Moni suomalainen sietää nyt liian kauan sydänoireita. Tämä näkyy sydänsairaaloissa, ja lääkärit ovat huolestuneita ilmiöstä.
Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain yli 12 000 suomalaista.
Menehtymisen syynä on usein nimenomaan sepelvaltimon äkillinen tukkeutuminen eli sydäninfarkti. Nyt yhtäkkiä toimenpiteiden määrä on romahtanut.
Hämeenlinnan Sydänsairaalassa kiireellisten toimenpiteiden määrä on vähentynyt 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin Sydänsairaalassa äkillisten sydäninfarktien määrä on pudonnut 35 prosenttia verrattuna viime vuoteen.
Helsingin Sydänsairaalassa potilaiden huolestuneisuus näkyy siinä, että soittoja ja kysymyksiä tulee nyt paljon. Vastaanottomäärät Helsingissä ovat ennallaan.
Sama ilmiö ulkomailla
TAYS Sydänsairaalan ylilääkäri Markku Eskola kertoo olevansa tilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa oireita katsellaan pitkään ja hoitoon hakeudutaan viiveellä. Syynä on todennäköisesti koronavirus.
– Pelätään hakeutua sairaalaan, koska pelätään sairastua COVID-19-tautiin, Eskola selittää.
Toiseksi potilaat voivat ajatella, että joku toinen tarvitsee ambulanssia tai sairaanhoitoa enemmän kuin he. Sydänoireet ovat kuitenkin niitä, jotka tulee ottaa hyvin vakavasti ja hakeutua nopeasti sairaalaan.
Sepelvaltimotukoksen syynä on valtimoiden seinämiin kertynyt rasva tai kalkkeutuma.
Äkillisesti tukkeutunut sepelvaltimo tulee avata pallolaajennuksella nopeasti, jotta vältetään pysyvä sydänlihaksen vaurioituminen. Jos nopeaan pallolaajennushoitoon ei ole mahdollisuutta, voidaan tukosta yrittää liuottaa lääkehoidolla.
Samanlainen ilmiö näkyy Eskolan mukaan myös ulkomailla.
– Pandemian huippualueilla sydäninfarktit ovat vähentyneet jopa 80 prosenttia.
Markku Eskola ei usko, että infarktit ovat yhtäkkiä vähentyneet oikeasti näin paljon. Etätyössä voi olla toki vähemmän stressiä, mutta toisaalta pandemian tiedetään lisäävän yleistä stressitasoa.
Korkean riskin potilaita
Sydänsairaalan aluepalveluista vastaava palvelujohtaja, kardiologi Vesa Virtanen pitää myös tilannetta huolestuttavana. Aaltoilevasti kipuilevat rintakipupotilaat eivät hakeudu entiseen tapaan hoitoon.
– He ovat korkean riskin potilaita ajatellen mahdollista sepelvaltimosuonen kokonaan tukkeutumista ja myös vakavien rytmihäiriöiden riski on näillä potilailla kasvanut.
Markku Eskolan mukaan sydäninfarktissa tärkeintä on hakeutua hoitoon nopeasti.
– Meillä on jo havaintoja, että välitöntä henkeä uhkaavat komplikaatiot lisääntyvät. Jokainen minuutti, jonka sepelvaltimo on tukossa, tuhoaa peruuttamattomasti sydänlihasta, Eskola sanoo.
Seurauksena viivyttelystä voi olla sydämen vajaatoimintaa, kammioväliseinän repeämiä tai henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä ja johtumishäiriöitä.
Milloin tulee ottaa yhteyttä?
– Jos on voimakasta, laaja-alaista rintakehän alaista kipua tai ahdistusta, oire on yhtämittaista ja kestää 15 minuutin ajan. Ensimmäinen ja ainoa oikea tapa on soittaa hätänumeroon 112, Eskola sanoo.
Oireista löytyy tarkka kuvaus täältä. Miehellä oire on usein puristava laaja-alainen rintakehällä tuntuva kipu, joka voi säteillä vasempaan yläraajaan, kaulalle tai leukaperiin. Henkeä voi ahdistaa ja iho on kylmän nihkeä.
Naisella oire voi olla monimuotoisempi. Kipu voi olla terävää tai se voi puuttua ja ainut oire voi olla äkillinen hengenahdistus ja huonovointisuus. Olo tuntuu kuitenkin selkeästi sairaalta. Pahoinvointi ja oksentelukin ovat tavallisia oireita.
Ambulanssihoitohenkilökunta osaa toimia, jos on viitteitä sydäninfarktista. Oireet kertovat vakavasta sairastumisesta, eikä silloin pidä miettiä, että joku tarvitsee ambulanssia enemmän.
– Terveydenhuolto on sairastuneita varten, se on meidän työtä. Henkilökuntaan voi luottaa, eikä sairaanhoitoon hakeutumista tarvitse pelätä, Eskola sanoo.
Matkalla leikkaussaliin ei näe muita potilaita
Koronaakaan ei kannata pelätä. Terveydenhuoltohenkilöstö osaa suojautua, Eskola muistuttaa.
Sitä paitsi esimerkiksi TAYSin Sydänsairaalassa tilat on tehty niin, että matkalla toimenpidehuoneeseen ei edes näe muita potilaita. Myös päivystyksissä hoitokulkuja on mietitty.
– Ambulanssi tuo potilaan suoraan Sydänsairaalan parkkihalliin, sen jälkeen hänet siirretään hissillä toiseen kerrokseen ja toimenpidesali on ihan lähellä. Tässä ei kohdata muita potilaita, Eskola sanoo.
Lue lisää:
Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään? Tässä riskiryhmät ovat – kokosimme ohjeet, kuinka toimia