VORKUTA Pohjois-Venäjällä sijaitsevassa Vorkutassa ihmisiä yhdistää yhteinen haave: päästä pakoon talvea, joka kestää näillä seuduilla yli yhdeksän kuukautta.
Ilmaston lämpeneminen ei täällä juuri huoleta – päinvastoin!
– Pisara lämpöä ei olisi pahitteeksi meille, vaikka en osaakaan sanoa, mitä seurauksia siitä olisi, Viktorija Maslakova sanoo Vorkutan keskustan lumen peittämässä puistossa.
Hän on tottunut talvileikkeihin 5-vuotiaan Vanja-poikansa kanssa.
Monet vorkutalaiset puhuvat siitä, kuinka talvet ovat nyt leudompia kuin aiemmin, mutta Maslakovan mielestä eroa aiempaan ei huomaa.
Tilastot näyttävät, että Vorkutassakin on nyt aiempaa lämpimämpää. Vuoden keskilämpötila ei ole 2000-luvulla vielä kertaakaan laskenut alle -7 asteen, vaikka aiempina vuosikymmeninä se oli tavallista.
Kaiken kaikkiaan arktisilla alueilla, myös Suomessa, ilmaston uskotaan lämpenevän kahdesta kolmeen astetta muuta maapalloa nopeammin.
Musta hiili nopeuttaa ilmastonmuutosta
Etenkin pohjoisen lumipeitteisillä alueilla ilmastonmuutosta kiihdyttää musta hiili eli nokipöly.
Musta hiili ei heijasta auringonvaloa vaan se imee sitä puoleensa, lämpenee ja sulattaa lunta ja jäätä. Tutkijoiden mukaan jopa neljännes pohjoisen lämpenemisestä aiheutuu mustasta hiilestä.
Ongelmaa on nostanut esiin presidentti Sauli Niinistö niin Arktisessa neuvostossa kuin kahdenkeskisissä tapaamisissaan virkaveljensä Vladimir Putinin kanssa.
Putinin ilmastoneuvonantaja Ruslan Edelgerijev kertoo sähköpostitse Ylelle, että Venäjä suhtautuu mustan hiilen päästöihin vakavasti ja pyrkii niiden vähentämiseen sekä omilla alueillaan että kansainvälisen yhteistyön avulla.
Suurin osa mustasta hiilestä kantautuu pohjoiseen kaukaa etelästä, etenkin Kiinasta ja Intiasta. Myös paikallisilla päästöillä on merkityksensä. Vorkutassa nokipölyä pääsee ilmaan esimerkiksi kivihiilellä toimivista vanhoista voimaloista ja alueen hiilikaivoksista.
Tavallista enemmän hengitystiesairauksia
Vorkutassa mustan hiilen päästöjä voi havaita harmaaksi värjäytyneestä lumesta sydäntalvellakin. Maslakova kuitenkin kertoo, että kun kevätaurinko alkaa lämmittää, näky muuttu lohduttomaksi.
– Meillä ei kannata ostaa edes valkoisia vaatteita, sillä ne värjäytyvät hetkessä mustaksi, hän sanoo.
Venäläisiä huolettaa enemmän paikalliset ympäristöongelmat kuin ilmastonmuutoksen globaali uhka. Tämä on näkynyt viime vuosina esimerkiksi protesteina lähiseutujen kaatopaikkoja kohtaan.
Vorkutassakin ihmiset ovat huolissaan mustan hiilen ja muiden pienhiukkasten vaikutuksesta ennen kaikkea omaan terveyteen.
Huoli ei ole turha. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka Vorkutan seudulla on tavallista enemmän hengitystiesairauksia. Esimerkiksi lapsilla tavataan usein astmaa.
Maslakova kertoo pelkäävänsä Vanja-poikansa terveyden puolesta. Hän säästää rahaa ja suunnittelee muuttoa pois Vorkutasta.
Saasteet vähentyvät kutistuvassa kaupungissa
Myös tuhannet muut Vorkutan asukkaat pyrkivät pois kaupungista.
Viktorija Maslakova etsii työkseen asuntoja Moskovasta niille vorkutalaisille, jotka ovat päässeet mukaan kansalliseen tukiohjelmaan. Sen tarkoitus on korvata muuttajille osa heidän arvonsa menettäneiden asuntojensa hinnasta.
Kaivosteollisuuden alasajon myötä Vorkutasta on tullut yksi Venäjän nopeiten tyhjenevistä seuduista. 13 suuresta kaivoksesta toiminnassa on enää neljä.
Kaivoksia on suljettu taloudellisesti kannattamattomina. Toisinaan sulkemisen syynä on ollut ihmishenkiä vaatineet kaivosonnettomuudet.
Väkiluvun jatkaessa kutistumistaan Vorkutassa on myös tehty päätös kaupungin vanhimman, kivihiilellä toimivan voimalaitoksen sulkemisesta. Lisäksi kaupungin toinen voimalaitos muunnetaan toimimaan hiilen sijaan maakaasulla.
Voimaloita hallinnoivasta T Plus -energiayhtiöstä kerrotaan maakaasuun siirtymisen johtuvan ennen kaikkea taloudellisista syistä, mutta päätöksellä on myös myönteinen vaikutus ympäristöön.
Vorkutan kaupunginhallinnossa ilmaston lämpenemisestä ei puolestaan tunnuta olevan lainkaan huolissaan. Tämä tulee ilmi betonisen hallintorakennuksen neljännessä kerroksessa kaupunkia johtavan Igor Gurjevin puheista.
– Arktisissa olosuhteissa, tai ainakin meidän kaupungissa, on ennenaikaista puhua ilmaston lämpenemisestä. Me emme näe ilmastonmuutosta. Mitä tulee 50 vuoden päästä, siitä en osaa sanoa, Gurjev kertoo.
Joka tapauksessa seudun näivettymisen myötä sen paikalliset mustan hiilen päästöt ja muut ilmansaasteet vähenevät, mikä puolestaan osaltaan hidastaa ilmaston lämpenemistä.
Ilmastotavoitteista puuttuu kunnianhimo
Koko Venäjän mittakaavassa kivihiilen tuotanto on kasvussa, eikä käännöstä fossiilisista polttoaineista kohti puhtaampaa energiantuotantoa ole näkyvissä.
Venäjä ratifioi vihdoin viime syksynä Pariisin ilmastosopimuksen, mutta käytännössä maan ilmastotavoitteet ovat löyhät. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonepäästöjä verrataan vuoteen 1990, jonka jälkeen ne romahtivat Neuvostoliiton hajoamisen myötä.
Venäjä on linjannut, että kasvihuonepäästöjen tulee olla vuonna 2030 enintään 30 prosenttia pienemmät vertailuvuoteen 1990 katsottuna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä voidaan kasvattaa nykytasosta jopa kymmenillä prosenteilla.
Parhaillaan maassa linjataan vuoteen 2050 katsovaa ilmasto-ohjelmaa. Presidentin ilmastoneuvonantaja Ruslan Edelgerijev kertoo Ylelle, että siinä pyritään paljon nykyistä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.
Lopullisia päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty.
Politiikka on vain osa ilmastotoimia
Poliittisia ratkaisuja enemmän Venäjän tuleviin kasvihuonepäästöihin voi vaikuttaa silti maan talouskehitys. Se näyttää nyt heikolta koronavirusepidemian ja öljynhinnan romahduksen takia.
Toisaalta uusi, energiaa säästävä teknologia voi yleistyä nopeasti myös täysin kaupallisista lähtökohdista käsin. Lisäksi myös Venäjällä on alettu viime vuosina kehittää puhtaan energian tuotantoa.
– Venäjällä on kaksi vastakkaista poliittista klaania, joista toinen tukee vihreää ja toinen fossiilista energiaa, energiaohjelmien johtaja Vladimir Tšuprov Venäjän Greenpeacesta sanoo.
Myös Vorkutassa voi kierrättää
Pohjoinen Vorkuta elää kivihiilestään, eikä näillä seuduilla ole perinteisesti innostuttu vihreästä energiasta.
Venäläismediassa on kuitenkin viime vuosina alettu puhua yhä painokkaammin ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksen vaaroista. Siksi ympäristötietoisuus on kasvussa myös Venäjän reuna-alueilla.
Viktorija Maslakova kertoo, kuinka Vorkutaankin on ilmestynyt erilliset kierrätysastiat paperille ja muoville.
– Meilläkin otetaan pienen pieniä askelia eteenpäin. Mutta saastuminen on nopeampaa kuin hallituksen tekemät päätökset, Maslakova huomauttaa.
Lisää aiheesta: