Joka viides suomalainen kokee olevansa syrjitty, selviää Ylen teettämästä kyselytutkimuksesta. Yleisimpinä syrjinnän syinä mainittiin eläkeläisyys, pienituloisuus, sukupuoli, terveyshuolet, ikä ja työttömyys.
Kysyimme vastaajilta, keitä Suomessa syrjitään ja kokevatko he itse olevansa syrjityssä tai etuoikeutetussa asemassa.
Vastaajien mukaan Suomessa syrjitään yleisellä tasolla eniten maahanmuuttajia ja muita etnisiä vähemmistöjä sekä eläkeläisiä, vanhuksia ja vammaisia. Syrjinnän kokemus puolestaan korostuu hieman 30–59-vuotiaiden miesten keskuudessa.
Puolet niistä vastaajista, jotka kokevat itse olevansa syrjityssä asemassa, kuvaavat syrjinnän syyksi erilaisia huono-osaisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten työttömyyttä tai pienituloisuutta.
Kolmasosan kokemukset syrjinnästä liittyvät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan tai vammaisuuteen.
Noin 10 prosenttia vastaajista koki tulevansa syrjityksi, koska on tavallinen kantasuomalainen veronmaksaja tai yrittäjä.
Keitä Suomessa syrjitään?
Vastausten perusteella Suomessa syrjitään yleisellä tasolla eniten maahanmuuttajia ja muita etnisiä vähemmistöjä. Tätä mieltä oli 15 prosenttia vastaajista. Vastaajien mukaan paljon syrjintää kohtaavat myös eläkeläiset ja vanhukset (14 %) sekä vammaiset (7 %).
Alla esiintyvät puheenvuorot ovat aineistosta poimittuja vastauksia avoimeen kysymykseen, keitä Suomessa syrjitään. Niiden julkaisemiseen on pyydetty lupa vastaajilta.
Muita verrattain usein mainittuja syrjinnän kohteita olivat köyhät, romanit, työttömät, seksuaalivähemmistöt sekä maalla asuvat. Mainintoja saivat myös mielenterveysongelmaiset ja saamelaiset.
Vastaajista kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että Suomessa syrjitään tavallisia suomalaisia. Neljä prosenttia vastasi, että Suomessa ei syrjitä ketään ja kuusi prosenttia vastasi, että en osaa sanoa.
Kaikki eivät ole samassa veneessä
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mukaan syrjinnän kokemus liittyy yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja siihen, että kaikki eivät ole samassa veneessä.
– Meillä on selviä eroja erilaisten ihmisryhmien välillä ja heidän yhteiskunnallisissa olosuhteissaan. Se tulee kyllä läpi tässä kyselyssä.
Hiilamon mukaan köyhyys, erityisesti suhteellinen köyhyys, on tärkeä tekijä syrjinnän kokemuksen taustalla. Rahan puute estää monia osallistumasta yhteiskunnan toimintaan ja vallitsevaan elämäntapaan.
– Meillä on inhimillinen taipumus verrata itseämme muihin. Jos vertailun tulos on joka kerta samanlainen, että olen vähäosaisempi tai olen huonompi kuin muut, siitä syntyy tämä syrjinnän kokemus, Hiilamo sanoo.
Toiseus altistaa syrjinnälle
Virkaa toimittava yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo, että tulokset vastaavat aiempaa tutkimusta ja kokemusta syrjinnästä.
– Tässä kyselyssä eniten syrjintää arveltiin kohdistuvan etnisiin vähemmistöihin, vammaisiin ja vanhuksiin. Nämä ovat myös ne ryhmät, jotka ottavat meihin paljon yhteyttä ja joihin meidän kokemuksemme mukaan syrjintä kohdistuu.
Hiltusen mukaan etniset vähemmistöt ja vammaiset ovat historiallisesti olleet erityisen alttiita syrjinnälle. Syrjinnän taustalla on usein toiseus tai toisenlaisuus.
– Se, että ei ole esimerkiksi ulkonäöltään, sukupuoleltaan tai olemukseltaan samanlainen kuin enemmistö, ehdottomasti altistaa syrjinnälle ja on yksi syrjinnän keskeinen selittäjä, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet yhteydenotot ovat nelinkertaistuneet neljän viime vuoden aikana. Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että syrjinnän määrä olisi kasvanut, sillä syrjintään myös reagoidaan aiempaa herkemmin.
– Me Suomessa tunnistamme aiempaa paremmin syrjinnän. Eri organisaatiot ovat myös muuttaneet aiempia syrjiviä toimintatapojaan, eli ei tässä ainakaan huonompaan suuntaan ole menty, Hiltunen sanoo.
Korona voi lisätä eriarvoisuutta
Kysely on tehty ennen koronapandemiaa. Hiilamon mukaan on mahdollista, että poikkeusolot aluksi tasoittavat ihmisten välisiä eroja, mutta erot lähtevät uudestaan kasvamaan, kun kriisistä päästään eteenpäin.
Hiltunen puolestaan arvioi, että koronavirus ja siihen liittyvät rajoitukset iskevät voimakkaimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Esimerkiksi taloudelliset vaikeudet korostuvat, jos on muutenkin ollut vaikeaa.
Hiltusen mukaan on nähty myös esimerkkejä siitä, että joitakin etnisiä ryhmiä, kuten kiinalaisia ja somaleita, kohtaan on esiintynyt voimakasta epäluuloa ja jopa syrjintää koronaviruksen takia.
– Valitettavasti taitaa olla niin, että korona iskee voimakkaimmin heikoimmassa asemassa oleviin ja vähemmistöihin, Hiltunen sanoo.
Lue aiheesta lisää:
Oletko kokenut syrjintää? Keskustelu on auki vappupäivään kello 23.00:een asti.