Suomi säilytti kakkossijansa maailman sananvapausindeksissä. Ykkösenä jatkaa Norja, kolmosena on Ruotsi ja nelossija meni Tanskalle.
Listaa kokoaa kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö.
Suomi kipusi toiseksi viime vuonna parin notkahdusvuoden jälkeen.
Suomi piti lehdistönvapauden ykköspaikkaa vuodesta 2010, kunnes tipahti kolmanneksi vuonna 2017 ja neljänneksi vuonna 2018. Ensimmäisen notkahduksen aiheutti pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus ja toisen Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskeva uutisointi, jonka jälkeen poliisi takavarikoi toimituksellista aineistoa.
Koronavirus vaikeuttaa median asemaa
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan koronaviruksella on karuja vaikutuksia sananvapauteen. Pandemia esimerkiksi tekee lehdistönvapauden heikentämisen entistä helpommaksi erityisesti autoritaarisille maille.
Järjestön mukaan listalla huonosti sijoittuvat autoritaariset maat kuten Kiina (177.), Iran (173.) ja Unkari (89.) ovat koronan kylkiäisenä heikentäneet lehdistön toimintavapautta. Euroopan maista huolestuttaa myös Puola.
– Eurooppa on ollut sananvapauden perinteinen tukija ja on toki maanosien ykkönen nytkin. Kehitys on kuitenkin monin tavoin kielteistä. Unkari on EU:n suurin ongelma niin demokratian kuin sananvapaudenkin suhteen ja Puolan (62.) tilanne heikkenee myös, sanoo järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä.
Hän on huolissaan myös äärioikeiston vihakampanjoista toimittajia vastaan. Niitä järjestetään erityisesti Espanjassa, Italiassa, Itävallassa ja Kreikassa.
UPI:n Aaltola: Median rooli on osoittaa epäkohtia poikkeusaikoinakin
Myös Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Mika Aaltola pelkää pandemian aiheuttamien poikkeustoimien vaikutuksia sananvapauteen.
– Median rooli vallan vahtikoirana on tärkeä, kun hallinnot toteuttavat kansalaisvapauksien rajoittamisia tavoilla, jotka saattavat jäädä elämään myös pandemiakriisin väistyttyä. Tämä on kaikkiaan erittäin huolestuttavaa, Aaltola sanoo tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että jopa Suomen kaltaisessa mallimaassa esiintyy valtiollisia ja yhteiskunnallisia paineita eräänlaiseen kuuliaisuuteen koronakriisin yhteydessä.
– Tutkivaa ja kriittistä journalismia saatetaan pitää yhteiskunnallisesti ongelmallisena tai epätoivottuna. Median rooli on kuitenkin osoittaa epäkohtia myös silloin, kun se on kiusallista, sekä tuoda esiin vallan vääristymiä kansalaisten ja viranomaisten tilannekuvan parantamiseksi, Aaltola sanoo.
Indeksin kärkimaat
1. Norja
2. Suomi
3. Tanska
4. Ruotsi
5. Hollanti
6. Jamaika
7. Costa rica
8. Sveitsi
9. Uusi-Seelanti
10. Portugal
Indeksin huonoimmat
171. Kuuba
172. Laos
173. Iran
174. Syyria
175. Vietnam
176. Djibouti
177. Kiina
178. Eritrea
179. Turkmenistan
180. Pohjois-Korea
World Press Freedom Index mittaa lehdistönvapautta 180 maassa. Indeksi mittaa moniarvoisuutta, median itsenäisyyttä, mediaympäristöä ja itsesensuuria, laillisia puitteita, läpinäkyvyyttä sekä uutisia ja informaatiota tuottavan infrastruktuurin laatua. Indeksi ei arvioi hallitusten politiikkaa.
Voit keskustella aiheesta 22.4. kello 23:een asti.
Lue myös:
Parlamentti antoi Unkarin pääministerille Orbánille käytännössä yksinvallan
Egypti pidätti neljä Turkin valtiollisen uutistoimiston työntekijää