Hyppää sisältöön

Sekajäteastioihin päätyy yhä liikaa biojätettä – pian myös omakotiasujien tulee kerätä ruuantähteensä erikseen

Uuden jätelain myötä biojätteen erilliskeräyksen velvoite laajenee yhä useammalle kiinteistölle vuoden 2024 alusta.

Lahden Kariston tiiviiltä omakotialueelta löytyy biokimppalaisia.
Lahden Kariston tiiviiltä omakotialueelta löytyy biokimppalaisia. He ovat järjestäneet biojätteen keräyksen itse. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Markku Lähdetluoma

Omakotikiinteistöiltä ei tällä hetkellä tarvitse kerätä biojätettä erikseen. Ilman kompostia ruuantähteet päätyvät usein sekajätteeseen, mutta vaihtoehtoja on.

Lahden Kariston omakotialueella on jo vuosien ajan toiminut viiden naapuruksen biojätekimppa. Kimppaa pyörittävä Mikael Takala arvelee, että biokimppa tulee kustannuksiltaan jopa halvemmaksi, koska sekajätteen tyhjennyskertoja voidaan harventaa.

– Meille tulee lasku ja se sitten jyvitetään kuukausittain kimpassa olijoiden kesken omakustannehintaan. Yrittäjä tyhjentää astian ja aina välillä pesee sen, sinänsä vaivatonta.

Mikael Takala on tyytyväinen biokimppalainen
Mikael Takala on tyytyväinen biokimppalainen Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Biokimppa on harvinainen konsti kierrättää. Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella muutamat taloudet ovat toimineet samoin.

Uuden jätelain myötä biojätteen keräys laajenee useille omakotialueille.

Uusi jätelaki lausuntokierrokselle

Suomessa valmistellaan parhaillaan jätelain uudistusta. Hallituksen esitysluonnos on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Poliittista erimielisyyttä on aiheuttanut kiista jätteen kuljetusjärjestelmästä.

Voiko esimerkiksi omakotiasukas jatkossa tilata itse haluamaltaan kuljetusyritykseltä jätteen kuljetukset, vai järjestetäänkö jätekuljetukset jatkossa keskitetysti kunnan toimesta?

Biojätteen erilliskeräyksen velvoite laajenee yhä useammalle kiinteistölle vuoden 2024 alusta.

Tällä hetkellä alueellisia eroja on paljon. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla ja Etelä-Karjalassa biojätettä on kerätty kaikista kiinteistöistä jo noin kymmenen vuoden ajan. Jätekuljetukset on järjestetty keskitetysti.

Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoo, että Suomessa alueet ovat olleet hyvin erilaisissa asemissa. Kunnat voivat itse määrätä sen tason, miten jätteitä kerätään.

Suomessa ei biojätteen erilliskeräystä omakotitaloille ole kaikkialla edes tarjolla, Salmenperä kertoo.

Biojäte huonontaa sekajätteen polttoarvoa

Lahdessa etsitään parhaillaan 200 vapaaehtoista pientaloa, bioneerejä, jotka haluavat aloittaa ruokajätteensä lajittelun erilleen sekajätteestä tulevana syksynä.

Päijät-Hämeen Jätehuolto järjestää keräysastiat sekä kuljetuksen biojätteelle.

Jani Vehviläinen esittelee uusia biokimppa-astioita.
Jani Vehviläinen esittelee uusia biokimppa-astioita. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Päijät-Hämeen Jätehuollon kehityskoordinaattori Jani Vehviläinen kertoo, että biojäte huonontaa sekajätteen polttoarvoa.

– Jos siellä on kierrätyskelpoisia materiaaleja jäljellä, niin biojäte haittaa niiden kierrätyskäyttöä.

Biojätettä hyödynnetään Suomessa laajalti monin tavoin. Esimerkiksi Lahdessa on Suomen suurin biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos Labio. Siellä biojätteestä tehdään liikennepolttoainetta ja lannoitetta pelloille.

Päätyvätkö bio- ja sekajäte samaan paikkaan kotonasi? Aiheesta voi keskustella torstaihin klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle