Lapin matkailun ennakoidaan palautuvan entiselle tasolleen hitaasti. Asiantuntijat ja yrittäjät uskovat, että lähimatkailun merkitys korostuu koronaviruspandemian jälkeen.
Matkailun monialakonserni Lapland Hotelsin omistaja ja kokenut yrittäjä Pertti Yliniemi arvioi, että alan selviytyminen talousahdingosta riippuu joulunajan sesongista. Matkailuyrityksiä uhkaa täydellinen katastrofi, jos koronakriisi venyy yli kesän ja lentoliikenne ei pääse elpymään.
– Positiivista on sikäli, että englantilaiset matkanjärjestäjät ovat ilmoittaneet, että varauksia on enemmän joululle kuin viime vuonna. Se on Lapin matkailun tärkein sesonki ja uskoa tulevaisuuteen on, emme ole heittäneet kirvestä kaivoon.
Lähimatkailusta uusia palveluja
Tulevaisuudessa ratkaisevinta on lentoliikenteen toipuminen koronakriisistä kotimaassa ja ulkomailla. Tutkijat ja yrittäjät uskovat, että ihmisten matkustuskäyttäytyminen muuttuu ja lähimatkailun osuus korostuu.
Lentoliikenteen elpyminen voi kestää pitkään, toteaa Lapin yliopiston apulaisprofessori Outi Rantala, jonka leipälaji on lähimatkailu.
– Asioita voi nähdä nyt eri tavalla ja testata mitä lähiympäristöstä löytyy. Matkailualan palvelujen tarjoajat voisivat saada uusia ideoita, joita voisi kehittää voimassa olevien rinnalle.
Lapin matkailualan yrittäjille lähimatkailu on tärkeää, kun ryhdytään palaamaan kohti koronakriisiä edeltävää matkailutasoa. Toimeentulon kannalta ulkomaalaiset matkailijat ovat kotimaisten ohella elintärkeitä ravintoloille, ohjelmapalveluyrityksille, hotelleille, kaupoille ja hiihtokeskuksille.
Lapland Hotels -konsernin omistaja Pertti Yliniemi uskoo, että matkailussa tapahtuu koronakriisin jälkeen muutoksia, jotka voivat olla laajojakin.
– Varmasti tämä vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Tässä on paljon myös arvomaailmasta kysymys ja se muuttaa tietysti matkailua. Meillä on hyvä puoli Lapissa, että tämä on elämysmatkailua ja ehkä nykyajan trendien mukaista.
Korona sulatti kevätsesongista 100 miljoonaa
Lapin matkailualan yrittäjät elävät Suomen muiden palveluyritysten tavoin syvää kriisiä. Talous sakkaa usealla yrityksellä ja tulevaisuus on usvan peitossa.
Lapin kannalta oli onni onnettomuudessa, että koronakriisi puhkesi vasta tärkeimmän sesongin, joulun jälkeen. Tappiot ovat joka tapauksessa mittavat, sillä matkailuyritysten, hiihtokeskusten ja ravintoloiden liikevaihdosta sulaa kevään mukana satoja miljoonia euroja.
– Kyllä tässä puhutaan Lapin matkailun osalta suurista summista. Arvioisin, että sata miljoonaa ainakin, kun kaikki lasketaan. Meillä tappiot ovat tuntuvat, pohtii matkailualan pitkäaikainen yrittäjä Pertti Yliniemi.
Lapland Hotels on kasvanut vuosikymmenien aikana monialayritykseksi, jonka liikevaihto on vuositasolla noin 120–130 miljoonaa euroa. Lapin matkailun kokonaistappioiden tarkka arviointi on Yliniemen mukaan vielä ennenaikaista, sillä paljon voi vielä tapahtua. Normaaliin palaaminen kestää kuitenkin pitkään.
– Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Ensinnäkin nämä tappiot ovat sellaisia, että niitä ei pysty mitenkään kattamaan ja ehkä tämä lähtee hitaasti liikkeelle kotimaan matkailusta ja mahdollisesti Euroopan lähilennoista.
Kolme avainasiaa: ostovoima, turvallisuus ja paikallisuus
Lapin yliopiston matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell laskee, että kolme asiaa vaikuttavat ihmisten matkustuspäätöksiin.
Koronakriisin jälkeen ihmiset hakevat matkustuksessa aiempaa enemmän turvallisuuden tunnetta. He haluavat tukea myös paikallisia yrityksiä, joka on nähtävissä Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa. Perheiden toimeentulo ja varallisuus vaikuttavat pitkään matkustuspäätöksiin.
– Ihmisten ostovoima on yksi vaikuttava tekijä. Suomessa ja maailmalla ihmisiä on lomautettu tai he ovat jääneet työttömäksi. Matkailu on yksi, joka rajataan sivuun, ehkä tänä vuonna ei lähdetä kauas lomalle, kun ei ole rahaa, kertoo Garcia-Rosell.
Lapin matkailun toipuminen ennalleen kestää pitkään, siitä ovat yrittäjät ja tutkijat samaa mieltä. Nyt alkusokin jälkeen edessä on uusien toimintatapojen miettiminen.
Virtuaalimatkailu kuulostaa tällä hetkellä usean korvaan etäiseltä, mutta se voi matkailututkijan mielestä olla yksi lisä yrittäjien työkalupakkiin, kun koronakriisin jälkivaikutuksista pyristellään irti.
– Eri puolilla maailmaa voi olla ihmisiä, jotka eivät voi liikkua toistaiseksi rajoitteiden vuoksi. Virtuaalimatkustus voisi olla yksi tapa tuottaa elämyksiä ihmisille, päättää matkailututkimuksen lehtori José-Carlos Garcia-Rosell.
Lue myös:
Matkailupomon terveiset autioituneesta Lapista: "Toivottavasti tänne ei tule ketään pääsiäisenä"