Koronavirustartuntojen jäljittämistä helpottava sovellus saadaan Suomessa käyttövalmiiksi jo kesäkuussa, sanoi sovellusta kehittävän ohjelmistoyhtiö Reaktorin Suomen-toimitusjohtaja Sampo Pasanen Ylen aamun haastattelussa keskiviikkona.
Pasasen mukaan sovelluksen testaaminen aloitetaan Vaasan sairaanhoitopiirissä parin viikon sisällä. Pilotista kansalliseen käyttöönottoon ei teknisesti ole pitkä matka, mutta viime kädessä siitä päättävät viranomaiset.
Toistaiseksi ei ole tehty viranomaispäätöstä käyttöönoton aikataulusta tai siitä, otetaanko juuri Reaktorin ja Futuricen yhteistyössä kehittelemä Ketju-sovellus käyttöön Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kuitenkin hankkeen edistymistä.
Pasanen avasi Ylen aamun haastattelussa myös sovelluksen toimintalogiikkaa: puhelinsovellus seuraa ihmisten välisiä kohtaamisia bluetooth-yhteyden avulla. Riittävän pitkä kohtaaminen riittävän lähellä jättää käyttäjien puhelimeen jäljen. Jäljestä taas on hyötyä silloin, jos käyttäjällä todetaan koronavirustartunta.
– Jos henkilöllä sitten todetaan koronatartunta, hän saa koodin, jonka avulla voi lähettää puhelimeen tallentuneet kohtaamiset taustajärjestelmään, Pasanen sanoo.
Jälki voi syntyä ja tieto tartunnasta välittyä vain kahden sellaisen puhelimen välillä, joista kumpaankin sovellus on ladattu.
Vaasan pilotissa pyritään tarkentamaan esimerkiksi sitä, kuinka pitkä kohtaaminen jäljen syntymiseen vaaditaan ja kuinka lähellä puhelinten täytyy olla toisiaan.
- Lue sovelluksen toiminnasta tarkemmin tästä jutusta.
Käyttöönotto kolmessa vaiheessa
Pasasen mukaan olennaista on miettiä, missä muodossa sovellus otetaan käyttöön. Pasanen ehdottaa vaiheittaista käyttöönottoa, jotta yksityisyydensuojaan liittyvät lakikysymykset ehditään varmistaa.
– Meidän suosituksemme on, että ensin mentäisiin hajautetulla mallilla. Se ei meidän lakiosastomme mukaan vaadi lainsäädännön muutoksia, sillä siinä yksityisyydensuoja on täydellinen.
Tässä mallissa sovellus ei vielä lähettäisi tietoja terveydenhuollon viranomaisille, vaan ilmoitus vahvistetusta tartunnasta tulisi altistuneille sovelluksen kautta.
– En tiedä kenen kanssa olen ollut kohtaamisessa, mutta tiedän, että olen altistunut. Ja sitten sovellus ohjaa ottamaan yhteyttä viranomaisiin ja neuvoo eteenpäin, Pasanen kuvailee.
Seuraavassa vaiheessa sovellusta voitaisiin Pasasen mukaan muuttaa niin, että terveydenhuollon viranomaiset saisivat hieman enemmän tietoa kohtaamisista. Tämä helpottaisi jäljitystyötä entisestään.
Lopulta sovellusta voitaisiin käyttää kansainvälisessä yhteistyössä. Pasasen mukaan myös tietoturva on kunnossa.
– Kohtaamisista välitettävä tieto on vain anonyymi tunniste. Mitään muita yksityisyyteen, ihmisten laitteisiin tai henkilöllisyyteen liittyviä tietoja ei tarvitse välittää maiden yli.
Lisää jäljittäjiä tarvitaan
Suomessa työskentelee tällä hetkellä yli 400 koronatartuntojen jäljittäjää. Suomi on siirtymässä koronavirustilanteen hoidossa hybridistrategiaan, jonka neljä avainsanaa ovat testaa, jäljitä, eristä ja hoida.
Kun jäljitystä lisätään, jäljitystyöhön tarvittaisiin maanlaajuisesti ainakin 200 työntekijää lisää, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Ruotsalaisen mukaan sovelluksesta olisi iso hyöty heille, sillä tartunnan saanut ei välttämättä pysty itse nimeämään kaikkia, joiden kanssa on ollut tekemisissä.
– Sovelluksen avulla saamme ilmi niin sanotut tuntemattomat altistuneet, joita ihminen ei itse pysty identifioimaan mitenkään. Eihän hän tunne ihmistä, joka bussissa vieressä on istunut. Tämä on erittäin hyvä lisä tartuntaketjujen vähentämiseen, Ruotsalainen sanoo.
Tarkennus 6.5. klo 12.43: Jäljityssovellus on sitä kehittävien ohjelmistoyhtiöiden puolesta teknisesti valmis käyttöön kesäkuussa, mutta viranomaispäätöstä aikataulusta tai sovelluksen valinnasta ei ole tehty. Lisätty tieto jutun kolmanteen kappaleeseen ja ingressiin.
Lue myös: