Kaikkein etuoikeutetuimmassa asemassa olevat nuoret näyttävät vastustavan maahanmuuttoa eniten, selviää Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdystä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).
Tutkimuksessa on tarkasteltu 18–29-vuotiaiden asenteita, arvoja, poliittista osallistumista ja hyvinvointia vuoden 2015 eduskuntavaalien kynnyksellä. Tutkimukseen osallistui internet-paneelissa noin 740 vastaajaa. Enemmistö vastaajista ilmoitti opiskelevansa tai käyvänsä töissä.
Vastausten perusteella tutkimuksessa nousi esiin neljä ideologista ryhmää: vasemmisto- ja oikeistoliberaalit sekä vasemmisto- ja oikeistokonservatiivit.
Suurin näistä ryhmistä tutkimuksessa oli oikeistoliberaalit, jonka jälkeen tulivat oikeistokonservatiivit, vasemmistokonservatiivit ja pienimpänä ryhmänä vasemmistoliberaalit.
Maahanmuuttokysymys jakoi vastaajia tutkimuksessa selvästi eniten liberaaleihin ja konservatiiveihin.
Tutkijatohtori Rasmus Mannerströmin mukaan tutkimuksessa kaikkein epäluuloisimpia toisia ihmisiä kohtaan olivat oikeistokonservatiiveihin kuuluneet, joilla oli kaikista eniten menetettävää. Vastaajien joukossa etuoikeutetuimmassa asemassa olevat olivat korkeakoulutettuja, hyvätuloisia ja hyvinvoivia ihmisiä.
Toiseksi eniten maahanmuuttoa vastustettiin täysin päinvastaisessa vasemmistokonservatiivien joukossa.
Mannerströmin mukaan tutkimuksen tulos kumoaa usein julkisuudessa esitetyn käsityksen, että juuri vähäosaiset tai duunarit suhtautuisivat kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon.
Hänen mukaansa tutkimuksen tulokset osoittavat myös sen, että maahanmuuttokysymykset ovat olleet nuoria jakava teema jo useita vuosia.
Tutkija: Kuvaa muutosta
Mannerströmin mukaan tulos kuvastaa länsimaissa tapahtunutta yleistä muutosta, jossa sosiaaliset arvot nousevat poliittisen ideologian muodostamisessa perinteisiä talouskysymyksiä tärkeimmiksi.
– Perinteisesti on oletettu, että vasemmisto on liberaalia ja oikeisto konservatiivista. Tällainen oletus on ehkä ollut perusteltu, sillä sosiaaliset arvot eivät ole aiemmin olleet poliittisesti yhtä merkittäviä. Mutta nykyisin on selvää, että taloudellisista näkemyksistä ei voi vetää arvoihin liittyviä johtopäätöksiä tai päinvastoin, vaan nämä asiat voivat mennä täysin ristiin, Mannerström toteaa.
Mannerströmin mukaan tutkimuksessa vihreät ja perussuomalaiset näyttäytyivät enemmän arvopuolueina. Heidän kannattajat jakautuivat arvokysymyksissä selvästi liberaaleihin tai konservatiiveihin, mutta esimerkiksi talouskysymyksissä vastaukset hajaantuivat täysin. Näin ei ollut kokoomuksen, SDP:n tai keskustan kannattajilla.
Hänen mukaansa syy perussuomalaisten suureen suosioon on nimenomaan se, että he profiloituvat ainoana voimakkaasti konservatiivisena mutta sekulaarina puolueena.
– Mitä enemmän poliittinen keskustelu keskittyy sosiokulttuuristen kysymysten ympärille, sitä enemmän tulevat etenkin perussuomalaiset, mutta osin myös vihreät, houkuttelemaan kannattajia kaikista muista puolueista, hän pohtii.