Työeläkeyhtiö Varman pääkonttori Salmisaaressa Helsingissä kuvaa hyvin, mitä Suomessa on tapahtunut toimistotilamarkkinoille jo ennen koronaa, nyt koronan aikaan ja vieläpä mitä sen jälkeen.
Jo ennen koronaa etätyöt olivat pikkuhiljaa yleistyneet Suomessa ja muutenkin toimistoneliöiden tehokkaampaan käyttöön oli havahduttu monin paikoin. Niinpä Varmakin luovutti pääkonttoristaan pari kerrosta teräsyhtiö Outokummun käyttöön muutama vuosi sitten.
Nyt koronan jyllätessä kaikki Salmisaaren pääkonttorin yli 500 varmalaista ovat siirtyneet etätöihin ja talo on tyhjillään. Niin on muuallakin. Yli miljoona suomalaista hoitaa työnsä parhaillaan pitkälti etänä.
Ja jos varmalaisten etäkomennus venyy, saattaa yksi kerros pääkonttorista ehtiä näyttää muulta kuin ennen.
– Työkulttuuri ja työn tekeminen ovat muuttuneet edelleen nopeasti. Varman tiloissa ollaan parhaillaan muokkaamassa yksi kerros monitoimitilaksi, jolla pyritään lisäämään varmalaisten yhteistyötä, sanoo Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi.
– Isossa toimistossa kun on aina riskinä siiloutuminen ja jämähtäminen oman osaston tarjoamiin puitteisiin, Tomperi sanoo.
Säästöä
Etätyö tulee yleistymään Suomessa voimakkaasti myös koronakriisin jälkeen. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan noin puolet maan yli miljoonasta etätyöläisestä haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä pitkälti etänä myös jatkossa.
Se tietää mietittävää suurille toimistotilavuokraajille, kuten työeläkeyhtiö Varma.
– Etätöiden tekeminen kasvaa koronan seurauksena entisestään ja se osaltaan ehkä pienentää toimistotilakysyntää. Yritykset tilaratkaisuja tehdessään miettivät entistä tarkemmin, kuinka paljon tiloja tarvitaan ja kuinka monta ihmistä henkilökunnasta on paikalla yhtä aikaa. Sitä kautta toimistotilojen tarve voi myös neliömääräisesti olla laskusuunnassa,
Bisnes parkeja joka niemeen
Kaupunkimaantieen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta sanoo, että Suomessa on vuosikymmeniä rakennettu yrityspuistoja, bisnes parkeja mitä hämmentävimpiin paikkoihin. Tekohetken "loistava sijainti" on sittemmin vaihtanut paikkaa, mutta bisnes park on jämähtänyt sijoilleen.
Yksin pääkaupunkiseudulla on vapaana miljoona neliötä toimitilaa, mutta ne eivät houkuta muun muassa sijaintinsa vuoksi.
Vaattovaaran mukaan toinen iso muutos on tapahtunut työn luonteessa. Ennen toimistot olivat isoja ja työntekijää kohden oli reilusti neliöitä. Pääkonttorit olivat maamerkkejä.
– Yrityksen isolla omalla toimitilalla oli paljon merkittävämpi funktio firmalle vielä 1980-90-luvuilla. Kaikki tiesivät eri yritysten talot. Nyt ovat aika monet siirtyneet ja siirtyvät jatkuvasti uusiin paikkoihin.
Uusin havainto liittyy Vaattovaaran mukaan toimitilojen käyttöasteeseen.
– Jos ei ole siirrytty tiiviisiin yhteiskäyttötiloihin, niin tavallinen toimisto on 40-50 prosenttia tyhjillään virka-ajasta. Joillain toimialoilla käyttöaste jää 20-30 prosenttiin.
– Ne on alikäytössä ja osin sen takia on yhteiskäyttöä ja monikäyttöä ja yhteiskonttoreita pyritty rakentamaan. On huomattu, että on turhaa pitää toimistotilaa sellaisilla, jotka eivät koskaan ole toimistolla.
Nyt korona on paitsi tyhjentänyt toimistoväen etätöihin koteihinsa, myös tuonut akuutin säästötarpeen kuluihin: bisnekset kun ovat hiljentyneet lähes kaikilla.
– Kun tilojen käyttöaste on jo valmiiksi matala ja jos jäädään kotiin tekemään töitä, niin ollaan nopeasti tilanteessa, ettei toimistotilaa tarvita entisen malliin ja se on varmastikin helpoin säästökohde, Vaattovaara ynnäilee.
Koronakriisi on vielä toistaseksi niin uusi ilmiö, ettei näitä ole juurikaan vielä nähty.
Pääkonttorista koulu
Varman Tomperi muistuttaa, että yleisesti otaen toimistokysyntä on ollut viime vuosina varsin voimakasta, kun taloustilanne on ollut hyvä.
– Markkina on kuitenkin hyvin kahtia jakautunut toimistomarkkinoilla. Hyvät, laadukkaat toimistotilat hyvillä paikoilla, hyvien kulkuyhteyksien äärellä kiinnostavat. Kun taas huonot toimistotilat heikoilla sijainneilla ovat lähes vuokrauskelvottomia.
Etätöiden yleistyminen on tuonut oman mausteensa ja vauhdittajansa kehitykseen.
.
Niinpä toimistotilavuokraajien on pitänyt sorvailla luovia ratkaisuja asiaan jo aikaisemminkin. Tomperin mukaan Varmassa on muun muassa myyty toimistokiinteistöjä tai muutettu niitä toiseen käyttöön.
Esimerkiksi Keskon vanha pääkonttori Katajanokalla Helsingissä muutettiin hotelliksi ja asunnoiksi. Outokummun pääkonttori Espoon Niittykummussa taas muutettiin 500 oppilaan peruskouluksi. Outokumpu puolestaan muutti Varmalta vapautuneisiin tiloihin Salmisaareen, kun varmalaiset luovuttivat pääkonttoristaan pari kerrosta vuokrattavaksi Outokummun käyttöön.
Lue lisää: