Saudi-Arabian ja Venäjän öljyn hintasota on ilahduttanut bensapumpulla käyviä suomalaisia.
Venezuelassa öljyn hinnan romahdus on ollut katastrofi. Maa, jossa on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat, on jäämässä ilman bensiiniä.
Bensiini oli Venezuelassa vielä vähän aikaa sitten ilmaista. Bensa-asemalla saattoi tankata, vaikka lompakon olisi unohtanut kotiin. Joskus sai tankin täyteen antamalla bensapojalle muutaman keksin.
Nyt koronakriisin sivutuotteena maailman halvimman bensiinin maasta on tullut maailman kalleimman bensiinin maa.
Kun öljystä tuli ilmaista, niin bensasta tuli kallista
Venezuelan talouskriisi oli maailman pahimpia jo ennen kuin kukaan oli edes kuullut covid-19-viruksesta.
21 vuotta Hugo Chavezin ja Nicolas Maduron sosialistihallintoa on romahduttanut maan tuotannon ja ajanut kansalaisten enemmistön köyhyyteen.
Lähes viisi miljoona venezuelalaista on paennut maasta. Maan pakolaisista kerrottiin muun muassa Ylen ulkolinjan dokumentissa Pako tuhotusta maasta vuonna 2018.
Nyt ennestään kärsivän maan edessä ei näy muuta kuin pimeyttä.
Eräänlainen merkkipaalu maan syöksykierteessä oli 20. huhtikuuta. Silloin New Yorkin pörssissä öljyn futuurikaupassa raakaöljyn hinta painui ensimmäistä kertaa nollaan.
Öljyn tulevalla hinnalla keinottelevat välittäjät huomasivat, että heillä oli koronakriisin vuoksi käsissään öljyeriä, joiden hinta menee vain alaspäin.
Heille tuli kiire päästä sitoumuksistaan eroon.
Venezuelan kaltaiselle maalle, jonka vientituloista ainakin neljä viidesosaa tulee öljystä, se on mahdoton tilanne.
Yhtäkkiä valtavista öljyvaroista oli maalle pelkkää rahanmenoa.
Bensaa vain mustasta pörssistä
Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa 1970-luvulta lähtien asunut nestekaasuyrittäjä Jarmo Rinnankoski kertoo, että bensaa saa käytännössä enää mustan pörssin kauppiailta.
– Hyvällä tuurilla löytää jonkun, joka pyytää kaksi dollaria litralta. Joku voi pyytää jopa kolme.
Rinnankoski kertoo, miten bensa-asemien jonoihin saa mennä vain erityisluvalla, ns. salvoconductolla. Se on viranomaisten antama todistus siitä, että jonoon tuleva henkilö on töissä erityisen tärkeällä sektorilla ja tarvitsee sen vuoksi polttoainetta.
Hekin joutuvat jonottamaan usein päiväkausia – ja kerralla voi silloinkin tankata vain parikymmentä litraa.
Rinnankosken yrityskin on vaikeuksissa, kun polttoaineen saaminen kaasutoimituksia varten on haasteellista. Jakeluautot kulkevat onneksi dieselillä, ja sitä saa vielä jonkin verran. Tosin dieselkin joudutaan ostamaan mustasta pörssistä, koska kenelläkään ei ole aikaa olla päiväkausia bensa-asemien jonoissa.
Ylen ulkolinjalle kuvannut Ademar Dona kertoo, miten työnteko on bensapulan vuoksi käynyt mahdottomaksi.
Ademarilla on tunnin matka Caracasiin, mutta bensaa joutuu metsästämään mustasta pörssistä tuntikausia päivässä.
Hän kertoo kollegastaan Pedrosta, joka oli ollut jo kaksi vuorokautta bensa-aseman jonossa. Pedrolla on erityislupa, mutta on sattuman varassa, tuleeko bensaa juuri sille asemalle, jonka jonossa hän on.
Mikäli bensaa joskus tulee, sitä saa vain vajaat 20 litraa kerralla. Ilman erityislupaa bensaa ei myydä kenellekään.
Öljyhanoja ei voi sulkea
Venezuelan öljyntuotantoa tuntevan toimittajan J. Rendonin mukaan ostajat eivät maksa öljystä käytännössä mitään.
Tämä on saanut Venezelan ajamaan alas joitakin öljykenttiään.
– Toisaalta öljylähteistä ei voi vain vääntää hanaa kiinni parempia aikoja odotellessa. Öljyesiintymien ylläpito maksaa rahaa. Jos tuotanto pysäytetään, sen uudelleen käynnistäminen ei välttämättä enää onnistu, lähteet voivat tukkeutua, J. Rendon kuvailee.
Hänen mukaansa öljykaupan tilanne on erikoinen. Kun myyjällä on öljyä, jolle ei ole kysyntää, niin kaupankäynnissä neuvotellaan siitä, kuka suostuu halvimmalla viemään öljyä pois varastoja täyttämästä.
J. Rendonin mukaan pahinta Venezuelan kannalta on se, että kukaan ei tiedä, kauanko tilanne jatkuu. Kysyntää maailmalla ei ole. Koronakriisin vuoksi Yhdysvallat, Eurooppa ja Kiina ovat lamaantuneet.
J. Rendon sanoo, että nykyinen tilanne, jossa bensaa myydään mustassa pörssissä ja harvoille aukioleville asemille on päiväkausien jono, on yhtä kaaosta. Mutta sitten, kun bensaa ei enää ole yhtään, edessä on romahdus. Ja sekin on tulossa.
Saudi-Arabia ja Venäjä selviävät, Venezuela ei
Venezuelalle käännettä parempaa ei ole juuri luvassa. Öljyn hintaennuste toukokuullekin on huono.
Öljymarkkinoihin perehtyneen ekonomisti Hermes Perezin mukaan kesäkuulle öljyn keskihinta-arvio on noin 21 dollaria tynnyriltä. Suuret tuottajat, kuten Saudi-Arabia tai Venäjä pystyvät toimimaan noillakin hinnoilla.
Mutta Venezuelan tuottaman raskaamman öljyn tuotantokustannukset ovat korkeammat. Lisäksi Venezuelan öljy-yhtiö PDVSA joutuu myymään öljynsä halvemmalla Yhdysvaltain sanktioiden vuoksi. Se johtaa siihen, ettei Venezuela saa öljystään yhtään mitään pitkään aikaan, sanoo Perez.
Bensiini on ollut Venezuelassa vuosia käytännössä ilmaista. Se on johtanut laajaan bensiinin salakuljetukseen naapurimaihin. Ja taannut salakuljetusta valvovalle armeijalle hyvät ansiot.
Venezuelan öljyteollisuus oli jo ennen koronakriisiä surkealla tolalla. Tuotanto oli pudonnut kolmannekseen huippuvuosista infrastruktuurin laiminlyöntien vuoksi. Yhdysvaltain vuonna 2019 säätämät öljynvientiä koskevat pakotteet lisäsivät vaikeuksia, ja koronakriisin tuoma kysynnän romahdus teki loput.
Venäläisyhtiö Venezuelan öljyn kauppiaana
Maa myi vuosikausia öljyään Citgo-nimisen Venezuelan öljy-yhtiön PDVSA:n tytäryhtiön kautta.
Kun Yhdysvallat katkaisi suhteensa Venezuelan hallintoon, niin venäläinen Rosneft ryhtyi välittämään venezuelalaista öljyä.
Nyt Rosneft sanoo, että se lopettaa koko öljykauppaa hoitaneen osansa yhtiöstä.
Financial Times -lehden mukaan Rosneft on tehnyt tähän asti sille itselleen erittäin kannattavia sopimuksia Venezuelan öljyn välittämisestä.
Venäjä on myös antanut Venezuelalle lainoja, joita maa on maksanut öljyllä. Yli puolet Venezuelasta vielä tulleesta öljystä on viime kuukausina myyty Rosneftin kautta.
Rosneftin tavoitteena on ollut kasvaa kansainväliseksi maailmanluokan öljykauppiaaksi. Mutta hanke kärsi pahan takaiskun jo Venäjälle Krimin valtauksen jälkeen asetettujen pakotteiden vuoksi.
Kun Yhdysvallat laittoi Rosneftinkin sanktiolistalle, niin se myi öljyn vientisopimuksensa jollekin tuntemattomalle taholle, todennäköisesti pienemmälle venäläiselle kauppiaalle.
Venezuela on onnistunut hankkimaan jonkin verran dieseliä eurooppalaisilta myyjiltä, mutta se ei riitä juuri mihinkään. Kuorma-autot käyttävät dieseliä, mutta sitä ei ole tarpeeksi.
Tachiran osavaltiossa lähellä Kolumbian rajaa viljelijät kertovat saavansa korkeintaan kymmenesosan tuotannostaan myytäväksi. Kuorma-autot seisovat, niille ei ole polttoainetta.
Bensan hinta nousee, valuutta putoaa
Venezuelan valuutan, bolivarin arvo on pudonnut kuin kivi. Huhtikuun 26. päivänä yhdellä dollarilla sai jo 195 000 bolivaria. Vajaa kaksi vuotta sitten dollarilla sai edellisen valuuttauudistuksen jälkeen 59 bolivaria. Tosin oman valuutan merkitys on käynyt vähiin, käteistä ei saa mistään ja suuri osa kaupankäynnistä tapahtuu dollareilla.
Venezuelalainen analyytikko Asdrubal Oliveros sanoo, että kuluvana vuonna öljy-yhtiö tuottaa maalle korkeintaan viisi miljardia dollaria.
Sillä pitäisi maksaa lähes kaikki 30 miljoonan asukkaan valtion menot. Venezuela ei pysty enää tuomaan asukkaiden tarvitsemia elintarvikkeita.
Maan oma elintarviketuotanto on tuhottu minimiin 21 vuotta jatkuneen sosialistihallinnon aikana.
Ja öljy-yhtiön ylläpidon laiminlyönti on johtanut siihen, ettei Venezuela pysty tuottamaan omasta öljystään edes bensiiniä. Maan romahduksesta kerrottiin muun muassa Ylen ulkolinjan dokumentissa Tiekartta tuhoon -dokumentissa.
Maan koko terveyssektori oli jo ennen koronakriisiä surkealla tolalla. Kriisi on rampauttanut sitä lisää.
Lisää painetta luo Madurolle se, kun Yhdysvaltain oikeusministeriö lisäsi hänet maaliskuussa listalle, jolla on huumeterrorismista syytettyjä.
Yhdysvallat on lähettänyt sotalaivoja karibianmerelle katkomaan Venezuelasta tulevan kokaiinin reittejä.
Hallinto turvautuu huumekauppaan
Venezuelan diktaattorilta Nicolas Madurolta loppuvat vaihtoehdot.
Kun lailliset tulolähteet on tukittu, niin valtionjohdolla on kiusaus tukeutua entistä enemmän laittomiin.
Huhtikuun alun jälkeen Yhdysvaltain huumeidenvastaisissa operaatioissa on löydetty jo kolme tonnia kokaiinia Venezuelasta Guatemalaan matkanneista lentokoneista.
Venezuelan poliittisen johdon sekaantuminen huumekauppaan on tiedetty jo aiemmin.
Maan armeijan sisällä on toiminut ”aurinkojen kartelli”, Cartel de los Soles. Nimi tulee upseerien kauluslaattojen auringoista.
Kartelli on kuljettanut Kolumbian kokaiinia Venzuelan satamien ja lentokenttien kautta pohjoiseen.
Armeija myy bensiiniä avoimesti omaan laskuunsa. Vielä muutama viikko sitten hinta oli 1,5 dollaria litralta, nyt jo 2,5 dollaria. El Pais -sanomalehden haastatteleman henkilön mukaan bensaa saa, jos on kavereita hallituksessa tai armeijassa. Muuten ei voi muuta kuin kärsiä.
Kesällä nälänhätä?
Venezuelalainen kolumnisti Ibsen Martinez pelkää nälänhätää. Maanviljelijät eivät polttoainepulan vuoksi saa tuotteitaan mihinkään. Hallinnolla ei ole rahaa tuoda elintarvikkeita.
Sadekausi alkaa toukokuussa, mutta jos siemeniä ei ole, niin kaikki valuu hukkaan. Tosin ei ole lannoitteitakaan. Martinezin veikkaus on, että nälänhätä alkaa heinäkuun lopulla.
Valokuvaaja Ademar Dona kertoo, että lihakilo maksaa nyt noin 900 000 bolivaria. Se on enemmän kuin monella kuukauden palkka. Ihmiset syövät lähinnä maniokkia ja ajoittain sardiineja, ne maksavat vain noin 100 000 bolivaria kilolta.
Viimeksi Ademar kertoi päässeensä töihin, kun taksinkuljettaja myi hänelle bensansa. Taksikuskilla ei ollut itsellään yhtään rahaa ruokaan. Tärkeämpää oli syödä kuin tehdä työtä. Tosin työtäkään ei ole, kun kukaan ei mene mihinkään.
Monille elintärkeät hallituksen ruoka-apupaketitkin ovat pienentyneet ja niiden toimitukset harventuneet. Myös Ademar sanoo pelkäävänsä, että Venezuelaan tulee tätä vauhtia hyvin pian laajamittainen nälänhätä.
Lue lisää:
Peli kovenee Venezuelassa – Jatkossa Yhdysvaltain pakotteet osuvat suoraan Venäjän hallitukseen
Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa