Pohjoismaissa tuttu valon voimakas lisääntyminen keväällä vaikuttaa vauvojen uneen. Maailmanlaajuisesti ensimmäinen näin laaja vauvojen unitutkimus kertoo, että myös kellojen siirto voi heikentää vauvojen unen laatua.
– Tulos on merkittävä. Jatkotutkimuksessa haluamme selvittää tarkemmin, mistä valon kasvun vaikutus vauvojen uneen johtuu, professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopistosta kertoo.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että se, mihin vuodenaikaan vauva syntyy, heijastuu unen laatuun.
Kellojen siirron aikaan huonointa unta
Vastasyntyneet uneksivat kolmea erityyppistä unta, joista aikuisten REM-uneen verrattava R-uni on kehityksen kannalta tärkeintä.
Tamperelaistutkimuksessa selvisi, että kesällä syntyneillä vauvoilla oli kuukauden ikäisenä enemmän hyvää REM-unta kuin talvella syntyneillä.
Kesällä syntyneet kuukauden ikäiset myös heräilivät kesken unen vähemmän kuin talvella syntyneet.
Tutkimuksen toisessa osassa tutkijoille tulikin yllätyksiä vastaan, sillä unen laadun tulokset kävivät päinvastaisiksi.
Kun kesällä syntyneet täyttivät seuraavana keväänä kahdeksan kuukautta, unen laatu olikin heikompaa kuin talvella syntyneillä.
Uni oli rikkonaisempaa ja syvää unta oli vähemmän.
Vauvoilla, jotka täyttivät syksyllä kahdeksan kuukautta, uni olikin siis vastaavasti parempaa.
– Lisäksi unen laatu oli kellojen siirron aikaan huonompaa kuin ennen tai jälkeen kellojen siirron. Jos kellojen siirto voi heikentää näinkin pienten unta, onhan se ihan älytöntä, että siirtelyä jatketaan, Himanen sanoo.
Kun valon määrä Pohjoismaissa kasvaa voimalla keväällä, monet vauvat nukkuvat pitkin päivää ja iltaa valoisassa esimerkiksi vaunuissa pihalla.
Vielä ei tiedetä, miksi lisääntyvä valon määrä vaikuttaa uneen niin suoraan. Silti esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osastoilla myös keinotekoisen valon määrää on jo kontrolloitu pidemmän aikaa.
Himasen mukaan syy-seuraus-suhteisiin saattaa vaikuttaa ihmisen sisäsyntyinen mekanismi, jolla me pyrimme sopeutumaan erilaisiin muutoksiin.
Ilmeisesti valon muutos on keväällä näillä leveysasteilla niin nopea, että vauvat eivät pysty sopeutumaan siihen, Himanen toteaa.
Kevään ja syksyn kaltaista vaihtelua unen laadussa ei havaittu kesän ja talven välillä. Tästä on pääteltävissä, että unen laatu pysyy samana niin kauan kuin valon määrä pysyy samana. Vauvan uni on siis samanlaatuista niin kauan kuin vauva on tottunut valoon.
– Voi siis olla, että vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä ja millaisessa valossa vauvat nukkuvat. Heikentäähän illan ja yön aikainen valoaltistus aikaisempien tutkimusten mukaan myös aikuisten unta, Himanen toteaa.
– Tutkimustulos on lohdullinen. Jos vauva heräilee, syy ei välttämättä ole vanhemmissa tai vaikkapa imetyksessä, vaan jo valo voi vaikuttaa vauvan nukkumiseen, Himanen lisää.
Minimoi illan ja yön valo
Yksi suurista syistä tutkimusprojektin käynnistämiseen oli halu voida auttaa perheitä ja neuvoloita uniongelmien setvimisen kanssa.
– Perhesuunnittelua tämän tiedon valossa ei tarvitse alkaa harrastaa, mutta nämä asiat kannattaa tiedostaa, Himanen naurahtaa.
Tutkimuksessa mukana oleva tohtorikoulutettava Anja Kärki sanoo, että vaikka tutkimukset ovat asetelmiltaan havainnoivia, eikä varmoja syy-seuraussuhteita voida tuoda esiin, joitain ohjeita voidaan silti antaa jo tässä vaiheessa vanhemmille.
– Tulosten perusteella voidaan korostaa unihygieniaohjeita myös pienten vauvojen kohdalla: illan valoaltistuksen minimoiminen ja makuuhuoneen pimentäminen uniaikaan voivat auttaa hyvän unen varmistamisessa, Kärki sanoo.
Vaikutuksia jopa käytökseen
Tamperelainen tutkimusryhmä seurasi ensimmäisessä vaiheessa kaikkiaan 88 vauvan unta vuosina 2011–2013. Vauvat olivat tutkimushetkellä yhden kuukauden ikäisiä.
Toisessa vaiheessa seurattavia vauvoja oli 76.
Tutkimukseen osallistuneita vauvoja on seurattu 5–7-vuotiaaksi saakka, joten lisää tutkimusta on vielä luvassa.
Unihäiriöt voivat aiheuttaa käytösongelmia ja kognitiivisia vaikeuksia, kuten ongelmia koulunkäynnin kanssa.
– Haluamme jatkossa tutkia, millaisia vaikutuksia unen laadulla voi olla kognitiivisiin kykyihin tai käytökseen, ja millaisia muita tekijöitä tästä vielä löytyy, Himanen kertoo.
Yksi syy siihen, että vauvojen unta ei aiemmin ole tutkittu näin tarkkaan, on tutkimisen vaikeus. Unta mitattiin aivosähkökäyrien avulla eli hyvin pienten vauvojen päähän asennettiin unen ajaksi kymmenkunta piuhaa ja ympärille muita laitteita.
– Tilanne on hankala koko perheelle. Olemme kiitollisia näille perheille osallistumisesta, Himanen toteaa.
Lue lisää: Tutkimus: Kesällä syntyneet lapset heräilevät talvivauvoja vähemmän