Hallitus kertoi maanantaina toimista, joilla Suomea avataan pikkuhiljaa toukokuun puolesta välistä lähtien.
Yle kysyi neljältä infektiosairauksien ja virologian asiantuntijalta, mitä hallituksen hybridiksi kutsutusta strategiasta pitäisi taudin leviämisen kannalta ajatella.
Miten kuvailisit hallituksen koronalinjauksia?
Heikki Peltola, infektiotautiopin emeritusprofessori
Jos sillä tarkoitetaan sitä, että nyt aletaan vihdoinkin vapauttaa aika monia asioita, niin ilman muuta olen sen kannalla. Mitä nopeammin vapautetaan rajoituksia, sitä parempi.
Anu Kantele, infektiosairauksien professori, Helsingin yliopisto
Tämä on talouden ja terveyden tasapaino, jota on pakko seurata. Hallituksen linja on järkevä, kun se tehdään vähä vähältä ja koko ajan seurataan missä mennään, jolloin voidaan tarvittaessa kiristää takaisin.
Asko Järvinen, infektiosairauksien ylilääkäri, HUS
On selvä, ettei koko yhteiskuntaa voi pitää kiinni loputtomiin. Meillä on varaa voimakkaimpien rajoitusten purkuun. Nyt on tärkeää, ettei meidän ihmisten käyttäytyminen muutu, vaan pidetään yhä etäisyyttä, ei pärskitä eikä kokoonnuta isoihin väkijoukkoihin.
Olli Vapalahti, virologian professori, Helsingin yliopisto
Yhteiskuntaa voidaan avata, mutta varovasti. Vaikka kielloista siirrytään vapaaehtoisuuden tielle, on hyvä muistaa, etteivät määräyksetkään toimi, jos ihmiset eivät halua niitä noudattaa. On siis tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, miksi ohjeita ja määräyksiä annetaan. Ja vielä, määräyksiä voi tulkita monella tapaa. On esimerkiksi eri asia, kokoontuuko 50 ihmistä sisätiloihin vai ulos, jossa tartuttamisriski on selvästi pienempi.
Olisiko viruksen tukahduttaminen ollut järkevämpää?
Muun muassa 46 tutkijaa ja asiantuntijaa vaati hallitukselle lähettämässään avoimessa kirjeessä taudin tukahduttamista.
Vapalahti: Etelä-Koreassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa tukahduttaminen on onnistunut. Suomi muistuttaa monella tapaa Uutta-Seelantia, joten ei se mahdotonta olisi. Toki meillä on naapureita, joissa tautitilanne on erilainen. Tukahduttaminen ei silti tarkoita sitä, että tautitapauksia ei olisi lainkaan. Tärkeää on rajoittaa viruksen kiertoa.
Kantele: Periaatteessa se olisi paras vaihtoehto. Elämme kuitenkin globalisoituneessa maailmassa, ja Suomen täytyy ottaa huomioon myös se, mitä muissa maissa tapahtuu. Jos siihen mentäisiin, rajat pitäisi pitää kiinni niin pitkään, eikä se käytännössä olisi mahdollista. Tukahduttaminen ei onnistuisi lopullisena ratkaisuna.
Peltola: Ei, koska se olisi vienyt vielä enemmän resursseja kuin nyt. Tukahduttaminen on periaatteessa toimiva linja, kuten on nähty muutamissa paikoissa, mutta siihen liittyy se pulma, että sieltä takaa se virus taitaa tulla, kun tukahduttaminen lopetetaan.
Järvinen: Varmaan se olisi mahdollista ja paikoin se on onnistunutkin, sillä Suomessa on alueita, joissa tautia ei juuri ole esiintynyt. Mutta nyt pitää katsoa pidemmälle. Koska tautia kuitenkin on muualla maailmassa, kuinka monta vuotta, tai jopa kymmentä vuotta, rajoja voi pitää kiinni?
Otettiinko hallituksen päätöksissä rajoitusten purkamisesta askel Ruotsin suuntaan?
Peltola: Sillä tavalla mennään Ruotsin suuntaan, että hieman vapautetaan [erilaisia rajoituksia], mutta vielä ollaan kaukana Ruotsista.
Vapalahti: Jos Ruotsin linjalla tarkoitetaan sitä, että tavoitteena on viruksen leviäminen, toivon ettei siihen mentäisi.
Kantele: Ei. Ideana on se että, jos nyt eletään hiillosvaihetta, yritetään pitää tauti hiilloksena, eikä haluta sen syttyvän ilmiliekkeihin. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka tässä käy. Voi olla, että loppupeleissä Ruotsin malli varmistuisi parhaaksi, mutta tällä hetkellä Suomen tie on oikea tapa edetä. Jälkiviisas on helppo olla.
Tarkoittaako Suomen linja laumaimmuniteetin hakemista?
Vapalahti: Laumasuojan hankkiminen strategiana ei ole sellainen, mitä maailmalla tai tiedeyhteisössä kovin laajasti katsottaisiin hyvänä. Maissa, joissa on tehty vasta-ainetestejä, on havaittu, että infektion saaneiden osuus on pieni.
Peltola: Laumaimmuniteetti, toisin kuin eräät ovat povanneet, ei tässä taudissa näytä kovinkaan nopeasti tulevan, jos tulee lainkaan. En usko, että laumaimmuniteetti tulee tämän taudin kohdalla merkitsemään juurikaan mitään.
Mitä hallituksen valitsema strategia tarkoittaa taudin tulevaisuuden kannalta?
Kantele: Tarkoituksenmukaista ei ole, että ihmiset alkaisivat tahallisesti itseään tartuttamaan. Mallintajat osaavat parhaiten arvioida, missä vaiheessa taudin huippu on edessä. Selvää on, että huippu ei ole vielä, vaan se on joka tapauksessa edessä. Ajankohta riippuu siitä, miten erilaisia rajoituksia puretaan. Suomalaisissa on hyvä se, että kun kehotetaan pysymään kotona, suomalaiset noudattavat suosituksia.
Peltola: Olen lukenut exit-työryhmän [kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän raportti] raporttia, joka on erittäin onnistuneesti laadittu. Siinä on aika perusteelliset ennusteet, mitä tulee tapahtumaan eri R0-luvuilla. (R0-luku on tartuttavuusluku, eli kuinka monta ihmistä yksi taudinkantaja tartuttaa.) Minulla on kuitenkin yksi kysymys mallintajille: onko mitään näyttöä siitä, että nämä hienot mallinnukset tulevat toteutumaan?
Valitettavasti nämä virusepidemiat ja pandemiat käyttäytyvät omien mallinnustensa mukaisesti, eivätkä ne tottele meidän toiveitamme tai luulojamme. Sen vuoksi en oikein usko, että tässä lähikuukausina olisi mitään kovin suurta epidemiaa tulossa.
Jos matemaattiseen kaavaan asettaa yhdenkin olettamuksen, se saattaa viedä asiat täysin harhaan. Kyllä näillä huolellisilla mallintamisilla sijansa on, mutta niille ei minusta saa antaa liian suurta painoarvoa. Ei pidä odottaa, että kaikki tapahtuu niiden mukaan.
Järvinen: Tällä tavalla melkein kaikki maat ovat toimineet. Kaikki avaavat pikkuhiljaa yhteiskuntiaan. Vaarana on se, että jos kaikki pakotteet puretaan ja meidän käyttäytymisemme palaa ennalleen, voimme pian olla tilanteessa, jossa Pohjois-Italia oli. Olemme edelleen kansa, jolla ei ole vastustuskykyä taudille, eli tautiaalto voi vielä iskeä kovinkin rajuna.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että tautihuippu osuisi syksyyn. Onko näin?
Järvinen: Toivon tasaista matalalentoa. Jos emme kykene rajaaman tautia, se palaa todennäköisesti syksyllä, huonolla onnella kovinkin rajuna.
Peltola: Minusta mikään ei viittaa siihen, että suurta tautihuippua oltaisiin kokemassa. Hyvin luultavasti käy niin, että kun rajoituksia hieman puretaan – ja toivottavasti niistä aika nopeasti päästään eroon – tulee pientä lisääntymistä, mutta mitään mammuttimaista uutta piikkiä en pidä mitenkään todennäköisenä.
Vapalahti: Jos Suomessa pystytään tehokkaalla diagnostiikalla ja jäljityksellä saamaan langanpäitä kiinni, toisen aallon ei tarvitse olla hyöky. Olemme kuitenkin eri tilanteessa kuin taudin alkaessa, tiedämme nyt paljon enemmän.
Lue myös:
Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.