Aamuherätys, lämmin ruoka, turvalliset aikuiset.
Ne ovat juuri nyt poissa monen lapsen elämästä.
Helsingin lastensuojelun sosiaaliohjaaja Amanda llkka puhaltaa saippuakuplia kahden ala-asteikäisen lapsen kanssa helsinkiläisessä leikkipuistossa.
Hän on tullut tapaamaan asiakasperhettään ulkoilmaan, koska koronan vuoksi kotikäynnit on peruttu.
Äiti, jonka nimeä Yle ei lasten henkilöllisyyden suojaamiseksi julkaise, kertoo, että perhe saa lastensuojelusta käytännön apua kerran viikossa.
– Olen loppu. Jos voisin, nukkuisin kellon ympäri. Mulla on vastuu lapsista 24/7.
Monissa Amanda Ilkan asiakasperheissä eletään veitsenterällä.
Selviämiseen on tarvittu apua tähänkin asti, mutta poikkeusolot ovat suistaneet monen lapsen arjen kaaokseksi.
Apua tarvitaan ihan normaaleihin rutiineihin.
– Voi olla, että aamulla ei nousta sängystä, ei ole lounasta ja päivät menevät pelatessa, kertoo Ilkka.
Korona on lisännyt lomautuksia ja perheissä mietitään raha-asioita. Ahdistusta aiheuttaa sekin, että monet kesäleirit on peruttu eikä isovanhempien luokse voi mennä.
Helsinkiläisäidin mukaan pahinta on se, että kirjastot, uimahallit ja sisäleikkipuistot ovat kiinni, eikä arjessa ole vaihtelua.
– Heti aamulla, kun lapsi tulee herättämään, olo on epätoivoinen. Silloin tajuaa, että tää on taas tätä samaa, hän sanoo.
Lastensuojeluilmoituksia vähemmän
Ylen A-studio kävi läpi Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun lastensuojeluilmoitukset korona-ajalta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna niitä tehtiin keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän.
Muutos on merkittävä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.
Helsingin lastensuojelun johtajan Saila Nummikosken mukaan huolestuttavinta on, että lapseen kohdistuneesta väkivallasta tehtävien lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt kolmasosaan vuoden takaisesta.
Eniten ilmoituksia tehdään vanhempien päihteiden käytön sekä psyykkisten ongelmien takia. Myös vanhempien keskinäinen väkivalta on lisääntynyt.
Yleensä lastensuojeluilmoituksen tekee poliisi tai opettaja, mutta poikkeusoloissa koulujen tekemien ilmoitusten määrä on romahtanut, ainakin Helsingissä.
– Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset on uhrattu, sanoo Nummikoski.
Turkulaisen Lakkatien erityslastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että nyt kaivataan naapureiden, sukulaisten ja ohikulkijoiden vastuuta pienimmistä.
– Suomalainen ei tee mielellään lastensuojeluilmoitusta, ei vaikka naapurissa olisi tappelua, huutoa, alkoholia.
Hänen mielestään nyt jos koskaan sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla lapselle onnenpotku.
Poliisit koteihin yhä useammin
Maaliskussa poliisin hälytykset koteihin lisääntyivät selvästi. Esimerkiksi Uudellamaalla partio kävi päivittäin lähes 80 perheessä, vuosi sitten luku oli vähän yli 50.
Kenttätyötä tekevä Amanda Ilkka nostaa esiin vanhempien mielenterveysongelmat.
Monessa perheessä tunnelma on ahdistava. Kun omat, kasvokkain tapahtuvat hoitokontaktit ovat katkolla, vanhemmat lamaantuvat. Jos lapset ovat levottomia, pinna voi kiristyä ja helpotusta haetaan päihteistä.
Silloin lastensuojelun tehtävänä on yrittää kannatella vanhempia pahimman ylitse tai ohjata heitä digitaalisten palvelujen piiriin. Lapsilla kontaktit muihin aikuisiin saattavat olla kokonaan poikki koska koulua käydään etänä ja harrastukset ovat tauolla.
– Poikkeusolosuhteissa lapsi on koko ajan oman perheen kanssa ja tilanteen armoilla. Hänellä ei ole poispääsyä minnekään, sanoo sosiaaliohjaaja Amanda Ilkka.
Ilkan asiakasperheen äiti kertoo sairastuneensa masennukseen esikoisen syntymän jälkeen. Tähän asti äiti ei ole innostunut digitaalisesta keskusteluavusta, mutta poikkeusolosuhteissa hän on alkanut käydä maratonpuheluita. Henkinen tuki on nyt kännykän varassa.
Korona ahdistaa äitiä myös siksi, että hän kuuluu riskiryhmään.
– Tuntuu, että selässä on kivireki ja happi loppuu. Iloa ei saa mistään ja kotitöistä suoriutuminen on ylitsepääsemätön haaste, hän sanoo.
Seksuaalista häirintää kännykässä
Puhelinten kanssa seurustelevia lapsia vaanivat verkossa myös seksuaalirikolliset.
Eurooppalaisen poliisijärjestö Europolin mukaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivalta-aineiston kysyntä on kasvanut koronan aikana merkittävästi.
Pelastakaa lapset ry:lle nettivihjeitä seksuaalisesta häirinnästä tulee moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Tavallisesti niitä kirjataan noin 50 viikossa, koronaviikkoina jopa 100–200 per viikko. KRP pelkää, että rikostilastoissa tämä tulee näkymään myöhemmin.
Uutta on sekin, että ehdotusten kohteeksi joutuu yhä nuorempia lapsia.
– Lasta houkutellaan ottamaan itsestään kuvia alasti, häntä pyydetään toimimaan seksuaalisella tavalla tai todistamaan seksuaalista tekoa, kertoo asiantuntija Pauliina Sillfors.
Lasten lisäksi myös seksuaalirikolliset viettävät juuri nyt tavallista enemmän aikaa netissä. KRP:n mukaan seksuaalirikollisen aineiston latausmäärät pimeässä verkossa ovat kasvaneet.
Myös perhetyöntekijä Amanda Ilkka tunnistaa ilmiön. Pahimmassa vaaravyöhykkeessä ovat lapset, jotka joutuvat olemaan pitkiä aikoja yksin kotona.
Laitospaikka voi olla lottovoitto
Kodin ulkopuolella asuu Suomessa noin 18 000 lasta.
Lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten arki on haluttu pitää mahdollisimman muuttumattomana. Kun koulut ovat kiinni, ovat turkulaiset kouluavustajat jalkautuneet lasten luokse sijaiskoteihin ja laitoksiin.
Koulunkäynnin ohjaaja Susanna Rannan työpaikka on jo viidettä viikkoa ollut Lakkatien lastenkoti.
Rannan mukaan poikkeusolot eivät ole vaikuttaneet opiskeluun, mutta välitunneilla on levotonta. Moni lapsi kyseenalaistaa rajoitukset: miksi ei saa olla ulkona kavereiden kanssa tai pääse kauppakeskukseen?
Silti etäopetus on hänen mukaansa tehnyt hyvää.
– Lapset oppivat tekemään itsenäisesti tehtäviä. Uskon, että etätyöskentelystä on etua tulevaisuuden työelämässä.
Lakkatien erityislastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että laitoksessa lapsista huolehditaan hyvin: nukkumaanmenoajoista pidetään kiinni, hampaat pestään ja tarjolla on lämmin ruoka sekä tasapainoisia aikuisia. Välillä tehdään retkiä lähiluontoon.
– Nämä lapset etuoikeutettuja, hän sanoo.
Alkoipa koulu toukokuussa tai vasta myöhemmin, loppulasku etäopetuksesta lankeaa yhteiskunnalle syksyllä, uskoo Pohjalainen. Silloin tarvitaan kiireellisiä sijoituksia, sijaisperheitä, laitospaikkoja ja rahaa.
– Edessä on paljon inhimillistä kärsimystä. Toivon, ettei tulisi äärimmäisiä tekoja, kuten itsemurhia ja perhesurmia, mutta pelkään pahinta.
Lastensuojelua ja koronaa käsitellään myös A-studiossa 29.4.2020
Lue lisää:
Minkälaisia jälkiä korona jättää perheisiin