Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta

Jos koronaan löydettäisiin tehokas hoito, voisimme elää vapaammin jo ennen rokotteen valmistumista.

Akatemiatutkija Tomas Strandin laboratoriossa 14.4.2020
Akatemiatutkija Tomas Strandin tutki koronaviruksen vasta-aineita Meilahden kampuksella sijaitsevassa laboratoriossa Helsingissä tiistaina. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle
Jenni Frilander
Avaa Yle-sovelluksessa

Koronavirusinfenktioiden (COVID-19) hoitoon kehitetään nyt lääkkeitä hurjaa vauhtia ympäri maailman.

– Kilpailu on kovaa, mutta kaikkien kynnelle kykenevien on silti mielekästä tehdä tätä, sanoo lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentti Päivi Saavalainen Helsingin yliopistolta.

Parantuneiden vasta-aineet ovat kovaa valuuttaa

Saavalaisen tutkimustiimi etsii koronaviruksen vasta-aineita taudista parantuneiden näytteistä. Tiimi on osa neljän tiimin kokonaisuutta, joka yrittää kehittää vasta-ainelääkettä koronavirukseen.

Jos koronavirukseen löytyisi vasta-aine, jota potilaille voisi antaa, yhä harvempi kuolisi sairauteen tai joutuisi tehohoitoon.

Moni muu tutkimusryhmä maailmalla tekee ihan samaa. Siitä huolimatta samaa kannattaa tehdä myös Suomessa. Maailmalla on huutava pula koronan vasta-aineista ja hoidosta koronavirukseen.

– Jos useampi laboratorio löytää saman lääkeaineen, jota pitää hyvänä, sen kanssa voi edetä nopeammin. Ehkä juuri me onnistumme löytämään sen kaikkein parhaan ja tiukimmin toimivan vasta-aineen potilaastamme, Saavalainen sanoo.

DNA:n monistuskone.
Koronaviruksesta parantuneiden soluja asetettiin DNA:n monistuskoneeseen tiistaina Helsingin yliopiston kampuksella Meilahdessa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Käytännössä tutkimusryhmä etsii parantuneiden koronapotilaiden veren valkosolujen joukosta juuri niitä vasta-aineita, jotka ovat hyökänneet koronavirusta vastaan, kun potilas on parantunut taudista.

Parantuneiden joukosta yritetään löytää yhdenmukaisia vasta-aineita, jotka toistuisivat samanlaisina potilaasta toiseen.

Muutamalta potilaalta onkin jo löydetty sekvenssejä, jotka ovat hyvin samannäköisiä keskenään. Mitä useammalta potilaalta löytyy yhtäläisyyksiä, sitä todennäköisemmin tutkimus on löytämässä juuri niitä vasta-aineita, jotka pystyvät taistelemaan koronavirusta vastaan.

– Todennäköisesti löydämme hyviä lääkeaihioita. Mutta lääkkeeksi asti niillä on vielä pitkä tie, Saavalainen sanoo.

Kesän lopulla lääkeaihioissa ollaan jo aika pitkällä, hän arvioi.

Jusssi Hepojoki 14.4.2020
Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella kaikki muu laboratoriotyö on pysähdyksissä, jotta on paremmin resursseja tutkia koronavirusta. Dosentti Jussi Hepojoki työskenteli koronavirustutkimuksen parissa tiistaina. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Ennen pitkää markkinoille tulee todennäköisesti useampia lääkkeitä, jotka helpottavat tai jopa estävät koronaviruksen oireita merkittävästi. Saavalaisen mukaan ihmiset, joille on todennäköisempää saada vakava tautimuoto, olisivat paras kohderyhmä näille lääkkeille.

– Todennäköisesti lääkettä pitäisi antaa taudin varhaisessa vaiheessa, että viruksen pääsy isäntäsoluun estyisi.

Tällainen lääke olisi eräänlainen rokotteen korvike, kunnes rokote keksitään.

Olemassa olevat lääkeaineet nopeampi tie – "Toiveita herättäviä kandidaatteja tutkimuksissa"

Julkisuudessa on ollut esillä paljon erilaista tietoa koronavirusinfektioon mahdollisesti tehoavista lääkkeistä ja lääkeyhdistelmistä.

Yle on kertonut muun muassa turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin Traumakine-nimisestä lääkkeestä, jonka uskotaan tarjoavan apua koronaviruksen aiheuttamaan keuhkotautiin ja vähentävän viruksen aiheuttamia kuolemia.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tarjolla lääkitystä, joka yksiselitteisesti tehoaisi koronavirusinfektion hoidossa.

Satoja lääkeaineita kuitenkin testataan myös Suomen laboratoriossa sen varalta, josko joku niistä tehoaisi koronavirukseen.

– Tutkimme eri lääkeaineita soluviljelymalleissa ja selvitämme estäväkö ne viruksen kasvun, sanoo apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.

Eläimistä ihmisiin tarttuviin tauteihin erikoistuneella virologian professori Olli Vapalahdella on toivoa herättävä viesti.

– Kyllä siellä ihan toiveita herättäviä kandidaatteja on meillä tutkimuksissa, Vapalahti sanoo.

Olli Vapalahti 14.4.2020
Helsingin yliopiston virologian osaston eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston professori Olli Vapalahti tekee tällä hetkellä ympäripyöreitä päiviä löytääkseen sopivia lääkkeitä koronaviruspotilaiden hoitamiseksi. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

HUSissa kokeillaan reumalääkettä koronapotilaille

Koronaviruksen aiheuttamiin pahimpiin tautimuotoihin kokeillaan potilaille HUSissa jo nyt hydroksiklorokiini-nimistä lääkettä. Sitä käytetään tavallisesti reuman hoitoon.

– Yksittäisiä potilaita on ollut, [joille tätä lääkettä on annettu]. Emme osaa vielä sanoa, onko lääkkeestä ollut hyötyä vai haittaa, sanoo infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

Myös Ruotsissa hydroksiklorokiiniä on kokeiltu koronapotilaiden hoidossa. Käytöstä on luovuttu, koska siitä ei ollut hyötyä potilaille.

Järvisen mukaan kestää muutamia viikkoja, kunnes saadaan alustavia tuloksia hydroksiklorokiinin vaikutuksista HUSissa. Vasta sitten nähdään onko lääkkeestä ollut koronapotilaiden hoidossa Suomessa mitään hyötyä.

Muita lääkkeitä HUSissa ei kokeilla. Järvisen mukaan yhtään lääkettä ei vielä ole, jolla olisi näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta korona hoidossa.

Ebolaepidemiassa havaittiin, että sairastuneet hyötyivät veriplasman saamisesta.

– Aina ei tiedetä, onko vasta-aineesta hyötyä vai voimistaako se liiallista immuunivastetta. Kun saamme parantuneilta lisää veriplasmaa, plasmatuotteita saattaa tulla enemmän koekäyttöön, Järvinen sanoo.

Maailman terveysjärjestö WHO:n maailmanlaajuisessa kliinisessä kokeessa testataan neljää lääkeainetta koronapotilailla.

Lähiviikkoina lisää tuloksia

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan tilanteen kehittymistä seurataan. Kansallisen hoitosuosituksen antamista harkitaan parhaillaan aktiivisesti tutkimustiedon perusteella.

Jos siis joku lääke osoittautuu käytännössä toimivaksi hoidoksi koronavirukseen, sen jälkeen sitä voidaan ruveta käyttämään laajemminkin koko Suomessa. Toistaiseksi toimivaa lääkettä ei ole löydetty. Siksi kansallista hoitosuositusta ei ole voitu antaa.

– Odotetaan, että tulee enemmän tutkimuksia, myös kansainvälisiä. Tiedon karttumisen myötä hoitosuositukset kansallisella tasolla kiteytyvät. Uskon, että lähiviikkojen aikana tulee lisää tuloksia, sanoo Fimean johtaja Esa Heinonen.

Tomas Strandin laboratoriossa 14.4.2020
Akatemiatutkija Tomas Strandin käsitteli koronaviruksesta parantuneiden ihmisten luovutettuja soluja yliopiston Meilahden kampuksen laboratoriossa tiistaina. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Lääkkeet ehtinevät ennen rokotetta

Myös rokotetta koronavirukseen kehitetään vimmaisesti.

Sekä rokotteella että lääkehoidolla on molemmilla oma merkityksensä.

– Jos koronaan olisi tehokas, hyvä hoito, voisimme ehkä elää vähän vapaammin, Vapalahti sanoo.

Lääkkeen pitäisi olla lisäksi edullinen ja helposti saatavilla, jotta sitä pystyttäisiin jakamaan kohtuullisella hinnalla isoille väkijoukoille.

Lääkehoito saatetaan saada nopeammin kuin rokote.

– Kun tutkijat tekevät tätä ympäri maailman, niin kyllä efortti tuottaa varmaan tulosta, Vapalahti sanoo.

Lue myös:

Suomalaisen lääkkeen toivotaan estävän koronakuolemia merkittävästi – Ensin sen pitää kuitenkin läpäistä Yhdysvaltain lääkeviranomaisten testit

Koronan hoitoon povatun malarialääkkeen raaka-aineesta käydään nyt kilpailua maailmalla – Suomi haluaa turvata lääkeaineen riittävyyden kotimaassa

Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi

Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon

Tiedeyhteisö käy kuumeista kilpajuoksua koronaa vastaan – avuksi on valjastettu supertietokoneita, 3D-tulosteita ja oppeja sadan vuoden takaa

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

Artikkelin keskusteluosio on auki torstaihin kello 23.00:een asti.

Suosittelemme