Kymmenet koronavirusinfektioon liittyvät kuolemat näyttävät puuttuvan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittäin julkistamista tiedoista.
THL kerää julkistamansa tiedot sairaanhoitopiireiltä, jotka puolestaan kokoavat ne omien sairaaloidensa lisäksi alueidensa kunnista ja kaupungeista.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiedoissa Helsingin kaupungin ilmoittamiksi kokonaiskuolinluvuiksi oli vielä torstai-iltana merkitty vain 18 koronan aiheuttamaa kuolemaa. Perjantaina luku oli 20 kuolemantapausta.
Helsingin kaupunki kertoi kuitenkin aiemmin, että jo pelkästään alueen hoivakodeissa on kuollut 48 ihmistä.
Luvuissa olevan heiton suuruusluokka näyttää siis olevan kymmeniä kuolleita, mutta lukumäärä riippuu siitä, keneltä kysytään.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi, että THL:lle menevistä tiedoista näyttävät puuttuvan kaikki Helsingin hoivakodeissa kuolleet, eli jopa 48 ihmistä.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkaraisen käsitys on, että THL:lle menevistä tiedoista uupuu vain noin 20 kuolemaa.
Ero on joka tapauksessa merkittävä. THL:n tiedon mukaan koko maassa oli kuollut perjantai-iltapäivään mennessä yhteensä 82 henkilöä.
HUS: Luvussa ei mukana hoivakodeissa kuolleita
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että HUS ei ole tähän saakka kerännyt tilastoihinsa hoivakotikuolemia.
– Tätä raportointia ollaan nyt laittamassa kuntoon, koska onhan se merkityksellistä, kuinka paljon näitä kuolemia on hoivakodeissa.
Mäkijärven mukaan kunnat ovat keränneet tietoa tähän saakka itselleen, mutta HUS ei ole pyytänyt raportoimaan sitä eteenpäin sairaanhoitopiiriin, josta se olisi mennyt THL:ään.
Kunnat ovat siis raportoineet eteenpäin ainoastaan lukuja kuntien sairaaloissa kuolleista.
HUS on puolestaan itse kerännyt luvut HUSin sairaaloissa kuolleista. Perjantaina tämä kokonaisluku HUSin erityisvastuualueelta oli 54 kuolemantapausta. Näistä Helsingin kaupungin sairaaloissa kuolleita oli 20.
HUS ohjeisti kuntia raportoimaan myös hoivakotikuolemat vasta eilen torstaina. Mäkijärven mukaan hoivakotikuolemien raportointi THL:lle alkaa ensi viikolla.
– Vielä tämän päivän (perjantain) luvuissa niitä ei näy, Mäkijärvi kertoo.
Tiedonkeruujärjestelmä on kasattu nopeasti
THL julkistaa koronavirukseen liittyvää tietoa päivittäin ja se leviää median kautta laajalle. Myös Yle kertoo tuoreet tiedot joka päivä. Tieto on osaltaan ollut vaikuttamassa esimerkiksi tilanteissa, joissa poliitikot ovat tehneet päätöksiä kansalaisten liikkumisen rajoittamisesta.
THL:n tietopaketista selviää, miten tartuntojen määrä kehittyy, miten paljon ihmisiä on tehohoidossa ja kuinka monta ihmistä on kuollut koronaviruksen seurauksena.
THL on painottanut, että etenkin tartuntatilastoissa esiintyy viiveitä muun muassa sen vuoksi, että näytteitä valmistuu laboratorioissa eri määriä eri päivinä.
Koronavirusinfektioon liittyvät kuolintiedot kerätään kyselylomakkeella sairaanhoitopiireiltä. Sairaanhoitopiirit keräävät tiedot oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä ja lähettävät ne sosiaali- ja terveysministeriöön. Sieltä tiedot saapuvat THL:ään, joka julkistaa ne päivittäin.
Järjestelmä, jolla kuolintietoa parhaillaan kerätään, on luotu pika-aikataululla. Tarkoituksena on tuottaa tietoa poikkeustilanteessa tehtävän päätöksenteon tueksi.
Tarkka tieto saadaan vasta jälkeenpäin, kun lääkärit ovat ehtineet määrittää menehtyneiden kuolinsyyt ja ne on kirjattu kuolinsyyrekisteriin.
– Raportoinnissa on viiveitä ja tämä tulee huomioida lukujen tulkinnassa, THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane huomauttaa.
Käytännössä luvut voivat myöhemmin liikkua molempiin suuntiin. Mukana on todennäköisesti myös tapauksia, joissa henkilö on sairastanut koronaviruksen aiheuttaman taudin, mutta kuolinsyyksi osoittautuukin lopulta jokin muu syy.
Johtajalääkäri: 20 kuolemaa puuttuu tilastoista
Helsingin kaupunginsairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo, että Helsingin hoivakodeissa kuolleiden määrä on hiukan noussut aiemmin kerrotusta 48:sta. Hän ei halua kertoa tarkkaa lukumäärää, ennen kuin positiivinen koronatesti on varmistettu kaikissa kuolemantapauksissa.
Pikkaraisen mukaan osa kaupungin sairaaloissa kuolleista on hoivakotien asukkaita. Nämä tiedot on jo raportoitu HUSille ja sitä kautta THL:lle. Hän ei kuitenkaan halua sanoa tarkkoja lukuja.
Osasta hoivakotikuolemista on mennyt THL:lle tieto myös esimerkiksi tartuntatautirekisterin kautta. Pikkarainen arvioi, että THL:tä puuttuu tieto noin 20 hoivakotikuolemasta.
THL julkaisee päivittäiset kuolinluvut kuitenkin sairaanhoitopiireiltä kerätyn kyselyn perusteella. Tämä tarkoittaisi sitä, että lähes kaikki Helsingin hoivakotikuolemat puuttuisivat THL:n julkistamista tiedoista.
Vaikka osa luvuista olisikin mennyt THL:lle toista reittiä, luvuista puuttuisi joka tapauksessa useita kymmeniä kuolleita.
Jussi Sane kertoo, että THL on pyytänyt sekä HUSilta että Helsingin kaupungilta lisätietoja poikkeavista luvuista.
– Ilman muuta tämmöistä eroa pitää selvittää tarkemmin ja teemme heti voitavamme. Alueilla tulisi aina olla paras tilannekuva omasta tilanteestaan näiden tietojen suhteen, Sane kertoo.
THL on sairaanhoitopiirien varassa
THL:n julkistaman tiedon tarkkuus on riippuvainen siitä, miten eri sairaanhoitopiirit tietoa omalta alueeltaan keräävät.
Yle kysyi asiaa suurimmista sairaanhoitopiireistä. Selvisi, että esimerkiksi HUS ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri käyttävät osittain eri kriteereitä.
HUSin keräämiin tietoihin kuollut päätyy vasta, jos hänestä on otettu positiivinen koronatesti. Myös ainakin Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit toimivat samalla tavalla.
Pirkanmaa puolestaan ottaa mukaan myös ne tapaukset, joissa koronan aiheuttamasta kuolemasta on vahva kliininen epäily.
THL ei pysty valvomaan, miten tieto kerätään.
– On alueiden vastuulla saada mahdollisimman kattava tilannekuva. Se on heidän asiansa, miten he sen tekevät, johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo.
Näyttää siltä, että tiedot ovat tarkkoja sairaaloissa tapahtuneista kuolintapauksista. Tiedonkeruu sairaalan ulkopuolella kuolleista on hankalampaa.
– Hoivakotien osalta raportoinnissa voi olla epävarmuutta, joskin hoivakotien mahdolliset covid-19-tartunnat tulevat kattavasti sairaanhoitopiirin tietoon, Tampereen yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juhani Sand kertoo sähköpostitse.
Sand kuitenkin arvioi, että luvut ovat lähellä totuutta.
Muutkin Ylen tavoittamat pääkaupunkiseudun ulkopuolisten sairaanhoitopiirien edustajat uskovat, että heidän raportoimansa luvut kuolemantapauksista THL:lle ovat tarkkoja tai ainakin oikeansuuntaisia.
Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit kertovat sisällyttävänsä THL:lle raportoimiinsa lukuihin myös hoivakodeissa kuolleet.
Kaikkia hoivakodeissa kuolleita ei ole testattu
Kaikissa tapauksissa hoivakodeissa koronaoireisiin menehtyneitä ei aina ole testattu. Yle uutisoi tiistaina Helsingissä sijaitsevasta Diakonissalaitoksen Sanervakodista, jossa menehtyi yhteensä kahdeksan iäkästä asukasta.
Kaikille menehtyneille ei ollut tehty koronatestiä, mutta liiketoimintajohtaja Ella Suojalehto kertoi, että menehtymisen syynä pidetään erittäin todennäköisesti koronan aiheuttamaa infektiota.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkaraisen mukaan melkein kaikki Helsingin hoivakodeissa kuolleista on testattu.
– Tässä joukossa on kaksi testaamatonta, mutta haluamme tarkistaa sen tarkan luvun. Kaikki kuolemantapaukset ovat kuitenkin sellaisia, että hoitokodissa on ollut tartuntoja, Pikkarainen kertoo.
Ylä-Savon sote-kuntayhtymästä vahvistetaan Ylelle, että kaikki Kiuruvedellä Attendon asumispalveluyksikössä menehtyneet olivat laboratoriossa varmennettuja koronatapauksia. Kiuruveden hoivakodissa on toistaiseksi kuollut 11 vanhusta.
Kuntayhtymän johtava lääkäri Anssi Uutela kertoo, että yksi henkilö todettiin koronapositiiviseksi kuolemansa jälkeen.
THL:n Jussi Sanen mukaan testi tulisi ottaa aina, kun on epäilys koronatartunnasta. Testejä voidaan Sanen mukaan tehdä myös kuoleman jälkeen.
Italiassa kuolinlukuja jäänyt kirjaamatta
HUSin Markku Mäkijärvi huomauttaa, että Suomen potilasmäärät ja kuolleisuus sairaaloissa on ollut poikkeuksellisen matalaa jopa kansainvälisesti.
– Tilanne on toistaiseksi ollut maltillinen, mutta tässä ollaan vasta alkutaipaleella pandemian kanssa. Tilanne kehittyy, Mäkijärvi sanoo.
Jussi Sanen mukaan lukuja ei kannata tuijottaa päivittäin.
– Eivät nämä luvut ole absoluuttisia totuuksia. Näissä on niin paljon päiväkohtaista vaihtelua ja on varmasti yli- tai aliraportointia. Näitä pitää aina katsoa pidemmällä perspektiivillä.
Sanen mukaan lopullinen tilanne selviää vasta jälkeenpäin, kun kuolinsyyt ovat tiedossa, ne on tallennettu rekistereihin ja asiasta saadaan tutkittua tietoa. Hänen mukaansa Suomen tilanne ei poikkea muusta maailmasta tässä suhteessa.
Euroopan pahimmilla epidemia-alueilla kuolinluvuista ja niiden paikkansapitävyydestä on herännyt julkinen keskustelu.
Esimerkiksi Italiassa on herännyt epäilys, että julkisuudessa olleet kuolinluvut olisivat paljon todellista matalammat, koska kaikkia hoivakodeissa kuolleita ei ole sisällytetty tilastoihin.
Italian tilanteesta ovat kirjoittaneet muun muassa Reuters ja Wall Street Journal.
Myös Espanjassa on käyty julkista keskustelua siitä, pitävätkö julkisuuteen ilmoitetut luvut paikkansa. Asiasta on kertonut New York Times.
Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.
Lue lisää:
Koronatartunnat levisivät hoivakoteihin – kerro meille, mitä hoivakodeissa nyt tapahtuu?