Euroopan unioni hankkii suojavarusteita yhteisessä jättihankinnassa, mutta Suomi katselee ainoana jäsenmaana sivusta. Ilta-Sanomat kertoi lauantaina (siirryt toiseen palveluun), ettei Suomi ehtinyt hankinnan ensimmäiselle kierrokselle mukaan, vaikka Brysselistä kerrottiin keskitetyistä hankinnoista jo helmikuussa.
Myöhästymisestä on aiemmin kertonut myös Tekniikka & Talous (siirryt toiseen palveluun).
Suomi pääsisi kuitenkin mukaan mahdollisille tuleville hankintakierroksille, koska nyt yhteiset hankinnat mahdollistava sopimus on allekirjoitettu. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi lauantaina Ylelle, että ministeriö aikoo selvittää, olisiko asiassa voitu toimia nopeammin.
Mistä vyyhdessä on kyse?
1. Peruspalveluministeri Paula Risikko keksi yhteishankinnan kymmenen vuotta sitten
EU:n yhteisen hankinnan ydintarkoitus on varmistaa, että jäsenmaat saavat rokotteita, suojavarusteita tai muita terveydenhuollon tarvikkeita tilanteessa, jossa niitä haluavat kaikki, mutta tarjontaa on vähän – kuten juuri nyt koronapandemian aikana.
Jos jäsenmaat kilpailisivat keskenään niukkuudesta, on vaarana, että myyjät käyttävät tilannetta hyväkseen. Hinnat nousisivat pilviin, ja etenkin pienet ja köyhät maat voisivat jäädä ilman.
Juuri tällainen kilpailutilanne oli päällä vuosien 2009–2010 sikainfluenssapandemian aikana.
Suomen silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) kuvailee vuoden 2009 tilannetta, kun rokote piti saada.
– Piti hyvin nopeasti tehdä päätös. Piti olla rahaa paljon, voi sanoa että maat kilpailivat toistensa kanssa. Lääkeyhtiöt hyödynsivät tilanteen, kun kaikki maat halusivat rokotetta. Aikamoinen hässäkkä, Risikko muistaa.
Suomi onnistui hankkimaan sikainfluenssarokotteet itse suoraan lääkeyhtiöiltä.
Saman vuoden EU-ministerikokouksessa Risikko teki avauksen unionin yhteisestä hankintamekanismista. Risikon avaus meni läpi, ja yhteishankintasopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 20. kesäkuuta 2014 (siirryt toiseen palveluun).
– Sellaiseen tilanteeseen ei toivottavasti koskaan enää jouduta. Siksi otin asian heti puheeksi EU-ministerikokouksessa 2009, että jokin yhteishankinta pitää saada, Risikko kertoo.
Risikon roolista asiassa kirjoitti ensin Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
2. Sopimus hautautui ministeriön "pitkään jonoon"
Sopimusta sujuvoitettiin seuraavien vuosien aikana ja moni EU-maa liittyikin siihen. Suomi ei.
Miksi Suomi liittyi vihoviimeisenä maana EU-sopimukseen nyt, keväällä 2020 koronapandemian takia?
Ylelle kerrotaan, että syitä on muutamia, joista osa on paremmin perusteltavissa kuin toiset.
Alkuvuosina sopimus oli niin monimutkainen, että sitä kuvaillaan jopa "mahdottomaksi". Mutkikkuus toi myös epäselvyyttä siitä, olisiko Suomella riski tulla liityttyään suurten maiden jyräämäksi. Siksi siitä jäätiin alussa suosiolla pois.
Toinen syy on virkamieslähteen mukaan se, että sopimus hautautui sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään jonoon, ellei jopa ö-mappiin.
Ylen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on vuosista 2017–2018 asti yritetty pitää pandemiaan varautumista esillä ja patistaa Suomea liittymään EU-sopimuksen "täysjäseneksi". Tähän asti Suomi on ollut tarkkailijana sen ohjausryhmässä.
Varautumisen edelle on kuitenkin mennyt moni akuutti asia, esimerkiksi vaalikaudelta toiselle siirtynyt sote-uudistus.
3. Virkamieslähde: Viikko tai kaksi olisi voitu kiriä
Tänä keväänä asiaan tartuttiin, mutta Ilta-Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun) prosessissa viivyteltiin ja siihen kului kuukausi.
Ylelle kerrotaan virkamieslähteestä, että jos liittymisvalmistelu olisi aloitettu helmikuun puolessa välissä, olisi prosessissa pystytty kirimään viikko, ehkä kaksikin.
Lähteen mukaan virkamiehet olisivat voineet jo edetä, mutta helmikuussa sekä tilannekuva koronaepidemiasta että suositus hengityssuojien käytöstä oli vielä toinen.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi lauantaina Ylelle toivovansa, että selvitetään, olisiko asiassa voitu toimia nopeammin.
4. Rokotteita ei ensisijaisesti hankittaisi EU:n kautta?
Aivan alussa Suomen pois jäämistä yhteishankinnasta tuki se, että sopimuksessa oli kyse ainoastaan rokotteista.
Suomi pitää rokotteiden hankinnassa kansallista toimintaa ja kahdenvälistä kauppaa kanssa vähiten haavoittuvana tapana toimia.
Aika näyttää, hankkiiko Suomi rokotteita EU-vetoisesti, kun ne tulevat markkinoille. Suomen lähtökohta on kahdenvälinen neuvottelu, Ylelle kerrotaan.
Paula Risikko ei rajaisi EU-hankintaa pois rokotteiden hankinnasta. Risikon mukaan paras vaihtoehto olisi oma rokotetuotanto, mutta lisää, ettei se ei ole pienelle maalle realismia.
– Kaikki keinot tulee ottaa käyttöön. Kahdenvälisten neuvottelujen ja EU:n yhteishankintamekanismin tulee olla pöydällä, jotta pystytään varmistamaan että meillä on sekä rokotteita, suojaimia että muuta materiaalia, Risikko sanoo.
Kansallinen strategia on Suomelle ensisijainen koronaepidemian aikana myös hengityssuojaimissa.
– Suomessa suojavarusteista ja muustakin materiaalisesta varautumisesta vastaavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirit, kunnat ja yksityiset palveluntuottaja itse, twiittasi Pekonen sunnuntaina.
– Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on toimia kriittisten materiaalien saatavuuden viimeisenä takaajana, Pekonen täydensi.