Poikkeukselliset lumiolosuhteet voivat tuoda Lappiin isoimmat tulvat kymmeniin vuosiin. Viranomaiset patistelevat asukkaita varautumaan ja suojautumaan. Esimerkiksi kahden suuren joen risteyksessä Rovaniemellä moni omakotiasuja ei silti usko, että tulva yltäisi omalle talolle asti.
Suuressa osassa Lappia on ennätyksellisen syvät hanget ja mikä pahinta lumen vesiarvot ovat myös hyvin korkeat. Nämä yhdessä ovat tuomassa Suomen ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan Ounasjoen ja Kemijoen yhdistymisalueelle Rovaniemelle tulvan, joka on korkeampi kuin kertaakaan yli 50 vuoteen.
Rovaniemen Saarenkylässä asuva Toivo Hiltunen suhtautuu viranomaisten ennustuksiin ja varoituksiin varauksella.
– Ei huoleta vielä, koska pitää ensin nähdä se tulva josta on niin paljon puhuttu. Olen tässä 42 vuotta asunut eikä sitä vettä ole vielä täällä näkynyt, Hiltunen sanoo.
Lapin ely-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Timo Alaraudanjoen mukaan täytyisi olla aika poikkeuksellinen kevät että ennustetulta suurtulvalta säästytään.
– Jos ei mitään tehdä vaan odotetaan niin kyllähän Saarenkylä on valtaosaltaan melkein veden peitossa.
Ely-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ennustusten mukaan vesi voi nousta Saarenkylässä jopa 3,5 – 4 metriä tämänhetkisestä joen pinnan korkeudesta.
"Vene otetaan esille jos vesi nousee"
Ennusteiden perusteella Toivo Hiltusen omakotitalon pihassa liplattelee vettä ainakin parikymmentä senttiä mikäli kaupungin ja pelastuslaitoksen suojaukset vuotavat.
– Voi se olla kyllä näinkin, mutta on toisenlaisiakin näkemyksiä. Nyt ei ole routaa, maa imee nopeasti ja sitten Kemijoki-yhtiö on oppinut säännöstelemään tuota jokiuomaa, Hiltunen sanoo.
Vuosien 1973 ja 1993 tulvat ovat olleet viime vuosien suurimmat tulvat. Varsinkin jälkimmäisen muistaa moni Saarenkylässä vanhemmista asukkaista. Kun tulva ei taloja kastellut silloin niin uskotaan, että säästytään myös nyt.
Toivo Hiltunenkin toki myöntää, että suurtulva on mahdollinen, koska Saarenkylä on niin alavaa maata ja vesiuomien ympäröimä suistosaari.
– Tosiasiahan se on, että uhka on olemassa. Alue pitäisi suojata tuolla rantatörmillä niin kuin tulvasuojelusuunnitelmassa on. Jos se vesi alkaa nousta niin aion tuoda tuolta takapihalta veneen tänne etupihalle, naurahtaa Hiltunen.
Viranomaiset: tulvasuojaus omistajan vastuulla
Lapin pelastuslaitos, kunnat, Suomen ympäristökeskus ja Lapin ely-keskus ovat aloittaneet jo omalta osaltaan ennustettuun suurtulvaan varautumisen hyvissä ajoin.
Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtajan Markus Aarron mukaan on tilattu säkkejä, säkkien täyttölaitteita, erilaisia tulvapuomirakennelmia, pohdittu henkilöstöresurssien käyttöä ja kaikkia toimia joilla pystytään tulvan vaikutuksia alueilla helpottamaan.
Aarto muistuttaa, että yksityiset kiinteistönomistajat ovat vastuussa oman kiinteistönsä tulvasuojauksesta. Suojaustoimet kannattaa aloittaa ajoissa.
– Pelastuslaitos ei omilla resursseillaan ei kykene suojaamaan kuin eräitä julkisia kohteita. Kiinteistönomistajalle tietysti kuuluu myös oman kiinteistönsä osalta tulvasuojauksesta huolehtiminen muovittamalla tai rakentamalla muita rakenteita, jotka estävät vedentulon kiinteistöön.
Myös ainakin osa omakotiasujista on saanut vakuutusyhtiöstään viestin, jossa muistutetaan tulvalta suojautumisesta.
Varsinaisten tulvasuojavallien ja muiden maansiirtotöiden teko on kuntien vastuulla. Kunnan edustajat selvittävät yhdessä pelastuslaitoksen kanssa paikat joihin tulvasuojausta tarvitaan.
– Pelastuslaitoksella on sitten lähinnä tätä tukevaa suursäkki- ja piensäkkivalmiutta joilla pystytään yksittäisiä kohteita suojaamaan ja jatkamaan akuutisti tulvamuureja, tarkentaa pelastusjohtaja Markus Aarto.
Rovaniemen kaupunki on korottamassa tulvan alkaessa muutamia Saarenkylän reuna-alueen matalalla kulkevia teitä ja lisäksi tukkii rumpuja sekä jokeen laskevia hulevesiputkien päitä.
Näillä toimilla pyritään estämään veden kulku Saarenkylän tulvaherkille alueille.
Myös Kittilää uhkaa tulva, muualla ehkä selvitään vähemmällä
Rovaniemen lisäksi Kittilässä tulva voi myös kastella kylän jos vesi nousee ennustetusti.
– Vesi nousee Kittilässä ehkäpä korkeammalle kuin vuonna 2005 tai ainakin ennusteiden mukaan näyttävät tulvat niin isoilta tässä vaiheessa. Siellä suojaustoimet ovat myös käynnissä ja sillä tavalla yritetään rajata vahinkoja, sanoo ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki.
Alaraudanjoen mukaan muualla ehkä selvitään ilman suurempia tulvavahinkoja.
– Kemijärvellähän tulvapenkkojen pitää suojata kerran 250 vuodessa tulvalta, joten sitä en pitäisi kovin merkittävänä riskikohteena. Ivalossa on tehty merkittäviä tulvasuojelutoimenpiteitä ja penkereitä. On rakennettu uusia ja parhaillaan on vanhojen korotustyö menossa.
Keskimääräinen kevätsää riittää suurtulvaan
Tämä hetken lumitilanne ja lumen kosteus ovat niin korkeat, että ennusteiden perusteella Lapin joet tulevat tulvimaan reilusti tavanomaista enemmän.
Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki sanoo, että jotain erikoista pitäisi tapahtua, jotta ennusteet menisivät täysin pieleen.
– Kyllä se nyt näyttää siltä, että keskimääräisellä kevätsäällä täällä on kerran 50 vuodessa toistuva tulva, Alaraudanjoki sanoo.
Kemijärven väliaikaisella säännöstelyrajan ylityksellä voi olla suuri merkitys Rovaniemen tulvan lopulliselle korkeudella.
– Kemijärvelle on haettu poikkeuslupaa, että järveä saadaan säännöstellä 75 senttiä yli säännöstelyrajan. Sillä toimenpiteellä pyritään tätä Rovaniemen tulvaa säännöstelemään.
Lue myös: