Suomi jäi aluksi sivuun EU:n yhteisistä suojavarustehankinnoista, koska asian valmisteluvastuussa oli epäselvyyttä virkamiesten kesken, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessa.
STM:n selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) epäselvyys ei johtunut kenestäkään yksittäisestä virkamiehestä.
Asiaa on ministeriössä selvittänyt hallintoylijohtaja Jaana Koski. Suomi allekirjoitti vasta viimeisenä jäsenmaana 27. maaliskuuta EU:n suojavarusteiden yhteishankintasopimuksen, eikä ehtinyt enää mukaan ensimmäiselle tarvikkeiden jakelukierrokselle.
Yle uutisoi EU:n yhteishankintasopimuksesta viikko sitten.
Ministerillä perusteltu käsitys nopeasta etenemisestä
Koski selvitti samalla, miksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosella (vas.) ei ollut tietoa siitä, että Suomi ei ehtinyt ensimmäisiin yhteishankintoihin. Selvityksen mukaan ministeri Pekosella oli perusteltu käsitys siitä, että sopimuksen valmistelu etenee nopeasti.
– EU-yhteishankintoihin osallistuminen edellyttää puitesopimukseen liittymistä. Koska EU-hankinnat eivät lääkkeitä ja rokotteita lukuun ottamatta kuulu ministeri Pekosen vastuulle, ei hänellä ollut tarkempaa tietoa yhteishankintojen aikataulusta eikä hänellä ollut syytä epäillä, etteikö Suomi olisi voinut ehtiä avoinna oleviin hakuihin, ministeriön tiedotteessa todetaan.
STM:n mukaan EU-puitesopimuksen perusteella tehtävä yhteishankinta on yksi mahdollisuus hankkia mm. koronaviruspandemiassa tarvittavia suojavarusteita. Sen kautta ei kuitenkaan saada ratkaisua akuuttiin suojavarustepulaan, koska tuotteiden toimitusajat EU-yhteishankinnoissa näyttävät olevan pitkät.
Ministeri Pekonen kirjoitti sunnuntai-iltana Twitterissä, että jatkossa ministeriön vastuita aiotaan selkiyttää ja tiedonkulkua parantaa.
Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23:een asti.
Lue myös: