Isot kriisit ovat aina muuttaneet maailmaa. New Yorkin terrori-iskujen jälkeen korostuivat turvallisuuskysymykset ja terrorismin vastainen sota. Pankkien pelastaminen finanssikriisissä nostatti vihaa eliittejä kohtaan ja synnytti kansallismielisiä populistisia liikkeitä.
Yksi koronakriisin erityispiirteitä on etätyö – tulevaisuudessa se voi repiä kuiluja ihmisten välille. Lue alempaa, miksi.
Kysyimme neljältä poliitiikan ja tulevaisuuden tutkijalta arvioita siitä, miten maailma muuttuu koronakriisin seurauksena.
1. Yhteiskuntarauha huojuu
Kriisin taloudelliset vaikutukset tuntuvat pitkään, mutta sen poliittiset vaikutukset voivat olla vieläkin pitkäkestoisempia, arvioi Helsingin yliopiston politiikan tutkija Hanna Wass.
Hänen mielestään on jopa vaarallista ajatella, että koronakriisi olisi vain yksittäinen tapaus, jolla on alku- ja päätepiste.
Kun kriisistä palataan normaaliin päiväjärjestykseen, päättäjien on seurattava huolella, miten ja keihin heidän päätöksensä vaikuttavat.
Jos edellisen kriisin eli finanssikriisin virheistä ei oteta opiksi, edessä voi olla yhteiskunnallisia levottomuuksia. Tuolloin railo globalisaation voittajien ja häviäjien välillä syveni.
– Keskiluokkakin koki joutuneensa maksumieheksi finanssikriisin jälkeen ja näki, että politiikkaa tehtiin rikkaiden ehdoilla ja näiden tarpeista käsin, Wass sanoo.
Huoli oman työpaikan säilymisestä ja omasta pärjäämisestä oli otollinen kaikupohja oikeistopopulismille jo ennen koronakriisiä.
– Yhteiskuntarauhan kannalta päätöksentekijöiden olisi olennaista hankkia etukäteen tietoa siitä, miten päätökset koetaan eri yhteiskuntaryhmissä, Wass pohtii.
2. Demokratia muuttuu
Demokraattisissa järjestelmissä elävät kansalaiset saattavat koronakriisin seurauksena viehättyä nykyistä suljetummista järjestelmistä.
– Tästä oli merkkejä jo ennen koronakriisiä, ja se voi nyt vain vahvistua. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että kun nyt eletään kuukausitolkulla oikeistopopulistista "rajat kiinni" -päiväunta, se ei vaikutakaan enää järin houkuttelevalta tulevaisuuskuvalta, Wass sanoo.
Jo nyt vertaillaan, kummat selviävät kriisistä vähemmin vaurioin, autoritatiiviset vai demokraattiset valtiot.
Myös vaalien demokraattisuus kärsii ainakin joissakin maissa. Esimerkiksi Puolan johto pitää itsepintaisesti kiinni toukokuun presidentinvaaleista, vaikka oppositio ei pysty kampanjoimaan kunnolla.
Pandemioihin varautumisen kannalta pitäisikin Wassin mielestä pohtia esimerkiksi sitä, miten vaalitilaisuuksia voidaan järjestää etänä tai äänestää vaaleissa esimerkiksi postitse.
3. Epätasa-arvo ja rasisimi lisääntyvät
Olennaisinta on se, miten koronaviruksen aiheuttamista poikkeustoimista luovutaan, Brysselissä European Policy Centerissä työskentelevä saksalaistutkija Sophie Pornschlegel arvioi. Edes kriisin kesto ei välttämättä ole yhtä merkityksellinen yhteiskunnallisen elämän kannalta, vaikka se pahentaakin talouskierrettä.
Kriisi lisää hänen mielestään kansalaisten välistä epätasa-arvoa: yleensä kriiseistä kärsivät köyhät eniten. Tällä kertaa uusia jakolinjoja luo esimerkiksi etätyö.
– Hyvin toimeentulevat ihmiset ovat saaneet tehdä etätöitä, kun taas teollisuuden ja kaupan työntekijät eivät voi sitä tehdä. Tällä on suuri sosiaalinen vaikutus, Pornschlegel ennakoi.
Ihmiset elävät toistaiseksi vielä eristäytyneinä toisistaan, joten etätyön lisääntymisen vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa.
Myös työttömyys ja ihmisten köyhtyminen voivat johtaa levottomuuksiin ja mielenosoituksiin sitten, kun liikkuminen on taas vapaata.
Rasismi on jo nyt lisääntynyt maailmassa etenkin kiinalaisia kohtaan. YK on vedonnut jäsenmaihinsa, jotta nämä pyrkisivät estämään syrjintää nyt kaikin tavoin.
Maailman pakolaisleirit ovat poikkeustilan päättyessä todennäköisesti erittäin huonossa kunnossa. Yhdysvalloissa on huomattu, että kriisin seurauksista kärsivät pahiten mustat. Mustia myös kuolee koronavirukseen suhteessa enemmän kuin valkoihoisia.
4. Kansalaisten valvonta yleistyy
Pornschlegelin mielestä kansalaisten pitää jatkossa sopeutua siihen, että heitä valvotaan enemmän kuin aikaisemmin.
– Kun poliittiset päättäjät ovat ottaneet itselleen lisää valtaa kriisiaikana, uusia pysyviä vallankäytön muotoja on helpompi perustella kuin ennen kriisiä.
Unkarissa hallitus teki käytännössä vallankaappauksen, mutta myös esimerkiksi Itävallassa kansalaisia valvotaan Pornschlegelin mielestä poikkeuksellisen tiukasti. Belgiassa on seurattu droonitunnistuksen avulla kansalaisten ulkona liikkumista.
– Tuleeko tästä pitkän ajan toimintatapa, sitä kannattaa seurata.
Brysseliläisen EU-tutkimusyhtiö Bruegelin varajohtaja Maria Demertzis pitää selvänä, että jatkossa länsimaalaiset joutuvat luopumaan osasta yksityisyyttään. Viruksia ja tauteja jäljitetään tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä selvästi tarkemmin.
Omien tietojen luovuttaminen julkiseen käyttöön on eurooppalaisille vaikeaa. Poikkeusoloissa eläminen ja liikkumisrajoitukset kuitenkin jo valmentavat ihmisiä siihen, että vapauksia on vähemmän.
5. Kansainvälinen yhteistyö joutuu tiukoille
Maailmanjärjestys voi mennä uuteen uskoon myös kansainvälisessä yhteistyössä. Kriisin aikana rajat on suljettu, mutta protektionismi lisääntyi jo ennen poikkeusoloja.
Esimerkiksi Euroopan unionin olemassaoloa kyseenalaistetaan tulevaisuudessa enemmän, Etelä-Euroopassa sitä on kritisoitu jo vuoden 2015 maahanmuuttokriisistä asti.
Toistaiseksi jäsenmaat ovat joutuneet pärjäämään myös koronakriisissä pääosin kukin omillaan.
– Moni kansalainen kysyy, miksi meillä on EU, jos meidän kerran kriisissä pitää toimia yksin, Demertzis sanoo.
Hänen mielestään solidaarisuutta ei tarvita vain terveys- tai humanitaarisista syistä vaan myös euroalueen pelastamiseksi.
Demertzis ottaa esimerkiksi Italian. Sen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen voi hänen mukaansa kasvaa jopa 40 prosenttiyksikköä tulevina kuukausina.
Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous ja teollisuusvaltio. Sen talouden rakenteet ovat tiiviisti kytköksissä Saksaan, joka taas on Suomelle tärkeä kauppakumppani.
– Kaikki kärsivät, jos Italia on noin pahasti velkainen puolen vuoden päästä. Siksi tarvitaan taloustoimia, jotka varmistavat, että emme kaikki joudu vaikeuksiin tulevaisuudessa, Demertzis kuvaa.
Eurooppalainen yhteistyö – heikkeneekö se vai vahvistuuko – on hänen mielestään kysymys, joka on ratkaisevan tärkeä tulevina vuosina demokraattisen oikeusvaltion kannalta.
6. Kuluttamistavat muuttuvat
Tulevaisuustutkija Ilkka Halava seuraa, miten nopeasti yhteiskunnat alkavat palautua kriisin jälkeen. Esimerkiksi kaksoistornien kaatumisen jälkeen Yhdysvalloissa kesti vain muutaman viikon, kun kansalaisten kuluttaminen oli taas täysin ennallaan.
– Tämä kestää nyt paljon pidempään. "Retail apocalypse" (vähittäiskaupan äkkiloppu), joka Yhdysvalloissa on niittänyt kauppakeskuksia ja kauppoja, on edessä Suomessakin, Halava uskoo.
Verkkokauppa on sen sijaan kasvanut räjähdysmäisesti koronaepidemian aikana myös ruokaostoksissa.
7. Ympäristö huomioidaan paremmin
Kaikki haastatellut tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että etenkään ympäristöasioiden suhteen maailma ei palaa täysin ennalleen.
Halava näkee kriisissä ennen kaikkea myönteisen muutoksen mahdollisuuden.
– Tämä saattaa sysätä liikkeelle muutoksia, jotka liittyvät planeetan kestävyyteen ja siihen miten elintapoja pitäisi muuttaa, Halava sanoo.
Kriisi onkin "jättimäinen yhteiskuntaopin tunti" kaikille.
– Suurin muutos tämän kriisin jälkeen on toivottavasti se, että me ymmärrämme, että eihän täällä lopulta ole kuin ihmiset, ihmisten rakentamat asiat ja luonto. Kaikki tärkein tapahtuu ihmisten kesken, Halava sanoo.
8. Syntyy uusia yrityksiä
Jotkut näkevät kriisissä tilaisuuden kehitellä uudenlaista toimintaa ja uudenlaisia yrityksiä.
Monet maailman suurista ja tunnetuista yrityksistä kuten viihdeyhtiö Disney, televisiokanava CNN ja kuluttajatuoteyhtiö Procter&Gamble ovat syntyneet juuri talouslamaannuksessa. Finanssikriisissä runsas kymmenen vuotta sitten syntyivät esimerkiksi viestipalvelu Whatsapp ja kyytipalvelu Uber.
Halavan mielestä nyt on mahdollisuus esimerkiksi "my datalle" eli ihmisten omien verkossa olevien tietojen hyödyntämiselle. My data -mallissa ihmiset käyttävät itse aktiivisesti omia tietojaan ja jakavat niitä.
– Tarvitsemme järjestelmiä, jotka teknisesti tukevat yksilönvapautta yhteisölliseltä puolelta, Halava muotoilee. Hän tarkoittaa esimerkiksi mobiilisovelluksia, jotka mahdollistavat ihmisten tietojen käyttämisen yhteisissä järjestelmissä esimerkiksi jäljitettäessä tauteja kriisitilanteissa.
Lisää aiheesta: