Koko koronaepidemian ajan Suomessa on puhuttu kasvomaskeista. Pitäisikö myös tavallisten ihmisten käyttää niitä?
Suomi ei ole tähän mennessä suositellut kasvomaskien yleistä käyttöä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on perustellut kantaansa sillä, että kasvomaskeista voi olla jopa haittaa. Ne voivat luoda tartuntariskin, koska maskia kosketellaan herkästi.
Aiemmin ministeriöstä on myös sanottu, että kasvomaskit loppuisivat nopeasti, jos niitä alettaisiin käyttää kauppareissuilla.
Vaihtoehdoksi paremman suojan tarjoaville hengityssuojaimille ja kirurgisille suu-nenäsuojille on tarjottu itsetehtyjä tai ostettuja kangasmaskeja.
Tämän THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan suosituksen ministeriö ja THL kuitenkin hautasivat yhteisessä tiedotteessaan.
Viimeinen käänne asiassa on, että hallitus kertoi selvittävänsä kasvomaskien käytön mahdollista ohjeistusta.
Asiasta kerrottiin koronarajoitusten purkua käsitelleessä tiedotustilaisuudessa maanantaina 4. toukokuuta.
Hallitus muuttamassa kantaansa maskeihin?
–Teemme nyt tieteellisen selvityksen siitä, mikä maskien käytön vaikuttavuus on, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo Ylelle.
Tähän mennessä ministeriö sanoo noudattaneensa kasvomaskien osalta muiden Pohjoismaiden kanssa samaa linjaa.
– Riittävää näyttöä (kasvomaskien hyödyistä) ei ole, Varhila sanoo.
Paine maskisuosituksille on kasvanut Suomessa myös siksi, että niiden käyttöä suositellaan tai edellytetään yhä useammassa Euroopan maassa – samaan aikaan kuin koronarajoituksia puretaan.
Kasvomaskien hyödystä on jo ennestään tutkimusnäyttöä.
Mahdollisia suosituksia kasvomaskien käytöstä ei ole heti luvassa, sillä ministeriön selvitys valmistuu Varhilan mukaan vasta kesäkuun loppupuolella.
Saksan tiedeakatemia suosittaa maskien käyttöä
Ylen keräämien tietojen mukaan jo yli 50 maassa valtiojohto edellyttää kasvomaskien käyttöä.
Euroopassa näitä maita ovat muun muassa Italia, Puola, Saksa, Tshekki, Ranska, Itävalta ja Espanja.
– Kun meillä on suositus etätyön jatkumisesta, ei ole tarvetta laajaan suojamaskien käyttöön, kansliapäällikkö Kirsi Varhila kommentoi vertailua muihin maihin.
Tshekki oli ensimmäinen Euroopan maa, joka velvoitti kansalaisia käyttämään kasvomaskeja supermarketeissa, apteekeissa ja julkisessa liikenteessä. Määräys annettiin jo 18. maaliskuuta.
Huhtikuun alussa Saksassa koronarajoitusten purku liitettiin maskien käyttöön.
Rajoitusten purkua selvittänyt Saksan tiedeakatemia suositteli kasvomaskien käyttöä julkisissa tiloissa. Suu-nenäsuojia tulisi käyttää muun muassa yrityksissä, oppilaitoksissa ja julkisessa liikenteessä.
Tiedeakatemian mukaan suu-nenäsuoja estää viruksen leviämistä ennen kaikkea siksi, että pisaratartunnat vähenevät.
– Kun suuri joukko tietämättään oireettomina sairastavia liikkuu julkisilla paikoilla, suu-nenäsuoja suojaa muita ihmisiä, tiedeakatemia perusteli.
Tiedeakatemian mukaan suu-nenäsuoja suojaa välillisesti myös sen kantajaa.
Infektiotautien apulaisprofessori: Suu-nenäsuoja suojaa ainakin muita
Suositukset maskien käytöstä perustuvat tutkimusnäyttöön, uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta sanoo Ylelle.
Tutkimusnäyttöä maskien tarjoamasta suojasta on kertynyt muun muassa muista hengitystieinfektioista ja aikaisemmista koronaviruksista – ei niinkään vielä uudesta koronaviruksesta.
– Mutta on ihan selvää, että tämä koronavirus on ennen kaikkea pisara- tai aerosolitarttuva. Silloin sen leviämistä ehkäistään tehokkaasti maskien käytöllä, apulaisprofessori Sironen sanoo.
Suojaimilla on kuitenkin eroja. Parhaan suojan antavat sairaalan potilastyössä käytettävät hengityssuojaimet (FFP3 ja FFP2). Ne suojaavat kantajaansa sekä tartunnalta että tartuttamasta.
– Virus pysähtyy hengityssuojaimeen, se ei pääse siitä läpi kumpaankaan suuntaan, Sironen sanoo.
Sen sijaan kirurginen suu-nenäsuoja ei suojaa Sirosen mukaan niinkään kantajaansa vaan muita ihmisiä.
– Suurin osa viruksesta jää siihen suojaan kiinni. Mutta ne eivät ole niin tiiviitä, että ne suojaisivat täysin käyttäjäänsä.
Huonoimman suojan antavat Sirosen mukaan kangasmaskit.
– Kyllä niihinkin osa isommista pisaroista jää, eli ne voivat suojata muita ihmisiä. Mutta pienemmät aerosolit ja virus tulevat niistä helposti läpi. Käyttäjäänsä ne eivät suojaa.
Hengityssuojia tutkineen VTT:n tutkijan mielestä kangasmaskit eivät ole suinkaan hyödyttömiä.
VTT:n professori: Myös kangasmaski pysäyttää tartuttavan pisaran
Tärkeintä on, että kasvomaski suojaa nenää ja suualuetta, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo Ylelle.
Tällöin myös kangasmaski suojaa muita ihmisiä tartunnalta. Oleellista on, että virusta sisältävä pisara pysähtyy ilmassa.
Silloin on paljon pienempi todennäköisyys, että esimerkiksi yskäisevä henkilö tartuttaa lähietäisyydellä olevan ihmisen vaikkapa täydessä metrossa tai kauppajonossa.
– Tietysti ihan ohuet harsokankaat eivät toimi, mutta useimmat kankaat toimivat siinä. Esimerkiksi nenäliinakin toimii aivastushetkellä pysäyttäen pisaran etenemisen ilmassa, Harlin sanoo.
Kasvomaskien käyttö saa tukea myös Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa.
Tulosten mukaan hengitysteistä kulkeutuvat, virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa, esimerkiksi kauppojen hyllyjen välissä, luultua pidempään.
VTT:n Ali Harlinilla on kuitenkin neuvo kankaista kasvomaskia käyttävälle.
–Muista vaihtaa se usein ja pestä hyvin. Esimerkiksi valko-ohjelma pesukoneessa riittää oikein hyvin puhdistamaan.
Infektiotautien apulaisprofessori: Maskien käytölle tarvetta kun rajoituksia puretaan
Koko kansan maskien käytölle voisi olla nyt perusteita, apulaisprofessori Tarja Sironen sanoo Ylelle.
–Jos sen avulla saataisiin lisäapua siihen, että tartuntojen määrä ei nousisi liikaa rajoitusten purkamisen myötä.
Sirosen mukaan maskien käyttöä voisi suositella erityisesti joihinkin tilanteisiin, kuten julkiseen liikenteeseen, kampaamokäynneille ja iäkkäiden ihmisten tapaamiseen.
Sirosenkin mukaan maskien käyttöön liittyy tartuntariski, jos niitä käytetään väärin – pidetään liian kauan samaa maskia tai kosketellaan maskia turhaan.
Sironen sanoo, että maskien väärinkäyttö voidaan välttää ihmisiä informoimalla.
– Tehtäisiin kampanja, jossa näytetään videolla, miten käytät kasvomaskia. Kyllähän ihmiset oppivat käyttämään sitä oikein.
Jopa 15 miljoonaa maskia kuluisi päivässä
Suositusta maskien käytöstä ei voi antaa kevyesti, sillä koko kansan käytössä maskien tarve olisi valtava – kun suojia ei ole tahtonut riittää hoitohenkilökunnallekaan.
– Jos suu-nenäsuojainta aletaan jakamaan viidelle miljoonalle ihmiselle ja tarvitaan kolme suojaa päivässä, silloin oltaisiin jo 15 miljoonan päivittäisluvussa, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila laskee.
Suu-nenäsuojien kotimaista tuotantoa ollaan käynnistämässä, mutta se ei kykene heti vastaamaan valtavaan kysyntään.
Siksi ministeriö selvittää myös itsetehtyjen tai ostettujen kangasmaskien käytön mahdollista suositusta.
Aiemmin ministeriö on todennut, että kangassuojat voivat pahentaa joidenkin hengitys-, astma- tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien tilannetta.
Varhilan mukaan ministeriö muuttaa ohjeistustaan, jos riittävää näyttöä koko kansan maskien käytön hyödyistä saadaan.
Ennen sitä ministeriö pitäytyy vanhassa ohjeessaan.
–Pidetään turvavälit ja huolehditaan käsihygieniasta. Tämä on edelleen tehokkaampaa kuin suojamaskien käyttö, Kirsi Varhila sanoo.
Vaikka ministeriö ei ole suositellut kasvomaskien käyttöä, ei se ole sitä kieltänytkään.
– Ihmiset toki saavat päättää, käyttävätkö vai eivät, kansliapäällikkö Varhila sanoo.