Keski-Suomen kansanedustajat eivät tahdo siirtää vapaa-ajanasukkaiden terveydenhuoltoa mökkikuntien vastuulle.
Yhdeksän kansanedustajaa kymmenestä vastasi, että terveydenhuoltoa ei pidä mitoittaa kunnissa laskemalla yhteen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä. Jos terveydenhuolto mitoitetaan myös mökkiläiselle, sen arvioidaan vievän resursseja kuntien tärkeiltä peruspalveluilta.
Mökkikuntien terveydenhuoltovarmuus nousi esille, kun kaupungeista siirryttiin mökeille koronaa pakoon. Pandemia paljasti, että julkiset palvelut eivät huomio mökkiläisiä. Esimerkiksi lääkäreiden tarve mitoitetaan tilastoilla, jotka eivät kerro missä ihmiset asuvat kotipaikkansa lisäksi.
Yle kysyi terveydenhuollon järjestämisestä Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta maalis-huhtikuun vaihteessa. Kyselyyn vastasivat kaikki 10 vaalipiirin kansanedustajaa.
Keski-Suomessa on 38 000 mökkiä. Jos kaikki olisivat yhtä aikaa asuttuina, maakunnan väestö kasvaisi sadalla tuhannella. Se tietäisi vaikeuksia terveydenhuollolle. Puolet maakunnan mökeistä löytyy kuntakuusikosta Jämsä, Jyväskylä, Kuhmoinen, Äänekoski, Joutsa ja Viitasaari.
Joonas Köntän (kesk.) mukaan ei ole järkeä ajatella, että jokaisessa terveyskeskuksessa pitää olla maksimipalvelut kellon ympäri joka päivä.
– Mökkikunnat ovat yleensä pieniä paikkakuntia ja kyllä mitoitus pitää tehdä vakituisen asukasluvun mukaan. Muuten kunnista loppuvat resurssit, hoitajat, lääkärit ja taloudellinen kantokyky, arvioi kansanedustaja Jouni Kotiaho (ps.).
Keski-Suomen suosituimmista mökkikunnista pienin on Kuhmoinen. Mökkejä 2 000 asukkaan kunnassa on liki 3 200. Jämsässä asukkaita on yli 20 000 ja mökkejä yli 4 000.
Verotus uusiksi, jos palveluita lisätään mökkiläisille
Petri Honkonen (kesk.) kannatti ainoana terveydenhuollon mitoittamista mökkiläisille, mutta vain jos osa vapaa-ajan asukkaiden verosta ohjattaisiin mökkikunnille.
Bella Forsgrén (vihr.) arvioi, että jos mökkiläisille halutaan laajempia palveluita, verotuspohja on mietittävä uusiksi.
– Terveydenhuoltojärjestelmän muuttaminen poikkeustiloja varten on ehkä liian iso kysymys. Se pitäisi tutkia todella perusteellisesti.
Keski-Suomesta lötytyy useita pieniä kuntia, joiden terveydenhuoltopalvelut ovat rajalliset verrattuna suurimpiin kuntiin. Joonas Köntän mukaan yhteistyö on kaiken a ja o pienemmillä kunnilla. Könttä toivoo, että tulevassa sote-järjestelmässä voitaisiin tarvittaessa nopeasti lisätä palveluita.
– Voitaisiin mahdollistaa useiden kuntien synergiaetuja. Toinen panostaisi enemmän toisenlaiseen palveluun kuin toinen.
Jämsäläinen Jouni Kotiaho ei ole huolissaan, vaikka kotikaupungissa on mökkejä yli 4 000. Kotiaho arvioi, että terveydenhuolto on Jämsässä keskimääräistä paremmin hoidossa, sillä kaupungista löytyy oma sairaala ja päivystys toimii.
– Himos on iso toimija talvella ja kesälläkin. Siellä on mökkikantaa paljon, mutta palvelut on pystytty hoitamaan.
Bella Forsgrén arvioi, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on toiminut tähän saakka. Jatkossa hän toivoo tehokkaampaa joustavuutta poikkeuksellisissa tilanteissa.
Keskustan Anne Kalmari kannustaa aktiivisia mökkeilijöitä siirtämään kirjansa kesämökkikuntaan, jolloin terveydenhuollon järjestämiseen tulisi lisää verovaroja. Kalmari ehdottaa myös kaksoiskuntalaisuutta ratkaisuksi terveydenhuollon rahoitukseen.
Jouni Kotiaho ei kannata keskustan ajamaa maakuntamallia sote-uudistuksessa, koska se toisi yhden virkaportaan lisää. Kotiaholle riittäisi, että nykyistä sairaanhoitopiiri-mallia kehitettäisiin.
– Ruotsissa ja Tanskassa puretaan jo väliportaan hallintoa systemaattisesti.
