– Suosikkikohteen valitseminen on vähän kuin valitsisi suosikkilapsensa. Taidan jättää tähän kysymykseen väliin, naurahtaa Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman.
Wessman vastasi uteluun siitä, mikä olisi paras kohde Unescon maailmanperintölistalle, jos hän voisi siitä diktaattorin oikeuksin päättää.
Stefan Wessman tuntee maailmanperintöasiat hyvin. Hän osallistuu Suomen edustajana järjestön sääntömääräisiin kokouksiin ja seuraa aluetta.
Maailmanperintökomitea päättää kohteista jättimäisissä kokouksissa. Kokoontumiset kestävät toista viikkoa, ja neuvotteluja käydään lähes vuorokauden ympäri.
Kokouksiin osalllistuu pari tuhatta ihmistä. Edellinen tapaaminen oli Azerbaidžanissa, seuraava on määrä järjestää Kiinassa myöhemmin tänä vuonna. Ajankohta siirtyi koronapandemian vuoksi.
Unescon maailmanperintöä koskeva sopimus on yksi maailmanjärjestön kattavimmista. Mukana on 194 valtiota. Laajuus kertoo ihmiskunnan yhteistä perintöä tallentavan mekanismin tärkeydestä.
Kohteita ja ehdotettuja kohteita on laidasta laitaan, maisemakokonaisuuksista uskonnollisiin rakennuksiin.
Dresden ja Omanin aavikko putosivat listalta
Kohdelistalle pääseminen merkitsee näkyvyyttä ja matkailutuloja. Halutusta asemasta ei niin vain luovuta. Vuosien varrella listalta on pudotettu kaksi kohdetta.
Dresden jätettiin pois listalta, koska kaupunkiin rakennettiin silta ja maisema muuttui. Omanissa sijaitseva aavikko puolestaan pudotettiin, koska suurin osa alueesta otettiin öljynporauskäyttöön.
Öljynetsintä tuhosi erittäin uhanalaisten Oryx-antilooppien viimeisen elinympäristön. Eläimet ovat kadonneet luonnosta. Lajia on koetettu elvyttää siirtoistutuksin.
– Maailmanperintökohteiden muutoksilla voi pahimmillaan olla erittäin kauaskantoisia ja vakavia vaikutuksia, muistuttaa erikoisasiantuntija Stefan Wessman.
Joskus itse kohde aiheuttaa jännitteitä. Kambodža arvostelee Thaimaata tärkeän hindutemppelin Preah Vihearin omimisesta. Maat ovat selvitelleet rajaseudulla sijaitsevan pyhiinvaelluskohteen hallintaa asein.
Oma synkkä lukunsa maailmanperintökohteiden listalla ovat sodan tuhoamat kohteet.
Erikoisasiantuntija Stefan Wessman suree varsinkin maineikkaan Aleppon kauppabasaariin kohtaloa. Kohde on raunioina.
Aleppon tilanne on erityisen murheellinen siksi, että kohteen vei maailmanperintölistalle sama hallitus, joka nyt on pommittanut sen murskaksi.
Paikalliset jäävät usein sivuun
Maailmanperintökohteiden aiheuttamia seurauksia paikallisyhteisöissä on vaikea yleistää, koska tilanteet vaihtelevat maiden kesken ja sisällä.
– Yksi yleinen elementti on, että kontrolli tapaa siirtyä pois paikalliselta tasolta, professori Christoph Brumann Max Planckin sosiaaliantropologian instituutista sanoo.
Usein käy niin, että kansallisen tason instituutiot tai perintökohdetta varten perustetut instituutiot ottavat maailmanperintökohteen hallintaansa.
Niillä on omat ajatuksensa siitä, miltä maailmanperintökohteen pitää näyttää, Brumann sanoo.
– Nämä ovat yleensä aika kaukana maailmanperintökohteen alueella asuvien ihmisten näkemyksistä. Usein käy niin, että heidät siirretään pois kuvasta, heitä konsultoidaan viimeiseksi maailmanperintökohteen hallinnasta.
Esimerkiksi Laosissa Luang Prabangin asukkaat ovat valittaneet tiukoista korjausmääräyksistä, jotka koskevat entisten ranskalaisten siirtomaaisäntien taloja.
Kambodžassa Angkorin temppeleiden alueella paikalliset ovat perinteisesti keränneet polttopuuta ja hedelmiä ja laiduntaneet karjaa. Kansalliset viranomaiset ovat kieltäneet tämän.
Tiukat määräykset eivät välttämättä tule Unescolta itseltään.
– Unesco on alirahoitettu ja heikko elin. Unescon maailmanperintökeskuksella on hyvin vähän henkilökuntaa seuraamaan tarkasti, mitä kohteissa tapahtuu, Brumann sanoo.
Brumann muistuttaa samalla, että on vaarallista yleistää. On paljon esimerkkejä, joissa paikallinen yhteisö on hyötynyt maailmanperintökohteesta.
Jännitteet heijastuvat maailmanperintöönkin
Politiikan ja konfliktien pauloissa kansainväliselle yhteistyölle on myös kulttuuriperinnön saralla tarvetta enemmän kuin koskaan.
Samaan aikaan kuitenkin monenkeskisten YK-elinten tilanne näyttää hankalalta.
Äskettäin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump katkaisi Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoituksen.
– Pidetään jo normaalina, että voimakkaan maan presidentti talloo kansainvälisen järjestön päälle. Tällainen on keskimäärin lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana, professori Christoph Brumann sanoo.
– Se näkyy myös maailmanperintökomiteassa. Komitean odottaisi asettavan jäsenmaitaan kuriin, asettavan globaalin tahdon jäsenmaiden ylle, mutta sen kyky tehdä niin on heikentynyt viime vuosikymmenen aikana, Christoph Brumann sanoo.
Hän ei usko, että suuntaus muuttuu lähivuosina.
Torinon yliopiston talous- ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Enrico Bertacchini on kollegoineen tutkinut perintökohteiden nimityksiin vaikuttavia taloudellisia ja poliittisia tekijöitä.
– Rikkaat valtiot, joilla on korkea bruttokansantuote ja poliittista valtaa kansainvälisessä järjestelmässä, ovat myös esittäneet enemmän kohteita, Enrico Bertacchini kertoo.
Toki näillä valtioilla on myös enemmän voimavaroja pantavaksi perintökohteiden suojeluun.
Tutkijat myös havaitsivat, että kulloinkin maailmanperintökomiteassa istuvilla valtioilla oli korkeampi todennäköisyys saada kohteensa hyväksyttyä listalle.
Kansalliset edut korostuvat
Samaan aikaan on ollut nähtävissä, että komitea ei enää välttämättä kuuntele asiantuntijoiden näkemyksiä.
– Viime 10–15 vuoden aikana erityisesti on havaittu kasvava ero asiantuntijaelinten suositusten ja komitean päätösten välillä, Bertacchini sanoo.
Kansalliset intressit ovat olleet pelissä aina, mutta professori Brumann katsoo suuntauksen vahvistuneen erityisesti vuoden 2010 maailmanperintökokouksesta alkaen.
Tuolloin Brasilian kokouksessa maat kuten Meksiko, Egypti ja Kiina nousivat suoranaiseen kapinaan. Ne olivat turhautuneet ja totesivat voivansa kävellä asiantuntijaelinten suositusten yli.
Maailmanperintölista on ollut hyvin Eurooppa-keskeinen. Tämä voi tulevaisuudessa muuttua.
Enrico Bertacchini huomauttaa, että maailmanperintöohjelma saa yhä enemmän rahoitusta länsimaiden ulkopuolelta, Lähi-idän ja Aasian maista. Rahoittajamaiden vaikutusvalta kasvaa, kun Unescon maailmanperintökeskus itse on alirahoitettu organisaatio.
Maailmanperintökohde politiikan keskiössä
Vuonna 2017 Länsirannalla sijaitsevan Hebronin vanhankaupungin nimitys maailmanperintökohteeksi suututti Israelin ja sen liittolaisen Yhdysvallat.
Israel katsoi, että nimityksessä unohdettiin tahallisesti alueen juutalainen historia.
Yhdysvallat oli jo aiemmin keskeyttänyt Unescon rahoittamisen vuonna 2011 sen jälkeen, kun järjestö oli ottanut palestiinalaishallinnon jäsenekseen. Nyt Yhdysvallat ja Israel kävelivät ulos Unescosta.
– En usko, että maailmanperintösopimus itsessään olisi uhattuna. On kiinnostavaa, että Unescon suurimmat kriitikot Yhdysvallat ja Israel ovat lähteneet järjestöstä, mutta ne osallistuvat maailmanperintökomitean työhön, Christoph Brumann pohtii.
– On totta, että kansainväliset instituutiot murenevat, mutta usein jätetään huomiotta kansainvälinen yhteistyö, jota Unesco ja maailmanperintöjärjestelmä yrittävät vaalia, apulaisprofessori Enrico Bertacchini Torinin yliopistosta sanoo.
Se yhdistää maailmanperintökohteiden parissa työskenteleviä ammattilaisia.
– Ilman tätä kaikkea olisimme menettäneet hyvin tärkeitä ihmiskunnan aarteita, Bertacchini sanoo.
Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman muistuttaa, että poikkeukselllisina aikoina kulttuuriperintö antaa ihmisille juuret, henkisen paikan, johon voi kuulua.
– Suomen linja on ollut, että pitäisi keskittyä tulevaisuuteen ja kohteiden hoitoon, eikä pelkästään siihen, että saadaan listalle lisää kohteita. Yhä useampi kohde tarvitsee erityishuolenpitoa, onhan sopimus nimenomaan suojelusopimus, päättää Stefan Wessman. .
Kuuntele:
Maailmanpolitiikan arkipäivää: Kansainväliset jännitteet heijastuvat maailmanperintöön 25.4.
Aiheesta aiemmin:
Unesco on valinnut viisi uutta maailmanperintökohdetta – yksi niistä on muinainen Babylonin kaupunki6.7.2019
Elävä arkisto: Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta 16.7.2018
Aiheesta muualla:
Business Insider: Check out 30 famous World Heritage sites you can virtually visit on Google Earth while social distancing 21.3.2020
Unesco: Museums facing COVID-19 challenges remain engaged with communities 4.4.2020
Voyages Afriq: World Heritage sites in Africa – Why aren’t there more of them and what do they mean for tourism? 30.3.2020
Museovirasto: Maailmanperintökohteet Suomessa
Max Planck Gesellschaft: The reverse side of the medal 14.7.2017
Wendy Pullan, New Statesman;: Heritage wars – the politics behind the US pulling out of Unesco 20.10.2017