Konsultit ja ohjelmistoyrittäjät ovat saaneet tähän mennessä eniten myönteisiä koronarahoituspäätöksiä kertoo työ- ja elinkeinoministeriön maanantai-iltana julkistama kartoitus.
Elinkeinoministeriä konsulttien ja ohjelmistoyrittäjien nousu kärkeen ei yllätä.
– Se kertoo siitä, että heillä on kokemusta hakemisesta eli ovat hakeneet aiemminkin tukia. Näkee myös, että osalla toimialoista on aktiiviset taustajärjestöt, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. (kesk.)
Konsultit korostuvat etenkin 6–250 henkilöä työllistävien yritysten Business Finlandin rahoituspäätöksissä.
Kyse on yrityksille myönnettävistä kehittämisavustuksista, joissa yrityksellä pitää olla kehittämissuunnitelma ja omarahoitusosuutta. Rahaa ei siis myönnetä koronarajoitusten aikaisten laskujen tai velkojen maksuun.
Business Finlandiin on tullut noin 20 000 hakemusta, ja päätöksen on saanut noin 5 000 hakijaa.
Ely-keskuksista rahoitusta ovat saaneet etenkin ravintolat, kahvilat ja baarit. Myös erilaiset kauppiaat ovat vahvasti edustettuna. Ely-keskuksista kehittämisavustusta voivat hakea 1–5 henkilöä työllistävät yritykset.
Ely-keskuksiin oli tullut yli 15 000 hakemusta, joista päätösen oli saanut 3 500 hakijaa.
Viikonloppuna Suomen kuvalehti (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että isoimpia, 100 000 euron tukipotteja ovat saaneet muun muassa Suomen Huutokauppakeisari -tv-ohjelmasta tutun pariskunnan Hirvaskankaan Kauppahuone ja Kolarin Ylläksellä toimiva Jounin Kauppa.
Perinteikäs tekstiiliyhtiö Finlayson sai tukea 100 000 euroa. Myös tuotantoyhtiö Yellow Film & TV, konsulttiyhtiö Miltton Group ja sosiaalisen median yhteisöä pyörittävä Huono Äiti Oy saivat 100 000 euron tuet.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdolliset kummallisuudet rahoituspäätöksissä selittyvät alun kiireellä ja epäselvyyksistä päätöskriteereissä. Business Finland sai aluksi hakemuksia niiltäkin yrityksiltä, jotka ovat nyt Ely-keskusten hoidossa.
– Kriteereitä on alkupäivistä yhtenäistetty, ja siitä kertoo myös hylkäysprosenttien kasvu noin 20 prosenttiin molemmilla, sanoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Rahoitusta on siis saattanut aluksi valua yrityksille jopa helpommin.
– Sanoisin, että 8 000 rahoituspäätöksestä löytyy yksi prosentti eli 80 yritystä, joissa voi olla vähän erikoisia tai median silmään pistäviä ratkaisuja, Peltonen sanoo.
Kuitit ja hankinnat syynätään jälkikäteen
Myös elinkeinoministeri oli pistänyt tiedot merkille.
– Olen julkisuudessa nähdyt näitä muutamia tapauksia. Minun on mahdotonta sanoa, onko tapahtunut väärinkäytöksiä, mutta jos on, niin Business Finland ja Ely-keskukset tekevät kyllä jälkikäteistarkastuksia, Lintilä sanoo.
Lisäksi jälkitarkastusta tulee tekemään myös työ- ja elinkeinoministeriö ja viran puolesta lopulta myös valtiontalouden tarkastusvirasto.
– Pitää olla kaikki tositteet kuluista ja ulkopuolisten palvelujen käytöstä, ja jos tukisumma ei täyty, peritään loppu pois. Ei sillä katetta tehdä. Lisäksi hylkäysprosentit ovat nousseet aika paljon. Kertoo siitä, että kyllä ne kriteerit siellä nyt käydään läpi, Lintilä sanoo.
Lintilä kuitenkin patistaa virkamiehiä tulkitsemaan kriteereitä väljästi, jotta mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys ja työpaikka pelastuisi. Kriteereitä sinällään on kesken kaiken ongelmallista muuttaa.
– Jos me tehdään useita muutoksia kriteereihin, niin meillä on pian edessä toinen hakukierros. Ne yritykset, jotka kokevat saaneensa liian vähän tai eivät ole saaneet lainkaan, hakevat sitten uudestaan.
Ravintoloille sorvataan erityiskorvausta
Vaikka rahoitusta on ollut tarjolla monesta paikasta ja sitä on paljon jo haettukin, niin osa aloista kokee olevansa väliinputoajia.
Hallitus päätti maaliskuun lopussa ravintoloiden, kahviloiden ja anniskelupaikkojen sulkemisesta. Aukiolon rajoittaminen on voimassa toukokuun loppuun asti, eli kaksi kuukautta.
Eduskunta edellytti tuolloin, että ravintola-alalle valmistellaan päätöksen johdosta "kohtuullinen kompensaatio".
Matkailu- ja Ravintolapalveluja edustava MaRa on vaatinut kassojen tyhjentymisen paikkaukseen 300–400 miljoonan euron korvausta ja Suomen Yrittäjät vielä enemmän.
Matkailu- ja ravintola-alan "kompensaatiota" pohditaan parhaillaan työministeriössä.
– Ymmärrän hyvin MaRa:n tuskan. Mutta kriisi on jo siirtynyt siihen tilanteeseen, että on helpompi sanoa niitä toimialoja, joihin tämä ei vaikuta kuin että vaikuttaa, sanoo elinkeinoministeri Lintilä.
Toisin sanoen "kompensaatiota" pitäisi maksaa koronarajoituksista kärsineille yrityksille laajemminkin.
– Kyllä se malli pitäisi sitten olla kopioitavissa muillekin aloille, Lintilä sanoo.
Ministeri jakaisi rahaa muillekin aloille, mutta ei "helikopterirahana"
Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoikin, että pohdinnassa on eräänlainen "helikopterirahoitus" koronakriisistä erityisesti kärsineille aloille.
Lintilä ei kuitenkaan ole kaikille yrityksille jaettavan suoran tuen kannalla.
– Jos lähdetään aidosta helikopterirahasta, joka olisi käytössä kaikille, niin en ole sellaisen kannattaja. Jos jo nyt kritisoidaan joitakin rahoituspäätöksiä, niin miten sitten kävisi, kun se raha tulisi kaikille.
Lintilä siis tarkoittaa mallia, jossa tarkasti voidaan kohdentaa rahat tarvitseville työpaikkojen säilyttämiseksi ja konkurssin välttämiseksi.
– Jos tehdään malli, jossa voidaan kohdistaa rahoitusta tietyille yrityksille, niin sen ymmärrän, Lintilä sanoo.
Korjattu 21.4. 9.06 alivaltiosihteeri Petri Peltosen nimi.