Suojatakit loppuvat ja niiden sijasta sairaaloissa käytetään sadetakkeja ja roskapusseja.
Osa vanhusten hoivakodeista “vuotaa”. Ovia ei pidetä kiinni ulkopuolisilta ja ruokailemassa käy väkeä talon ulkopuolelta.
Testeihin on vaikea päästä, koska 190 euroa on liikaa pienelle hoiva-alan yritykselle.
Tässä muutamia esimerkkejä, joihin hoitajaliitoissa on törmätty koronakriisin aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön koronaohjeistuksia ei välttämättä noudateta. Käytännöt ovat kirjavia ja osassa hoitokodeista tunnutaan ajattelevan, että "tartunta ei koske meitä".
Eniten kokemuksia sääntöjen laiminlyönnistä näyttää olevan lähi- ja perushoitajilla, joiden varassa vanhusten hoivakodit ja kotipalvelu pitkälle pyörivät.
Kokoontumisrajoitukset koskevat myös hoivakoteja
Vanhusten hoivakodeissa potilaita on suojattava monin tavoin. Vierailuja ei sallita. Vanhukset ovat koronaviruksen riskiryhmää.
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (Super) puheenjohtaja Silja Paavola ihmettelee, miksi kentällä on yhä varsin leväperäisiä käytäntöjä.
– Vanhusten yhteiseen päiväsaliin on tullut ulkopuolelta ihmisiä syömään. Normaalisti se voi olla ihan hyväkin käytäntö, mutta ei nyt, Paavola mainitsee esimerkin holtittomasta toiminnasta.
Paavola pitää outona, että yhteisissä tiloissa on syömässä iso porukka ihmisiä, vaikka yli kymmenen hengen kokoontumiset on kielletty.
– Kokoontumisrajoitukset koskevat ihan yhtä lailla vanhusten hoivakoteja. Vaikka kuinka tuntuu, että meillä ei ole koronaa, niin nyt pitäisi ehdottomasti pitää kiinni rajoitteista.
Samanlaisiin tapauksiin on törmännyt myös kuntapuolen työntekijöitä edustavan JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine. Käytännöt ovat lievästi sanottuna kirjavia.
– Meidän tiedossamme on paikkoja, joissa ovia ei ole laitettu kiinni, henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta, eikä ole ollut suojavälineitä, Niemi-Laine sanoo.
Suojatakit vaihtuivat roskapusseihin
Myös ohjeistukset suojavälineistä ovat monin paikoin puutteellisia. Hoitajia on kehotettu käyttämään paremman puutteessa kankaisia tuubihuiveja.
Sellaiseksi on kelvannut esimerkiksi Julkisen ja hyvinvointialan liiton JHL:n jäsenhuivi.
Superin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että kansalaiset kadulla voivat käyttää millaisia maskeja tahansa, mutta ammattilaisilla on oikeus ja velvollisuus turvata sekä oma että potilaiden turvallisuus.
– Kangasmaski voi auttaa, kun halutaan, että hoitaja ei tartuta muita. Mutta kun hoidetaan koronapotilaita, pitää olla täydelliset suojavermeet päällä, Paavola sanoo.
Hengityssuojainten lisäksi pulaa on nyt myös suojatakeista. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestön (Tehy) työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä toteaa, että pula näkyy jo erikoissairaanhoidossakin.
– Kun suojatakit loppuvat, käyttöön on otettu kertakäyttösadetakkeja ja jopa roskapusseista tehtyjä suojia, Ojanperä sanoo.
Testeihin pääsy näyttää olevan kiinni rahasta
Hallitus on linjannut, että Suomi lisää koronatestausta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut, että testaukseen ohjataan sosiaali- ja terveydenhoidon henkilöstö, jos heillä on oireita tai muu syy epäillä tartuntaa.
Testaukseen pääsy ei ole kuitenkaan taattua. Superin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii lisää testejä hoivakoteihin. Paavola pitää järjettömänä ajatuksena, että testejä lähdetään tekemään talon ulkopuolelle.
– Jos potilas tai hoitaja sairastuu koronaan, on testattava kaikki, jotka ovat olleet sairastuneen kanssa tekemisissä. Myös vapaapäiviltä on kutsuttava hoitajat testeihin.
Paavola toteaa, että rahapula ei saa olla este.
– Testin hinta on 198 euroa, ja se on tartuntalain mukaan kelakorvattava. Pienillä firmoilla ei välttämättä ole sellaista kassaa, josta nämä rahat otetaan. Tästä ei saa ikinä tulla kynnyskysymystä! Paavola sanoo.
Hoitajaliitot: suositukset eivät enää riitä
Myös terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy on kerännyt hoitajien kokemuksia testeihin pääsystä. Työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä myöntää, että alkutilanne oli heikko.
– Nyt näyttää jo siltä, että testeihin on päästy suhteellisen hyvin, Ojanperä sanoo.
Hoitajaliitoilla on myös yksi iso yhteinen huoli. Sosiaali- ja terveysministeriön koronaohjeet ovat suosituksia. Ne eivät velvoita mihinkään.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii tilanteeseen pikaista muutosta.
– On outoa, että työturvallisuudesta puhutaan suosituksena. Toivomme nyt järeämpiä toimia sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ei voi vain sanoa, että meillä ei nyt ole tarjota suojamaskeja eikä muita välineitä.
– Hengestä ja terveydestä kiinni pitäminen on kysymys, josta ei voi neuvotella, sanoo Niemi-Laine.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23:een.
Lisää aiheesta: