oli siirretty Keski-Suomen keskussairaalasta Jyväskylästä noin 150 kilometrin päähän Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Hänelle tehtiin massiivisen aivoverenvuodon vuoksi hätäkraniotomia eli aivojen avoleikkaus, eikä aviomiehelle osattu antaa mitään toipumisarviota.
Edes sitä, jäisikö 36-vuotias Teija Kangasvieri eloon.
Vajaat kolme vuotta myöhemmin Kangasvieri istuu pyörätuolissa ja puhuu sujuvasti. Myös muutamien askeleiden ottaminen onnistuu.
– Olin nenämahaletkussa lähes kaksi kuukautta ja lääkkeellisesti tajuttomana hengityskoneessa kaksi viikkoa. Sieltä olen kammennut itseni vähitellen pystyyn.
Kangasvieri on saanut fysio-, puhe-, toiminta-, psyko- ja allasterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta. Ohjelmaa on ollut jokaiseksi arkipäiväksi.
Tai oli, mutta sitten tuli korona.
Kelan tilaston mukaan Kangasvieren tavoin yli 33 000 suomalaista saa vaativaa kuntoutusta. (Kela, pdf, sivu 31) Vielä tällä hetkellä kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella terapiat jatkuvat verkossa tai kuinka monella ne odottavat poikkeusolojen päättymistä.
Tutkimuskoordinaattorista aivohalvauskuntoutujaksi
Aivoverenvuoto tuhosi Teija Kangasvieren oikeasta aivopuoliskosta alueen, jonka koko vastaa kahden desilitran kermapurkkia. Kangasvieren mustaksi aukoksi nimittämä alue on noin kolmannes aivojen oikeasta puoliskosta.
Koska oikea aivopuolisko ohjaa kehon vasenta puolta, Kangasvieren vasen puoli halvaantui.
Sairastuessaan Kangasvieri oli äitiyslomalla Jyväskylän yliopistosta tutkimuskoordinaattorin työstä. Hän teki työn ohessa väitöskirjaa, jota on päässyt taas jatkamaan.
Kangasvierellä on iso aivovaurio, mutta se on aivojen motoriikkaan liittyvillä alueilla. Ajattelua tai muistia sairastuminen ei tuhonnut.
– Kuntoni kohenee hitaasti, mutta entiselleni en koskaan palaa. Esimerkiksi vasemman käden toiminta on iäksi mennyttä. Se on fakta, joka on pitänyt hyväksyä, hän sanoo.
Se ei silti tarkoita, että Kangasvieri olisi jotenkin luovuttanut. Päinvastoin. Hän treenaa, tekee ja touhuaa niin paljon, että pitkäaikainen fysioterapeutti Carita Nikkari joutuu välillä jarruttelemaan menoa.
Kangasvierelle aktiivisuus on keino pysyä virkeänä ja elämässä kiinni. Hänen tavoitteensa on olla tulevaisuudessa mahdollisimman omatoiminen.
– Fysioterapiaa ja siihen liittyviä harjoituksia ei voi laittaa edes koronan takia tauolle. Siitä seuraisi kipuja ja jäykkyyttä kehoon, sanoo Kangasvieri.
“Etäterapia on tiukkaa settiä”
Koronan vuoksi Kangasvieren allas- ja toimintaterapia ovat tauolla. Fysioterapian lisäksi psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus jatkuvat etänä.
Kangasvieren kohtalotovereiden vuoksi terapeutit ovat ottaneet lyhyessä ajassa valtavan digiloikan, että Kelan riskiryhmille suosittelema etäterapia on saatu käyntiin. Valviran terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisterin mukaan Suomessa on yli 17 000 fysioterapeuttia, lähes 4 000 toimintaterapeuttia, vähän yli 6 000 psykoterapeuttia ja liki 2 000 puheterapeuttia.
Fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien lisäksi psykoterapeutit tuottavat lakisääteisiä terveyspalveluja, joiden tuotanto on turvattava kaikissa oloissa.
Vaikka suositus on, että kasvokkain tapahtuvasta terapiasta luovuttaisiin, kaikilta etäterapiaan siirtyminen ei onnistu. Fyysisten tai henkisten rajoitteiden lisäksi ongelmia kuntoutujille aiheuttaa, ettei läppäriä, tablettia tai älypuhelinta ole tai niitä ei osata käyttää.
– Vaikka kuntoutusta joudutaan nyt rajaamaan tai toteuttamaan eri tavalla, kokonaan sitä ei pitäisi lopettaa. Sillä, että tehdään, mitä voidaan, pienennetään laskua, joka kuntoutujien toimintakyvyn heikkenemisestä väistämättä seuraa, sanoo puheenjohtaja Jasu Forss Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:stä.
Kangasvieri oli heti valmis etäterapiaan. Aloittamista helpotti pitkä hoitosuhde saman fysioterapeutin kanssa ja aikaisempi kokemus työelämän etäpalavereista.
Kangasvierelle etäfysioterapian teho on ollut myönteinen yllätys.
– Se on tiukkaa settiä: hiki tulee ja hengästyy. Etäterapia toimii mielestäni siinä kuin läsnäterapiakin.
Terapeutille uusia näkökulmia
Kotona itseään kuntouttavalla Kangasvierellä on apuna restoraattori eli polkulaite, jolla hän alkulämmittelee ennen kävely- ja lihaskuntotreenejä. Kävelyteline auttaa kävelyharjoituksissa ja ulko-oven vieressä on tanko, jonka avulla hän harjoittelee painonsiirtoja ja tekee kyykkyjä.
Arkipäivisin apuna on henkilökohtainen avustaja Leena Polenov, jota Kangasvieri nimittää lottovoitoksi: Polenov on koulutukseltaan fysioterapeutti.
Fysioterapeutti Carita Nikkari ei ollut aikaisemmin lainkaan innostunut etäfysioterapian järjestämisestä. Hänen oli vaikea kuvitella, miten työtä voisi tehdä ilman kosketusta.
Siksi Nikkari on yllättänyt, miten hyvin kuntoutujat ovat pystyneet ottamaan ohjeita vastaan ja toimimaan itsenäisesti. Hän näkee etäterapiassa myös hyviä puolia, koska se tuo ihan kirjaimellisesti uusia näkökulmia.
– Usein asiakkaan kanssa ollaan hyvin lähekkäin ja katson häntä edestä. Ruudun ääressä pystyn tarkastelemaan isompaa kokonaisuutta.
Toinen tärkeä etu on mahdollisuus nähdä kuntoutuja treenaamassa kotiympäristössä, sillä fysioterapian tavoitteet vaativaa kuntoutusta tarvitsevilla liittyvät arkielämässä selviytymiseen.
Ainoa, mitä Nikkari tällä hetkellä työssä kaipaa, on kosketuksen voima. Monilla asiakkailla lihakset kaipaisivat käsillä tehtävää muokkaamista, venyttämistä ja rentouttamista. Sitä ei voi ruudun välityksellä tehdä.
Vertaistukea ja aikaa treenille
Kuntoutusta järjestetään Suomessa vuosittain noin 1,5 miljardilla (Kuntoutussäätiö, pdf, sivu 3), josta yksityisen terapiamarkkinan osuus on noin 540 miljoonaa euroa.
Fysioksen kehitysjohtaja Susanna Antikainen sanoo, että korona on kova isku yrittäjille. Useat kuntoutusalan toimijat ovat arvioineet, että yksityinen terapiamarkkina on pudonnut koronan vuoksi puoleen.
Fysios on iso, valtakunnallinen fysioterapiayritys, jossa etäterapiat polkaistiin neljässä päivässä käyntiin – ilman aikaisempaa kokemusta tai valmistelua.
– Meidän asiakkaista noin kolmannes on siirtynyt etäterapiaan. Tiedän, että tilanne on osalle yrittäjistä vaikea: jotkut ovat päätyneet sulkemaan ovet väliaikaisesti, jotkut pysyvästi, sanoo Antikainen.
Kangasvieren perhe elää samanlaista arkea kuin muutkin suomalaiset lapsiperheet poikkeusoloissa. Oman kuntoutuksensa ohella Kangasvieri on aktiivinen somen vertaisryhmissä. Hän kertoo jakaneensa niissä hyviä kokemuksiaan etäterapiasta ja kannustaneensa siihen myös muita.
Vastikään Kangasvieri sai tutkijakollegansa kanssa yhden väitöskirjaan liittyvän artikkelin lähetyskuntoon.
Väitöskirja vaatii vielä työtä, mutta se ei Kangasviertä haittaa. Samalla hän saa aikaa treenata omatoimisuutta ja liikkumista.
Hän aikoo kävellä omaan väitöstilaisuuteensa.