Marraskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi Suomelle ainutlaatuisen langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta.
Tuomio koski irakilaismiestä, jonka Suomi oli käännyttänyt ja palauttanut Irakiin talvella 2017.
22. huhtikuuta 2020 keskusrikospoliisi KRP kertoi aloittaneensa asiaa koskevan esitutkinnan. KRP epäilee, että tapetuksi väitetty mies olisi vielä elossa. Tänään perjantaina KRP kertoi vanginneensa yhden henkilön epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.
Yle tiivisti tähän juttuun, mistä tapauksessa on kyse, mitä esitutkinnasta tiedetään nyt, ja mitä mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia asialla on.–
Syksy 2015: Irakilaismies saapui Suomeen
Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Heidän joukossaan oli “Ali” ja hänen tuolloin 19-vuotias tyttärensä Noor.
Ali oli kertonut Maahanmuuttovirastolle työskennelleensä Irakissa ihmisoikeuksiin ja korruptioon erikoistuneena rikostutkijana, ja saaneensa työnsä vuoksi vihamiehiä. Ali kertoi Suomen Maahanmuuttovirastolle myös joutuneensa Irakissa kahdesti tappoyrityksen kohteeksi.
Maahanmuuttovirasto piti miehen taustaa ja koettuja tappoyrityksiä tosiasioina. Tästä huolimatta hänelle annettiin kielteinen turvapaikkapäätös. Ali valitti päätöksestään hallinto-oikeuteen, mutta päätös pysyi kielteisenä.
Ali palautettiin Irakiin marraskuussa 2017.
Helmikuu 2018: Yle kertoo Alin tulleen tapetuksi
Helmikuussa 2018 Yle julkaisi uutisen, jonka mukaan Ali olisi tapettu Bagdadissa viikkoja paluunsa jälkeen.
Uutinen perustui Alin läheisten kertomukseen, Ylelle toimitettuun kuolintodistukseen ja poliisin raportin kopioihin sekä miehen kokemiin aiempiin tappoyrityksiin, joita Maahanmuuttovirasto oli pitänyt tosiasioina.
Tiedot väitetystä kuolemasta välittyivät Ylelle Alin Suomeen jääneen tyttären ja hänen tapetuksi väitetyn isänsä Irakissa asuvien läheisten kautta. Alia sekä hänen tytärtään oli haastateltu kesällä 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista kertovaan dokumenttiin.
Marraskuu 2019: Suomi saa ainutlaatuisen tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta
Marraskuussa 2019 tapaus oli jälleen uutisissa.
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin EIT totesi, että Suomi oli miehen palauttaessaan syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklojen 2 ja 3 rikkomiseen. Artiklat suojaavat jokaisen oikeutta elämään ja kieltävät kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen katsottiin rikkoneen elämää suojaavaa kakkosartiklaa.
EIT ei nähnyt syytä epäillä sitä, että mies olisi tullut tapetuksi Irakissa. Arvio pohjasi vastaaviin tietoihin kuin Ylen helmikuussa 2018 julkaisema uutinen, eli muun muassa EIT:lle toimitetun kuolintodistuksen kopioon.
EIT totesi Suomen arvioineen miehen kansainvälisen suojelun tarpeen puutteellisesti. EIT kiinnitti huomiota siihen, että Migri ei ollut ottanut riittävästi huomioon miehen taustaa ja tappoyrityksien kohteeksi joutumista. Tällaiset asiat tulisi EIT:n mukaan arvioida kokonaisuutena ja suhteuttaa maan yleiseen turvallisuustilanteeseen, mitä Migri ja Suomen tuomioistuimet eivät EIT:n mukaan tehneet.
Valituksen EIT:lle oli tehnyt tapetuksi väitetyn Alin tytär. Suomi tuomittiin korvaamaan valittajalle 20 000 euroa isän käännytyksen tuottamasta kärsimyksestä sekä tuhansien eurojen edestä kulukorvauksia.
Migri aloittaa EIT:n päätöksen johdosta erityistarkastuksen
EIT:n tuomiolla oli välittömiä vaikutuksia.
Heti EIT:n tuomion jälkeen poliisi keskeytti turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin. Keskeytyspäätös kuitenkin purettiin jo loppuvuonna 2019, parin viikon jälkeen.
Merkittävämpi vaikutus oli se, että Migri otti EIT:n tuomion vuoksi satoja kielteisiä turvapaikkapäätöksiä uudelleenkäsittelyyn. Tarkastuksen syynä oli välttää niiden virheiden toistaminen, joihin EIT oli katsonut Suomen syyllistyneen.
Migri kävi läpi 319 tehtyä päätöstä ja löysi puutteita kymmenestä. Nämä kymmenen henkilöä saivat mahdollisuuden uuteen turvapaikkahakemukseen.
EIT:n päätös herätti myös laajaa huomiota ja keskustelua Suomessa, kuten Ylen helmikuussa 2018 julkaisema aiheesta kertova uutinen.
Huhtikuu 2020: KRP epäilee kaiken olevan huijausta
Kuluvan viikon tiistaina keskusrikospoliisi KRP kertoi hätkähdyttävästä esitutkinnasta.
Poliisi epäilee, että langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen – eli Irakiin palautettu Ali – olisi elossa.
Tänään perjantaina Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi vuonna 1996 syntyneen naisen vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä, kuten keskusrikospoliisi oli esittänyt.
Myös Alin tytär Noor on syntynyt vuonna 1996.
IS:n mukaan KRP on saanut Irakin viranomaiselta vahvistuksen siitä, että kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen kuolintodistus on väärennetty.
Ulkoministeriö: Emme maksa korvauksia valittajalle
Suomelle tuomitut 20 000 euron korvaukset ja oikeudenkäyntikulut tapetuksi väitetyn Alin tyttärelle olisivat tulleet maksettaviksi 14. toukokuuta, jolloin EIT:n tuomio olisi tullut lopulliseksi.
– Näissä olosuhteissa, joissa epäillään vakavaa rikosta, emme maksa tätä korvausta emmekä oikeudenkäyntikuluja, kertoo ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen.
Jos asia etenee syyteharkintaan ja tuomioon saakka, Suomi pyytää Oinosen mukaan EIT:n antamaa tuomiota uudelleen tarkasteltavaksi.
Oinonen kertoo Suomen hallituksen tuoneen EIT:n tietoon, että Suomella ei ole ollut missään turvapaikkaprosessin vaiheessa käytössä alkuperäisiä asiakirjoja. Siksi Suomi ei ole pystynyt todistamaan asiakirjojen aitoutta.
– Emme ole pystyneet vahvistamaan myöskään sitä, onko tämä henkilö Irakissa väitetysti kuollut vai ei. Tämä seikka on ollut EIT:n tiedossa alusta lähtien, ja se todetaan myös EIT:n antamassa tuomiossa, Oinonen sanoo.
Ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin: EIT:n päätös voidaan oikaista osittain
Jos epäilyt rikoksesta osoittautuvat oikeiksi, se tarkoittaa todennäköisesti ainakin EIT:n langettavan päätöksen osittaista oikaisua. Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin mukaan oikaisu koskisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa kaksi, joka turvaa jokaisen oikeuden elämään.
– Jos ei ole vainajaa, EIT ei toteaisi artiklan kaksi loukkausta. Siltä osin päätös pyyhkiytyisi.
Scheininin mukaan EIT voi oikaista päätöstä itse, tai sitten Euroopan neuvoston ministerikomitea voi pyytää tuomioistuinta tulkitsemaan tuomiotaan uudestaan.
Scheininin mukaan on kuitenkin mahdollista, että tuomio jäisi voimaan artiklan kolme osalta, joka kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.
Perustelu on se, että EIT voi todeta Suomen joka tapauksessa tehneen palautuksen suhteen virheen, vaikka henkilö ei olisi sen johdosta kuollut.
– EIT arvioi Suomen menettelyä ja harkintaa sen hetken tietojen valossa, kun mies on päätetty lähettää pois. Kuolema ei ole tuomion kannalta kaikilta osin ratkaiseva.
Scheinin arvioi, että esitetty kuolintodistus on mahdollisesti vaikuttanut EIT:n arvioon. Kuolintodistuksen osoittautuminen väärennökseksi ei kuitenkaan sekään välttämättä tarkoittaisi tuomion kaatumista kokonaan.
– Ihmisoikeuksissa ei ole aina kyse siitä, voittaako yksilö vai valtio. Molemmat voivat olla väärässä. Rikollinen voi olla rikollinen, ja hänet palauttanut valtio silti syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen.
Scheinin ei muista vastaavaa tapausta EIT:n historiasta.
– Vastaavaa valittajan asiakirjaväärennystä en tunne.
Migri: EIT:n päätös ei vaikuttanut turvapaikkalinjaan
Vaikuttiko EIT:n päätös Migrin turvapaikkalinjaan niin, että kansainvälisen suojelun saaminen olisi muuttunut Suomessa helpommaksi?
Ei vaikuttanut, sanoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
– Päätökset pyritään tekemään aina huolellisesti. Ei se linja muuttunut siinä.
EIT:n tuomio johti kuitenkin satojen Migrin tekemien turvapaikkapäätöksien uudelleenarviointiin, mikä johti puutteiden löytämiseen kymmenestä päätöksestä.
Lehtinen ei kuitenkaan pidä nähtyä vaivaa huonona asiana, oli KRP:n tutkinnan lopputulos mikä hyvänsä.
– Päin vastoin on hyvä, että nämä käytiin läpi. EIT:n tuomio otti kantaa siihen, miten useiden loukkausten kumulatiivinen vaikutus otetaan huomioon. Tuomion myötä tämä työ tehdään perusteellisemmin kuin aiemmin.
Lehtinen ei halua spekuloida KRP:n tutkinnan mahdollisella lopputuloksella.
– Toivon kuitenkin, että tämä herättäisi tietynlaista ymmärrystä sitä kohtaan, miten vaikeaa työtä tämä turvapaikkahakemusten tutkinta on.
Lue aiempia uutisia aiheesta:
12.2.2018:Suomi ei antanut Alille turvapaikkaa, tapettiin heti Irakissa – tytär odottaa omaa käännytystään