Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomen puistopääkaupungin uutuuskohde saa puutarhurinkin riemuitsemaan: "Kuin erämaa keskellä kaupunkia" – katso video

Kotkaan on tehty yli 30 vuoden ajan ainutlaatuista erikoispuistojen verkostoa.

Katso videolta, miltä Kotkan uusi Koskipuisto näyttää
Mirjam Tahkokorpi
Avaa Yle-sovelluksessa

Kymijoen varrella Kotkan Koivulassa kuuluu nyt muutakin kuin linnunlaulua ja koskenpauhua.

Työkoneet rakentavat uutta puistoa, jollaista kaupungissa ei ole ennen nähty. Uusi Koskipuisto valmistuu suurelta osin tämän vuoden aikana.

– Olemme rakentaneet yli 30 vuoden aikana erikoispuistojen verkostoa, jonka perusajatuksena on ollut, että kaikki puistot ovat vähän erilaisia ja niissä on erilainen teema. Koskipuisto on kuin erämaa keskellä kaupunkia. Meillä ei ole tällaista erämaahenkistä puistoa vielä ollut, eli tämä on todella hyvä täydennys, Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen sanoo.

Siikakoski kuohuu Kotkassa
Koskipuisto sijaitsee Kymijoen rannalla. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Koskipuisto on osa Kotkan kansallista kaupunkipuistoa, joka palkittiin viime vuonna kunniamaininnalla Euroopan neuvoston maisemapalkinto -kilpailussa sekä edellisenä vuonna Suomen parhaana maisemahankkeena.

Uudella puistolla on rantaviivaa lähes kaksi kilometriä, ja sen leveys vaihtelee muutamasta kymmenestä metristä muutamaan sataan metriin.

– Joenvarsi koskineen luo tämän paikan hengen. Taustalla kohisee koko ajan.

Arboretum tärkeänä osana

Siikakosken kuohut ovat tulleet tutuiksi kalastajille jo ajat sitten. Rannalla on sata metriä pitkä kalastuslaituri, jossa kalastajat ovat tottuneet narraamaan kaloja.

Alue on myös ulkoilijoiden suosiossa. Siikakosken rantamaisemaan on noussut yli 35 vuoden sisällä arboretum eli puulajipuisto, jonka yksityiset henkilöt ovat perustaneet talkoilla kaupungin maille, kaupungin luvalla. Laaksosen mukaan Kotka aikoo ottaa jatkossa puulajipuiston enemmän vastuulleen.

Kotka kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen
Kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen on havainnut, että puistot ovat olleet kovassa käytössä koronapandemian aikana. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kaupunginpuutarhuri kehuu arboretumia ja pitää sitä tärkeänä osana Koskipuistoa, vaikka puulajipuisto ei vedäkään vertoja Elimäen Mustilan arboretumille.

Lue lisää: 70-vuotias magnolia räjähti täyteen kukkia Suomen suurimmassa puuparatiisissa, eikä se ole hyvä asia: ''Täällä on pelottavan vihreää''

– Hyvä arboretum vaatii vielä 50 vuotta lisää, Heikki Laaksonen sanoo.

Arboretumin alkupäähän Villa Munkholma -kahvilan edustalle istutetaan muun muassa alppiruusuja ja atsaleoja. Muuten Koskipuiston alueelle ei tule arboretumin lisäksi muita istutuksia.

Piknik- ja grillipaikkoja

Jatkossa uusi puistoalue tulee tutummaksi entistä useammalle.

Alueelle on rakennettu polkuja ja paranneltu kulkuväyliä, jotta kulku keskittyisi tietylle reitille ja säästäisi samalla muuta luontoa. Oleskelupaikat keskitetään kalalaiturin, Villa Munkholma -kahvilan ja uimapaikan luokse. Joen varrella on kunnostettu uimapaikka, ja puistoon on tulossa myös piknik- ja grillipaikkoja.

Villa Munkholma
Villa Munkholman edustalle istutetaan alppiruusuja ja atsaleoja. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kaupunginpuutarhurin mukaan luonto kestää lisääntyvän kävijämäärän moninkertaisesti.

– Polut eivät siitä pahemmin kulu. Roskaaminenkin tuntuu koko ajan vähenevän. Olemme keränneet kaikki roskikset pois metsästä ja keskittäneet ne muutamaan paikkaan. Näin myös Metsähallitus tekee luontopuistoissaan, Heikki Laaksonen toteaa.

Siikakoski ja puistonpenkki
Koskipuiston polun varrella on kauniita taukopaikkoja. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kesän aikana Siikakoskelle valmistuu myös Ruhavuolteen perhokalastusalue. Kaupunki purkaa paikalta kaikki vanhat rakenteet, ja tilalle rakennetaan muun muassa wc-tila, laavu, pöydät sekä grillipaikat katoksineen. Paikalle tulee myös esteetön kulku, jolloin alueella voi kalastaa myös pyörätuolissa.

Kaikkiaan rakennustyöt maksavat noin 300 000 euroa. Kaupunki saa yli puolet summasta EU:n maaseuturahastosta.

"Luontoarvot paranevat"

Osa Koskipuistosta on Natura-aluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä alueilla puiston suunnittelu ja rakennustyö on vaatinut erityistä tarkkuutta. Laaksosen mukaan alueella on pidetty ympäristökatselmuksia ympäristöministeriön edustajan kanssa.

– Natura ei tarkoita sitä, ettei mitään saa tehdä. Se tarkoittaa sitä, etteivät luontoarvot saa heikentyä. Se mitä me teemme, ovat sellaisia toimenpiteitä, että luontoarvot paranevat.

Esimerkkinä Laaksonen mainitsee alueen rauhoitetut pähkinäpensaat. Niiden ympäriltä on otettu kuusikkoa pois, jotta pensaat saisivat enemmän valoa ja paremmat olosuhteet.

Ensimmäisen maailmansodan aikainen poterorakenne metsässä
Koskipuistossa on parannettu kulkuväyliä. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Laaksonen toivoo, että Koskipuistoon saataisiin vielä joku päivä suora silta Kyminlinnan puolelle. Nykyisin Koskipuistoon pitää kiertää peltojen ja isojen teiden kautta.

– Tällöin jokifiilis katoaa. Sillan ei tarvitsisi olla mikään iso rakenne, sen verran että joen voisi ylittää fillaria taluttamalla.

Suosittelemme