Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

EU-komissaari Urpilainen varoittaa koronaviruksen toisen aallon vyöryvän kehitysmaista Eurooppaan, jos kriisiä ei padota nopeasti

Komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä EU:lla on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaita ja se on hänen mukaansa myös unionin oma etu.

Jutta Urpilainen
Vaikka koronakriisi rauhoittuisi Euroopassa, niin ongelma ei poistu ennen kuin virus on saatu aisoihin maailmanlaajuisesti, komissaari Jutta Urpilainen sanoo. Kuva: Olivier Hoslet / EPA
Tero Valtanen
Avaa Yle-sovelluksessa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista ja muun muassa Afrikan asioista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd.) varoittaa, että koronaviruksen toinen aalto vyöryy Eurooppaan kehitysmaista, jos kriisiä ei onnistuta patoamaan nopeasti. Kehitysmaiden valmius kriisin hoitamiseen ja viruksen torjuntaan on paljon heikompi kuin Euroopassa ja länsimaissa.

– Vaikka voisimme jossain vaiheessa Euroopassa alkaa huokaista helpotuksesta ja purkaa rajoituksia, niin ongelma ei poistu ennen kuin koronakriisi on saatu hoidettua maailmanlaajuisesti, Urpilainen sanoo.

Urpilainen toteaa, että koronavirus ei tunne rajoja, eli niin kauan kuin virus on elossa jossain päin maailmaa, niin kukaan meistä ei ole turvassa.

Urpilainen näkee suuren riskin esimerkiksi 1,2 miljardin asukkaan Afrikassa.

– Lähes jokaisessa Afrikan maassa on todettu koronatapauksia.

– Tästä syystä meidän moraalinen velvollisuutemme on auttaa kehitysmaita, joiden valmius kriisin hoitamiseen ja viruksen torjuntaan on paljon heikompi kuin Euroopassa ja länsimaissa, mutta se on myös meidän oman etumme mukaista.

EU-komissio vahvistaa koronan vastaista työtä

Urpilaisen mukaan Euroopan komissio on jo tehostamassa koronan vastaista taistelua kohdentamalla uudelleen 15,6 miljardia euroa EU:n kumppanimaille myöntämiä avustusrahoja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kiireettömien infra-, maatalous- ja energiahankkeiden lykkäämistä eteenpäin.

– Nämäkin ovat toki tärkeitä, mutta eivät tässä akuutissa tilanteessa aivan välttämättömiä, Urpilainen selventää.

Kyse ei siis ole uudesta runsaan 15 miljardin euron tukipotista, vaan Euroopan komission johdolla käydään nyt läpi EU:n ulkopuolisille kumppanimaille aiemmin myönnettyä rahoitusta, jota kohdennetaan uudelleen koronan vastaiseen työhön.

Koronaviruksen torjuntaan suunnatusta potista noin 10 miljardia on eri hankkeista uudelleen kohdennettuja varoja ja noin 5 miljardia Euroopan investointipankin kautta annettavia lainoja.

– Tarjoamme hätäapua ja hankimme esimerkiksi hengityskoneita.

Uudelleen kohdennetulla avustusrahoituksella tuetaan niin ikään kehitysmaiden terveydenhoitojärjestelmiä ja autetaan vastaamaan koronaviruksen aiheuttamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin kehitysmaissa.

Urpilaisen mukaan avustusrahojen uudelleen kohdentaminen on käynnissä niin Latinalaisessa Amerikassa, Aasian maissa kuin Afrikassakin.

– Jos emme saa padottua kriisiä kehitysmaissa, niin on vain ajan kysymys, kun se on uudelleen Euroopassa, Urpilainen sanoo.

– Käymme lähetystöjen avustuksella ihan maittain läpi, mitä voimme tehdä ja miten voimme rahoitusta uudelleen kohdentaa, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen sanoo.

Lue myös:

Ihmisten eristämisestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä Etelä-Afrikassa – nuoret kertovat Ylelle, miten työt menivät eikä ruokaan ole varaa

Eurooppalaiset saavat nyt tuntea, minkälaista on olla kansallisuutensa takia ei-toivottu – voimme ottaa siitä opiksi

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Suosittelemme