Valtiovarainministeriön mukaan talous kääntyy jyrkkään laskuun. Ministeriö ennustaa talouden supistuvan 5,5 prosenttia tänä vuonna. Ensi ja seuraavana vuonna talous kasvaa 1,3 prosentin vauhtia.
Ministeriö arvioi, että talouden rajoitukset ja kulutusta rajoittavat toimet kestävät kolme kuukautta, minkä jälkeen palautuminen on nopeaa. Suurin vaikutus talouteen tulee viennin kautta.
Mitä pitempiä sulkutoimet ovat, sitä suurempia ovat negatiiviset vaikutukset talouteen. Kuuden kuukauden rajoitukset pudottaisivat kasvua tuntuvasti.
Ministeriö on laskenut vaihtoehtoiset skenaariot sen mukaan, ovatko talouden sulkutoimet voimassa kolme vai kuusi kuukautta. Pitemmällä sululla on suuret vaikutukset. Bruttokansantuote supistuisi 12 prosenttia. Julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2020.
Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.
Työllisyysaste 71 prosenttiin tänä vuonna
Ennusteessa työllisyys vähenee maltillisesti vain 2 prosenttia vuonna 2020, ja työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Samalla työttömyysaste nousee 8 prosenttiin. Se tarkoittaa työttömien määrän nousua 35000 henkilöllä tänä vuonna. Ministeriö rinnastaa tilanteen finanssikriisiin.
Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 72 prosenttiin vuonna 2022.
Julkista taloutta heikentävät tuntuvasti verotulojen menetykset ja työttömyysmenojen kasvu sekä koronakriisin iskua vaimentamaan luodut tukitoimet.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon. Tämä on 7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.
Mitä enemmän tulee konkursseja ja työttömyyttä, sitä enemmän julkinen talous velkaantuu.
Jos sulkutoimet kestävät kuusi kuukautta alijäämä syvenee 22 miljardiin euroon.
VM:n mukaan velan suhde bruttokansantuotteeseen uhkaa lähestyä 80 prosenttia vuonna 2024.
Ylijohtaja Mikko Spolander toteaa, että riskihaarukka on epävarma ja erityisen vino.
– Kuinka syvälle talous sukeltaa, tätä ei valitettavasti tiedä kukaan.
Talouden tilaan vaikuttavat Spolanderin mukaan, miten pitkään rajoitukset ovat voimassa, miten toimet tehoavat, tuhoutuuko taloudellista toimintaa paljon ja miten vientimarkkinoilla käy. Erityisesti Kiinan ja USA:n vauhtiin pääsy on tärkeää.
Julkisen talouden alijäämä vuonna 2020 kasvaa yhä, koska tekeillä on lisäbudjetteja, joissa keskitytään koronan negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen.
Vuoden 2022 bruttokansantuotteen kasvua tukee eniten se, että asuinrakennusinvestointien alamäki päättyy.
Finanssineuvos Jukka Railavon mukaan voidaan olettaa, että valtiolainojen korot nousevat hitaasti.
– Hyvin kevyessä korkoympäristössä ollaan vielä, pyritään siihen, että rahoitusta on valtioilla hyvin saatavilla.
– Korot ovat matalalla, mutta mitä korkeamaksi velka kasvaa sitä suuremmaksi nousevat riskit. Tuskin ikuisesti pysytään poikkeuksellisen matalien korkojen oloissa, finanssineuvos Marja Paavonen totesi.
Ennusteet ovat viime viikkoina muuttuneet nopeasti. Spolanderin mukaan isoissa perusoletuksissa ei ole tapahtunut kolmeen kuukauteen sellaisia muutoksia, jotta ministeriön ennusteen perusura olisi vanhentunut.
Valtiovarainministeriö arvioi, että maailmantalous supistuu 2 prosenttia tänä vuonna. Kiinan talous supistui voimakkaasti jo alkuvuonna. Talouskasvun odotetaan maailmalla pääsevän vauhtiin vuoden jälkipuoliskolla.
Vienti on avainasemassa talouden toipumisessa. Vienti ei toivu, jos Suomi purkaa rajoituksia, mutta ne jatkuvat ulkomailla
Kulutusjuhla ei ehkä alakaan
Eri ennustelaitokset ovat synkentäneet keväällä nopeasti arvioitaan talouskasvusta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi keskiviikkona, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna vähintään 5 prosenttia mutta todennäköisesti lähemmäs 10 prosenttia. Talous alkaa Etlan mukaan elpyä kunnolla vasta loppuvuonna. Vielä kuukausi sitten Etla arvioi pudotuksen olevan 1-5 prosenttia.
Talouskasvu oli hiipumassa jo ennen koronaakin. Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan prosentin vauhtia hidastuen loppuvuodesta.
Koronakriisin alkumetreillä odotettiin, että sukelluksesta tulee syvä, mutta sen jälkeen alkaa nopea toipuminen.
Käyttäytymistieteilijä arvioi pari viikkoa sitten, että kun rajoitukset päättyvät alkaa suuri kulutusjuhla. Patoutunutta ostamistarvetta alkaisivat purkaa ne, joiden talous ei ole kärsinyt lomautuksesta tai työttömyydestä. Niin ei välttämättä käy.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi kirjoituksessaan, että korona on säikäyttänyt ainakin osan ihmisistä niin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiin asteittain.
Lehmus viittaa Yhdysvaltain keskuspankin Bostonin aluekonttorin johtajan Eric Rosengrenin lausahdukseen Wall Street Journalissa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.
Ihmiset ovat sisäistäneet, että korona vaanii marketeissa ja joukkotapaamisissa eikä kunnolla poistu ilman hoitoja, rokotuksia tai laumasuojaa. Rajoituksia ei myöskään todennäköisesti pureta kertarysäyksellä vaan hiljalleen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia. Suomi selviäisi kuitenkin kriisistä euroalueen keskiarvoa paremmin, sillä euroalueen talouden sukeltaa IMF:n ennusteessa 7,5 prosenttia ja Yhdysvaltain 5,9 prosenttia. Ensi vuodelle IMF povaa Suomelle jo 3,1 prosentin kasvua.
Talouden näkymät kääntyvät huonommiksi, jos rajoitustoimet jatkuvat pitkään.
Yrityksiä tuetaan enimmäkseen takauksilla ja lainoilla
Myös Palkansaajien tutkimuslaitos uskoi viime viikon ennusteessaan yhä nopeaan toipumiseen. Ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin neljä ja puoli prosenttia. Talouskehitys riippuu talouden pysähdyksen kestosta ja siitä, leviääkö kriisi finanssisektorille.
Ennustelaitosten kielellä nyt pohditaan, onko talouden kuoppa muotoa V, U vai L. V-käyrällä nousu on nopea, U-käyrällä hitaampi. L-käyrällä talouskasvu jäisi matelemaan vuosiksi, mutta tätä vaihtoehtoa ei ennusteissa juuri näy.
Hallitus on pyrkinyt lieventämään koronan yrityksille tuomaa ahdinkoa erilaisilla tuilla.
Palkansaajien tutkimuslaitos peräänkuuluttaa lisää suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille ja kotitalouksille. Yritysten laaja konkurssiaalto kävisi PT:n mukaan paljon kalliimmaksi kuin haittojen korvaaminen yrityksille toiminnan keskeytymisestä.
Pellervon taloustutkimus on vertaillut eri maiden koronakriisiin kokoamia tukipaketteja. Tuet ovat pääosin takauksia ja lainoja. Suoria menojen lisäyksiä tai verojen vähennyksiä on vähän.
Suomessa suorien tukien määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin suurempi kuin useimmissa maissa.
Pellervon vertailun tehneet ennustepäällikkö Janne Huovari ja ekonomisti Peetu Keskinen huomauttavat, että eri maiden pakettien vertailu on hankalaa, koska toteuttamistavat poikkeavat toisistaan ja arviot pakettien koosta perustuvat erilaisiin oletuksiin.
Nopeampi lomautus helpotti irtisanomispaineita
Koronan takia hallitus joutuu sanomaan hyvästit alun perinkin vaikealle yhtälölle, jossa työllisyyden piti parantua ja tuoda lisää verotuloja kasvavien menojen katteeksi. Valtiovarainministeriöltä odotetaan arviota koronan tuomasta työttömyydestä uuden työllisyyspolitiikan pohjaksi.
Työllisyys koheni juuri ennen koronakriisiä. Helmikuun työllisyysaste oli 73,4 prosenttia. Työttömyysaste oli 6,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen trendi nousi heinäkuusta 2019 lähtien.
Koronan tuoman äkkipysähdyksen takia yritykset ovat aloittaneet yt-neuvotteluja, joiden seurauksena työntekijöitä on lomautettu laajasti. Irtisanomiset ovat pysyneet vähäisempinä, sillä entistä nopeampi lomautusmenettely on vähentänyt paineitta irtisanomisiin.
Kriisin kestosta riippuu, riittävätkö lomautukset vai päätyvätkö yritykset kuitenkin irtisanomisiin.
Etla arvioi työttömyysasteen nousevan yli 9 prosenttiin tänä vuonna. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi työttömyysasteen kasvavan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja työllisyysasteen supistuvan 68 prosenttiin.
klo 8.00 Lisätty valtiovarainministeriön viime viikon arvio talouskasvun supistumisesta 5,5 prosenttia