Rahapelien pelaaminen niin kutsutulla riskitasolla on vähentynyt Suomessa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.
Riskitason pelaaminen tarkoittaa THL:n mukaan pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja usein edeltää varsinaista rahapeliongelmaa.
Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan reilu kymmenesosa suomalaisista oli pelannut riskitasolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa riskitasolla pelanneiden osuus oli 15 prosenttia. Tutkimuksessa mainitut osuudet ovat 15–74-vuotiaista suomalaisista.
Riskitason pelaaminen on vähentynyt niin miehillä kuin naisillakin.
Viime vuonna noin kolmella prosentilla suomalaisista oli tutkimuksen mukaan rahapeliongelma.
Osuus on pysynyt samana vuodesta 2007, josta lähtien THL on seurannut rahapelien pelaamista ja esimerkiksi peliongelmia neljän vuoden välein tehdyllä väestötutkimuksella. Viime vuonna tutkimukseen osallistui lähes 4 000 vastaajaa.
Peliongelman vakavin muoto on THL:n mukaan rahapeliriippuvuus, joka viime vuonna oli noin 52 000 suomalaisella. Tämä tarkoittaa noin 1,4:ää prosenttia suomalaisista.
Peliongelmista puhutaan nyt avoimemmin
Rahapeleihin käytetty summa ei jakaudu tasaisesti pelaajien kesken. THL kertoo, että viime vuonna puolet rahapelien kokonaiskulutuksesta tuli 2,5 prosentilta pelaajista.
Tutkimuksen perusteella yhteensä 2 917 000 Manner-Suomessa asuvaa ihmistä pelasi viime vuonna rahapelejä, jolloin puolet koko vuoden potista oli peräisin 72 000 pelaajalta.
Viime vuonna reilu viidennes tutkimukseen vastanneista sanoi ainakin yhden läheisensä pelaamisen olleen ongelmapelaamista. Näin ollen läheisen peliongelma koskettaa noin 790 000:ta ihmistä, ja osuus on THL:n mukaan kasvanut.
THL:n erikoistutkija Anne Salonen arvioi tiedotteessa, että tulos saattaa osoittaa myös sen, että suomalaiset tuntevat rahapeliongelmat aiempaa paremmin ja aiheesta myös puhutaan entistä avoimemmin.
Rahapelejä voi toki pelata myös ilman ongelmia. THL:n mukaan ongelmaton pelaaminen on yleistynyt: vaikka pelaajien määrä ei muuttunut vuosien 2015 ja 2019 tutkimusten välillä, harvemmin kuin kuukausittain pelanneiden osuus kasvoi ja useammin pelaaminen vastaavasti väheni.
THL:n asiantuntija: Peliautomaattien sulkemisen vaikutuksia seurattava
Yli kolme neljäsosaa vastaajista kertoi pelanneensa ainakin yhtä rahapelityyppiä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ja runsas kolmannes kertoi pelanneensa viime vuonna rahapelejä netissä. Osuus netissä pelanneista kasvoi lähes 13 prosenttiyksiköllä edellisestä tutkimuksesta.
Myös ulkomaisia rahapelejä pelanneiden osuus kasvoi, tosin miltei kaikki muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelanneet olivat pelanneet myös Veikkauksen pelejä. Veikkauksen osuus nettipelaamisen kulutuksesta oli reilut 80 prosenttia.
– Muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelaa suhteellisen pieni porukka, jos vertaa Veikkauksen pelejä pelanneiden määrään. Toisaalta ulkomaisissa nettipeleissä liikkuvat isot rahat. Nyt onkin tärkeää seurata, miten kotimaisten rahapeliautomaattien sulkeminen koronaepidemian takia vaikuttaa nettipelaamiseen, Salonen sanoo.
THL selvittää pelaamista, peliongelmia ja pelaamiseen liittyviä asenteita sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta ja ministeriön rahoittamana. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vaiheittain.
Myöhemmin tänä vuonna THL julkistaa rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä käsittelevät tulokset.