Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on tyhjentänyt monen yrittäjän kalenterin, mutta Verhoomo Helsingin tiloissa työt jatkuvat entiseen tahtiin.
Asiakkaat eivät ole peruneet jo sovittuja töitä, työ on pääosin itsekseen puurtamista ja asiakaskontaktit hoidetaan muutenkin suurimmaksi osaksi puhelimitse tai sähköpostitse, joten esteitä työn jatkamiselle ei ole ollut. Ainoastaan tukuista ei tule tavaraa yhtä nopeasti kuin aiemmin, kertoo 30-vuotias verhoilija Lilly Nysten.
Nysten on pyörittänyt omaa yhden naisen verhoomoaan runsaan vuoden ajan ja on tyytyväinen päätökseensä ryhtyä yrittäjäksi.
– Vapaus on tuntunut todella mukavalta ja se, että saa itse päättää aikataulunsa ja työt, mitä tekee. Itse tekee kaiken ja on vastuussa valinnoistaan, Nysten luettelee yrittäjyyden hyviä puolia.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän
Nysten ei ole ainoa nuori, joka on perustanut tai haluaa perustaa oman yrityksen. Tänään julkaistun Nuorisobarometri 2019:n mukaan myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut nuorten keskuudessa.
Entistä useampi 15–29-vuotias nuori sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Erityisesti poikien ja alle 20-vuotiaiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.
Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Useampi kuin kaksi kolmesta kokee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Myös yrittäjien osuus barometriin vastanneissa on kasvanut.
Yrittäjyys voi mahdollistaa työn, joka vastaa omia arvoja ja tavoitteita, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.
– Puhutaan paljon yksinyrittäjistä, esimerkiksi heistä, jotka ovat kehittäneet omasta kiinnostuksen kohteesta työn. Tällaiset esimerkit ovat voineet herättää nuorten kiinnostuksen yrittäjyyteen. Myös yrittäjyyskasvatus on lisääntynyt kouluissa.
Lilly Nysten arvelee, että esimerkiksi kevytyrittäjyyden myötä kynnys ryhtyä yrittäjäksi on pienentynyt.
– Nuoret ajattelevat työn merkityksellisyyttä. Heille on myös tärkeää olla itse vastuussa työnsä tekemisestä, jolloin saa olla myös vastuussa omasta vapaa-ajastaan.
Työn pitää olla merkityksellistä
Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. 88 prosenttia nuorista pitää työtään merkityksellisenä. 87 prosenttia nuorista on innostuneita työstään ja 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että voi hyvin käyttää osaamistaan hyödykseen työssään.
– Melkein 90 prosenttia sanoi, että haluaa omien arvojen mukaista työtä. Nuoret kokevat, että työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde. Sillä pitäisi olla muitakin merkityksiä, Haikkola sanoo.
Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret. Niin myös Lilly Nysten.
– Saan tehdä jotain konkreettisesti käsilläni ja vaikuttaa siihen, millä tavalla asioita tässä maailmassa hoidetaan. Verhoilijan työ on huonekalujen, muistojen ja tarinoiden jatkamista sekä kiertotalouden edistämistä.
Toisaalta Nysten uskoo, että moni nuori kokee painetta siitä, että työn pitäisi olla merkityksellistä, kun siitä niitä niin kovasti koko ajan puhutaan. Hän toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi selitellä alan valintaansa kenellekään
– Osalle työnteko on kuitenkin sitä, että käydään töissä, jotta voidaan mahdollistaa omaa vapaa-aikaa. Ja sekin on täysin fine.
Työn ja vapaa-ajan raja onkin nuorten kokemuksissa viime vuosina hämärtynyt. Vuosien 2009 ja 2015 tutkimuksissa vielä selvä enemmistö koki rajan täysin selvänä, mutta nyt osuus on pudonnut 45 prosenttiin.
Erityisesti rajan hämärtyminen koskee yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja.
Toisaalta 75 prosenttia nuorista kokee työn ja vapaa-ajan olevan tasapainossa. Varsinkaan yrittäjät eivät nähneet rajan hämärtymisessä ongelmaa.
– Näen sen myös vapautena. Voin tehdä töitä mihin kellonaikaan vain. Voin tehdä päivällä jotain muuta jos haluan, ja sitten illalla korvata päivällä muuhun käytetyt tunnit, Nysten toteaa.
Vaikka barometrissa miehille on naisia tyypillisempää joutua venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehtyä, eivät miehet silti koe naisia useammin työn ja vapaa-ajan olevan epätasapainossa, pikemminkin päin vastoin.
Naiset kuormittuvat työssä miehiä enemmän
Huomattavimmat erot sukupuolten välillä liittyvät työn henkiseen kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen.
Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Heillä on myös miehiä useammin vaikeuksia jaksaa työssä.
Tutkimuspäällikkö Haikkola ei halua olla huolissaan, sillä hän ei jaksa ainaista huolipuhetta. Mutta.
– Onhan se aika herättelevä tulos. Erot eivät välttämättä ole kovin suuria, mutta ne ovat aika systemaattisia miesten ja naisten välillä.
Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.
– Kuormittavuus voi liittyä ihan konkreettisesti niihin töihin, joita nuoret naiset tekevät. Heillä on enemmän määräaikaisia töitä ja epäsäännöllisiä työaikoja, Haikkola arvelee.
Hän muistuttaa, että miehet ja naiset ovat Suomessa hyvin erilaisissa töissä ja etenkin naisvaltaisten hoiva-alojen kuormittavuudesta on puhuttu julkisuudessa paljon.
Haikkolan mukaan nuorten naisten huolestuneisuus on myös ilmiö, joka nousee esille muistakin tutkimuksista. Sama havainto tehtiin myös Ylen kyselyssä vuosi sitten.
Miehet luottavat työuraansa naisia enemmän
Nuorisobarometria varten haastateltiin yhteensä 1 907 nuorta, jotka ovat iältään 15–29-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa ja toukokuussa 2019.
Haikkola muistuttaa, että tutkimus on tehty hyvän taloussuhdanteen aikana, eli täysin erilaisessa tilanteessa kuin tämänhetkinen.
Silti Haikkola pitää hieman yllättävänä, että 85 prosenttia nuorista pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan.
– Luottamus omaa tulevaisuutta kohtaan työmarkkinoilla on suurta suhteessa siihen, kuinka paljon puhutaan työmarkkinoiden epävarmuudesta. Ehkä epävarmuuspuhe ei ole tavoittanut ihan kaikkia.
Nuoret miehet suhtautuvat naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Miehistä 90 prosenttia ja naisista 80 prosenttia uskoo vakinaisen työn saamiseen omalla urallaan.
Koulutus lisää uskoa vakituisen työpaikan saamiseen. Kaikkein vahvinta usko on ammattikorkeakoululaisilla. Poikien luottamus on kaikilla koulutustasoilla vahvempaa kuin tyttöjen.
Toisaalta noin joka kolmas nuori on huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Tässäkin asiassa naiset (42%) ovat miehiä (30%) enemmän huolissaan.
– Vaikka nuorten naisten koulutustaso on nuoria miehiä korkeampi, he kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet, Haikkola toteaa.
Yhä harvempi nuori uskoo vaihtavansa työpaikkaa tai ammattia. 45 prosenttia nuorista uskoo vaihtavansa työpaikkaa useita kertoja työurallaan. Osuus on pienempi kuin kertaakaan aiemmin. Vajaa neljännes pitää todennäköisenä, että vaihtaa ammattia työurallaan useita kertoja.
Lilly Nysten työskenteli aiemmin hotelli- ja ravintola-alalla. Hän päätti vaihtaa alaa, koska koki etteivät silloiset työt olleet johtamassa mihinkään, mihin hän haluaisi elämässään päätyä. Niinpä hän opiskeli itselleen uuden ammatin, perusti oman yrityksen ja suosittelee sitä muillekin.
– Vaikka alkaisi yrittäjäksi, ei sitä ole pakko tehdä loppuelämäänsä. On ihan ok vaihtaa alaa tai mennä vaikka välillä palkkatöihin jonnekin.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.4. klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!
Lue myös: