Koronavirusinfenktioiden (COVID-19) hoitoon kehitetään nyt lääkkeitä hurjaa vauhtia ympäri maailman.
– Kilpailu on kovaa, mutta kaikkien kynnelle kykenevien on silti mielekästä tehdä tätä, sanoo lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentti Päivi Saavalainen Helsingin yliopistolta.
Parantuneiden vasta-aineet ovat kovaa valuuttaa
Saavalaisen tutkimustiimi etsii koronaviruksen vasta-aineita taudista parantuneiden näytteistä. Tiimi on osa neljän tiimin kokonaisuutta, joka yrittää kehittää vasta-ainelääkettä koronavirukseen.
Jos koronavirukseen löytyisi vasta-aine, jota potilaille voisi antaa, yhä harvempi kuolisi sairauteen tai joutuisi tehohoitoon.
Moni muu tutkimusryhmä maailmalla tekee ihan samaa. Siitä huolimatta samaa kannattaa tehdä myös Suomessa. Maailmalla on huutava pula koronan vasta-aineista ja hoidosta koronavirukseen.
– Jos useampi laboratorio löytää saman lääkeaineen, jota pitää hyvänä, sen kanssa voi edetä nopeammin. Ehkä juuri me onnistumme löytämään sen kaikkein parhaan ja tiukimmin toimivan vasta-aineen potilaastamme, Saavalainen sanoo.
Käytännössä tutkimusryhmä etsii parantuneiden koronapotilaiden veren valkosolujen joukosta juuri niitä vasta-aineita, jotka ovat hyökänneet koronavirusta vastaan, kun potilas on parantunut taudista.
Parantuneiden joukosta yritetään löytää yhdenmukaisia vasta-aineita, jotka toistuisivat samanlaisina potilaasta toiseen.
Muutamalta potilaalta onkin jo löydetty sekvenssejä, jotka ovat hyvin samannäköisiä keskenään. Mitä useammalta potilaalta löytyy yhtäläisyyksiä, sitä todennäköisemmin tutkimus on löytämässä juuri niitä vasta-aineita, jotka pystyvät taistelemaan koronavirusta vastaan.
– Todennäköisesti löydämme hyviä lääkeaihioita. Mutta lääkkeeksi asti niillä on vielä pitkä tie, Saavalainen sanoo.
Kesän lopulla lääkeaihioissa ollaan jo aika pitkällä, hän arvioi.
Ennen pitkää markkinoille tulee todennäköisesti useampia lääkkeitä, jotka helpottavat tai jopa estävät koronaviruksen oireita merkittävästi. Saavalaisen mukaan ihmiset, joille on todennäköisempää saada vakava tautimuoto, olisivat paras kohderyhmä näille lääkkeille.
– Todennäköisesti lääkettä pitäisi antaa taudin varhaisessa vaiheessa, että viruksen pääsy isäntäsoluun estyisi.
Tällainen lääke olisi eräänlainen rokotteen korvike, kunnes rokote keksitään.
Olemassa olevat lääkeaineet nopeampi tie – "Toiveita herättäviä kandidaatteja tutkimuksissa"
Julkisuudessa on ollut esillä paljon erilaista tietoa koronavirusinfektioon mahdollisesti tehoavista lääkkeistä ja lääkeyhdistelmistä.
Yle on kertonut muun muassa turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin Traumakine-nimisestä lääkkeestä, jonka uskotaan tarjoavan apua koronaviruksen aiheuttamaan keuhkotautiin ja vähentävän viruksen aiheuttamia kuolemia.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tarjolla lääkitystä, joka yksiselitteisesti tehoaisi koronavirusinfektion hoidossa.
Satoja lääkeaineita kuitenkin testataan myös Suomen laboratoriossa sen varalta, josko joku niistä tehoaisi koronavirukseen.
– Tutkimme eri lääkeaineita soluviljelymalleissa ja selvitämme estäväkö ne viruksen kasvun, sanoo apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.
Eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin erikoistuneella virologian professori Olli Vapalahdella on toivoa herättävä viesti.
– Kyllä siellä ihan toiveita herättäviä kandidaatteja on meillä tutkimuksissa, Vapalahti sanoo.
HUSissa kokeillaan reumalääkettä koronapotilaille
Koronaviruksen aiheuttamiin pahimpiin tautimuotoihin kokeillaan potilaille HUSissa jo nyt hydroksiklorokiini-nimistä lääkettä. Sitä käytetään tavallisesti reuman hoitoon.
– Yksittäisiä potilaita on ollut, [joille tätä lääkettä on annettu]. Emme osaa vielä sanoa, onko lääkkeestä ollut hyötyä vai haittaa, sanoo infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
Myös Ruotsissa hydroksiklorokiiniä on kokeiltu koronapotilaiden hoidossa. Käytöstä on luovuttu, koska siitä ei ollut hyötyä potilaille.
Järvisen mukaan kestää muutamia viikkoja, kunnes saadaan alustavia tuloksia hydroksiklorokiinin vaikutuksista HUSissa. Vasta sitten nähdään onko lääkkeestä ollut koronapotilaiden hoidossa Suomessa mitään hyötyä.
Muita lääkkeitä HUSissa ei kokeilla. Järvisen mukaan yhtään lääkettä ei vielä ole, jolla olisi näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta korona hoidossa.
Ebolaepidemiassa havaittiin, että sairastuneet hyötyivät veriplasman saamisesta.
– Aina ei tiedetä, onko vasta-aineesta hyötyä vai voimistaako se liiallista immuunivastetta. Kun saamme parantuneilta lisää veriplasmaa, plasmatuotteita saattaa tulla enemmän koekäyttöön, Järvinen sanoo.
Maailman terveysjärjestö WHO:n maailmanlaajuisessa kliinisessä kokeessa testataan neljää lääkeainetta koronapotilailla.
Lähiviikkoina lisää tuloksia
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan tilanteen kehittymistä seurataan. Kansallisen hoitosuosituksen antamista harkitaan parhaillaan aktiivisesti tutkimustiedon perusteella.
Jos siis joku lääke osoittautuu käytännössä toimivaksi hoidoksi koronavirukseen, sen jälkeen sitä voidaan ruveta käyttämään laajemminkin koko Suomessa. Toistaiseksi toimivaa lääkettä ei ole löydetty. Siksi kansallista hoitosuositusta ei ole voitu antaa.
– Odotetaan, että tulee enemmän tutkimuksia, myös kansainvälisiä. Tiedon karttumisen myötä hoitosuositukset kansallisella tasolla kiteytyvät. Uskon, että lähiviikkojen aikana tulee lisää tuloksia, sanoo Fimean johtaja Esa Heinonen.
Lääkkeet ehtinevät ennen rokotetta
Myös rokotetta koronavirukseen kehitetään vimmaisesti.
Sekä rokotteella että lääkehoidolla on molemmilla oma merkityksensä.
– Jos koronaan olisi tehokas, hyvä hoito, voisimme ehkä elää vähän vapaammin, Vapalahti sanoo.
Lääkkeen pitäisi olla lisäksi edullinen ja helposti saatavilla, jotta sitä pystyttäisiin jakamaan kohtuullisella hinnalla isoille väkijoukoille.
Lääkehoito saatetaan saada nopeammin kuin rokote.
– Kun tutkijat tekevät tätä ympäri maailman, niin kyllä efortti tuottaa varmaan tulosta, Vapalahti sanoo.
Lue myös:
Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta
Artikkelin keskusteluosio on auki torstaihin kello 23.00:een asti.