Pitäisikö kauppareissulla peittää kasvot vähintään huivilla tai ryhtyä itse ompelemaan maskeja? Näitä kysymyksiä pohtii nyt moni, mutta viranomaisten vastaukset vaihtelevat maasta riippuen.
Useat Euroopan maat ovat huhtikuun aikana muuttaneet aiempaa linjaustaan ja kehottavat nyt oireettomiakin ihmisiä peittämään nenänsä ja suunsa esimerkiksi ruokakaupassa. Logiikkana on se, että näin jokainen suojelisi muita omilta pärskeiltään.
Lue myös: Mikä ero on hengityssuojaimella ja kasvomaskilla?
Sairaalakäyttöön soveltuvat hengityssuojaimet ohjeistetaan edelleen jättämään terveydenhuollon henkilökunnalle, sillä kaikilla on muutenkin vaikeuksia hankkia niitä riittävästi.
Saksa ja Belgia kertoivat linjaustensa muutoksista viimeisimpänä, eilen keskiviikkona.
Saksan liittokansleri Angela Merkel esitteli aikataulua, jonka mukaisesti Saksa pyrkii vaiheittain avaamaan yhteiskuntaa. Yksi osanen suunnitelmassa on se, että maskien eli suu-nenäsuojien käyttäminen julkisessa liikenteessä ja asioidessa on jatkossa vahvasti suositeltavaa.
Joissakin maissa maskin käyttäminen on määrätty pakolliseksi tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla.
Itävallassa maskia täytyy käyttää kaupoissa ja julkisessa liikenteessä sekä esimerkiksi kimppakyydeissä silloin, kun samassa autossa on eri talouksien jäseniä. Jos asiakkaalla ei ole omaa maskia, kaupan pitää tarjota hänelle sellainen ilmaiseksi tai omakustannehintaan.
Italiassa koronaviruksen pahoin koettelema Lombardian alue on määrännyt kaikki käyttämään maskia tai peittämään suun ja nenän huivilla aina kotoa poistuessa.
Kaikkialla maassa ei ole samanlaista maskipakkoa. Italian terveysministeriön sivuilla viitataan WHO:n kantaan, jonka mukaan maskin käyttöä suositellaan vain, jos kärsii hengitystieinfektion oireista tai hoitaa koronaviruspotilasta.
Espanjassa maskin käyttö on yleistä
Espanjassa hallitus suosittelee maskien käyttöä erityisesti paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, ja niitä on jaettu tällä viikolla ilmaiseksi metroissa ja juna- ja linja-autoasemilla.
Vastikään voimaan tullutta suositusta on perusteltu sillä, että esimerkiksi rakennustyöläiset ja tehdastyöntekijät ovat palanneet tällä viikolla töihin kahden viikon sulun jälkeen. Maskeja jakamalla on haluttu ennaltaehkäistä tartuntoja joukkoliikenteessä.
Myös Ranskassa useat kaupungit, kuten Pariisi ja Nizza, suosittavat nykyään maskien käyttöä. Esimerkiksi Pariisin pormestari Anne Hidalgo on kehottanut kaikkia kaupunkilaisia suojaamaan kasvonsa maskilla tai huivilla aina ulkona käydessään.
Maskin käyttö ei ole Ranskassa vielä pakollista, sillä niitä ei ole riittävän helposti saatavilla. Esimerkiksi Nizza ja Cannes haluavat määrätä maskin pakolliseksi heti, kun se käy päinsä saatavuuden puolesta.
Myös presidentti Emmanuel Macron on sanonut harkitsevansa maskien määräämistä pakolliseksi. Presidentti lupasi maanantain tv-puheessaan, että toukokuun 11. päivään mennessä kaikille ranskalaisille toimitettaisiin pestävä maski.
Todennäköisesti maskien käyttö tulee lisääntymään etenkin, kun Ranskan tiukkoja karanteenitoimia ruvetaantoukokuun puolessavälissä purkamaan.
Paljon on keskusteltu siitäkin, voitaisiinko lapset määrätä pitämään maskia koulujen alkaessa. Todennäköisesti maskien käytöstä tulee pakollista ainakin valtion virastoissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Terveydenhuollon hengityssuojainten hankkiminen muuhun kuin terveydenhuollon tarpeisiin on Ranskassa kiellettyä.
Pohjoismaat pidättyvällä linjalla
Pohjoismaissa maskeihin suhtaudutaan yhä pidättyvästi, eikä niiden käyttöä ole suositeltu oireettomille henkilöille.
Ruotsissa kasvosuojaimet ovat terveydenhuoltohenkilökunnalle, ja Tukholmassa maskeja näkee yksittäisillä ihmisillä, vanhuksilla.
Tanskassa terveysviranomaisten kanta on ollut ja on yhä, että ei ole riittävästi tutkittua tietoa siitä, että kasvomaskien yleinen käyttö hidastaisi koronaviruksen leviämistä. Siksi ei voida antaa suositusta, että kaikkien tanskalaisten tulisi käyttää niitä.
Tanskassa on tosin itse ryhdytty tutkimaan asiaa. Tuhansia vapaaehtoisia ruokakauppojen työntekijöitä ja asiakkaita on nyt mukana kokeessa, jossa osa käyttää maskeja ja osa ei. Tuloksia odotetaan toukokuussa.
Myös Norjassa linja on ollut se, että kasvosuojat pitää säästää terveydenhuoltohenkilökunnalle, ja laajasti käytettynä ne voisivat aiheuttaa ihmisille väärää turvallisuuden tunnetta.
Norjan kansanterveysvirasto on kuitenkin nyt sanonut harkitsevansa, onko tarvetta päivittää ohjeistusta Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n uuden kannanoton pohjalta.
ECDC:n 8. huhtikuuta julkaisemassa raportissa todetaan, että kangasmaskien käyttö saattaa vähentää oireettomien viruksen kantajien aiheuttamia tartuntoja, mutta vielä ei tiedetä, miten paljon. Kangasmaskien käyttöä tulisi harkita vain lisätoimenpiteenä, eli maskia käyttäessä ei saa esimerkiksi lipsua käsihygieniasta.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi tiistaina Helsingin Sanomille, että hän suosittelee oireettomille kangasmaskin käyttöä muiden suojaamiseksi mahdolliselta tartunnalta.
THL:n verkkosivuilla ei esitetä tällaista suositusta. Sivuilla ohjeistetaan, että kankaista kasvomaskia voi käyttää esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä tai kaupoissa, mutta ei ole näyttöä siitä, että maskin laaja käyttö terveillä ihmisillä auttaisi vähentämään tartuntoja. Kangasmaski ei suojaa kantajaansa virustartunnalta, THL muistuttaa.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.