Saksan läntisimmässä kolkassa, Heinsbergin alueella, on alkanut perusteellinen tieteellinen tutkimus koronaviruksen leviämistavoista. Asiasta kertoo The Local -uutisjulkaisu.
Kaupungissa järjestettiin helmikuun alussa karnevaali, johon osallistui koronaviruksen saanut pariskunta. He ilmeisesti levittivät virusta ihmisjoukossa, jolloin Saksan virusepidemia pääsi alkamaan.
"Saksan Wuhaniksi" nimitetyssä Heinsbergissä on 9.4. mennessä havaittu 1 537 vahvistettua koronavirustartuntaa. 48 ihmistä on kuollut ja 974 parantunut.
Bonnin yliopiston virologin Hendrik Streeckin johdolla on aloitettu laaja tutkimus taudin eniten koettelemassa Gangeltin pikkukaupungissa, jossa sairastuneita on poikkeuksellisen paljon.
Tutkijat ovat tehneet koronatestejä sekä vasta-ainetestejä, joiden tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri osuus Gangeltin asukkaista on jo sairastanut koronaviruksen. Ensimmäisten alustavien tulosten perusteella 500 hengen otoksesta 15 prosenttia oli saanut viruksen.
Lisäksi tutkijat haastattelevat lukuisia ihmisiä ja käyvät kodeissa, kouluissa ja sairaaloissa selvittämässä, miten virus leviää erilaisissa ympäristöissä ja miten sitä voi parhaiten estää.
– Heinsbergin alue on kaikkein otollisin [tutkimuskohde], jotta saamme vastauksia koko muuta maata varten, Streeck sanoi Nordrhein-Westfalenin osavaltionhallinnon tiedotteessa.
Virus on herkkä kuolemaan
Tutkijat selvittävät myös, millä tavoin virus leviää. Streeck kuvasi ZDF-uutiskanavan Markus Lanz -keskusteluohjelmassa, että he ovat keränneet näytteitä kaikenlaisilta pinnoilta, joita ihmisillä on tapana kosketella, kuten ovenkahvoista, kännyköistä, TV:n kaukosäätimistä, pesualtaista ja kauppojen ostoskärryistä.
Lähes kaikkialta löytyi merkkejä koronaviruksesta.
Tutkijat eivät kuitenkaan saaneet näytteistä viljeltyä uusia viruksia. Tämä tarkoittaa, että tutkijat löysivät vain viruksen RNA:ta tai "kuolleita" viruksia, Streeck sanoi ohjelmassa.
Näyttää siis siltä, että jos virus leviäisi esimerkiksi ovenkahvasta, viruksen kantajan on pitänyt yskäistä käteensä ja tarttua sitten kahvaan. Kun toinen ihminen on sitten saanut virusta omaan käteensä, hänen on pitänyt koskettaa kasvojaan, Streeck kertoo.
– Olemme olleet kotitaloudessa, jossa asuu useita infektion saaneita, emmekä ole löytäneet miltään pinnalta yhtään elävää virusta, hän sanoi ZDF:llä.
Berliinin Charité-sairaalan virologi Christian Drosten on uutiskanava NDR:n podcastissa kertonut, että koronavirus näyttää olevan hyvin herkkä kuivumaan. Tästä syystä hän pitää todennäköisenä, että pääosa tartunnoista saadaan hengittämällä virusta sisään.
Drosten arvioikin, että virus tuskin voi tarttua esimerkiksi kädestä käteen kulkevien setelien ja kolikoiden kautta.
– Mutta tämä ei tarkoita, että käsiä ei tarvitsisi pestä, hän sanoo podcastissa.
Läheisempi kanssakäyminen
Hendrik Streeckin mukaan toistaiseksi ei ole todistettu koronaviruksen tarttuneen esimerkiksi supermarketeissa, kampaajalla tai ravintolassa.
Merkittävät tartuntapesäkkeet ovat Streeckin mukaan seuranneet pidempiaikaisesta altistumisesta ja läheisestä oleskelusta viruksen kantajien seurassa.
Näin on ilmeisesti tapahtunut esimerkiksi Heinsbergin karnevaaleilla, Italian Bergamon jalkapallo-ottelussa ja Itävallan Ischglin laskettelukeskuksen after-ski-juhlissa.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.
Juttua korjattu 10.4. klo 17.59: Täydennetty ja tarkennettu tietoja tutkimuksen sisällöstä sekä lähteitä. Päivitetty tiedot Heinsbergin tartunnoista, kuolleista ja parantuneista. Otsikkoa muutettu.
Lue myös: