Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä esittää hallitukselle lääkkeensä, jotta Suomen talous selviää koronaviruskriisistä tulevaisuudessa. Paketti sisältää sekä elvytystä että leikkauksia.
Toimenpiteitä tarvitaan, sillä Vihriälän työryhmän mukaan edessä voi olla jopa talouden menetetty vuosikymmen.
– Verrattain pessimistinen käsityksemme on, että tänä vuonna tulee iso tuotannon menetys ja sen jälkeen toipuminen on hidasta. Jos mitään erityistä ei pystytä tekemään politiikassa meillä tai muualla, edessä on menetetty vuosikymmen vähän samaan tapaan kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, Vihriälä kuvaili tilannetta tiedotustilaisuudessa.
Työryhmän paperista löytyy useita konkreettisia ehdotuksia, joita se haluaa hallituksen harkitsevan talouden hoidossa jatkossa.
Näillä keinoilla se haluaisi nostaa Suomen tuottavuutta ja työllisyyttä jatkossa, kun koronakriisi Suomessa on ohi.
Vihriälän työryhmä esittää muun muassa oppivelvollisuuden pidentämistä, maltillisten lukukausimaksujen käyttöönottoa ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä.
Näiden tarkoituksena on nostaa suomalaisten osaamista tulevaisuudessa.
Työmarkkinoilla selvitysryhmä haluaa kiinnittää huomiota ”työmarkkinoilta ennen eläkeikää vetäytymisen kannustimien poistamiseen ja työmarkkinoille tulon nopeuttamiseen”, ulkomaisen työvoiman maahantulon esteiden vähentämiseen ja paikalliseen sopimiseen.
Vihriälän työryhmä viitannee työmarkkinoille tulon nopeuttamisella lyhyempiin opiskeluaikoihin ja työmarkkinoilta vetäytymisellä eläkeputken lyhentämiseen.
Verotuksessa selvitysryhmä haluaa välttää työn verotuksen kiristämistä. Sen sijaan mahdolliset kiristykset pitäisi kohdentaa selvitysryhmän mukaan kiinteistöveroihin, listaamattomiin yrityksiin ja fossiilisiin polttoaineisiin.
Selvitysryhmä ei esitä kaiken kattavaa kipupakettia, koska sen laatiminen vaatisi enemmän aikaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö asettivat työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman selvitystyöryhmän arvioimaan koronakriisin vaikutuksia ja toimia, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa ja joilla voidaan kiinnittyä uudelleen talouskasvuun.
Vihriälän johtamaan selvitysryhmään kuuluvat talousnobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja Sixten Korkman.
Kriisin hoito jakautuu kolmeen vaiheeseen
Vihriälän työryhmä näkee Suomen taloustilanteen synkkänä. Suomen talous supistuu tänä vuonna sen arvion mukaan yhdeksän prosenttia.
Suomen velkaantumisaste nousee puolestaan 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Koronakriisin talouspolitiikka pitäisi jakautua Vihriälän työryhmän mukaan kolmeen vaiheeseen. Ensimmäiseksi talouden vahinkoja pitäisi minimoida epidemian kontrolliin saamisen aikana.
Käytännössä tämä tarkoittaa yritysten tukemista kriisin yli toimintakykyisinä. Tässä vaiheessa keskeistä on toimien nopeus ja riittävyys.
Vihriälän työryhmän mukaan tämä vaihe on nyt menossa kriisissä.
Raporttia tiedotustilaisuudessa esitelleen Vihriälän mukaan näyttää siltä, että kriisi ei ole poistumassa nopeasti, toisin kuin vielä kriisin alkuvaiheessa arvioitiin.
– Tuorein tieto puhuu pikemminkin pitkittyneen ja hankaloituvan kriisin syntymisestä kuin sen nopeasta poistumisesta. Tämä vuosi tulee olemaan synkkä monessa maassa, Vihriälä sanoi.
Toisessa vaiheessa on harjoitettava kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa, kun rajoitustoimia aletaan vähitellen purkaa.
Elvytyksen riittäväksi kooksi Vihriälän työryhmä arvioi vähintään paria prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tärkeintä tässä olisi se, että kotimainen kysyntä ja tuotanto nopeutuisivat lyhyellä aikavälillä ja talouden suorituskyky paranisi pitkällä aikavälillä.
Konkreettisiksi elvytystoimiksi Vihriälän työryhmä ehdottaa muun muassa panostukia esimerkiksi tiehankkeisiin, rakentamiseen ja arvonlisäveron alennusta määräaikaisesti.
Kolmanneksi päättäjien pitäisi alkaa korjata talouden vaurioita ja vakauttaa julkista taloutta. Tämä tarkoittaa selvitysryhmän mukaan menojen supistamista ja verojen kiristämistä.
Työryhmä sanoo, että sopeutustarpeen suuruus on epävarmaa. Vähimmäistarpeeksi selvitysryhmä arvioi 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tämä riittäisi todennäköisesti vakauttamaan julkisen velan alle 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta 2020-luvulla.
Tässä keskeistä leikkausten ja veronkorotusten lisäksi olisivat rakenteelliset uudistukset, joilla tehostetaan julkisia palveluita ja nostetaan työllisyysastetta.
Tiedotustilaisuudessa raporttia esitelleen Vihriälän mukaan tehtävä on vaativa, mutta ei ylivoimainen.
Tässä auttaa Vihriälän mukaan se, että Suomi on yksi maailman toimivimpia yhteiskuntia ja se, että kriisi on luonut ymmärrystä asioiden tärkeysjärjestyksestä sekä pakottanut ihmisiä sopeutumaan poikkeuksellisiin toimiin.
Tiedotustilaisuudessa kommenttipuheenvuoron esittänyt valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi, että vaikeat päätökset on pantava toimeen hyvissä ajoin.
– Vaikeita päätöksiä ei voida jättää huomisen huoleksi. Kriisin jäljiltä ei pidä jättää tuleville sukupolville perintöä, jota he eivät voi hoitaa.
Selvitysryhmä esittää suoraa tukea yrityksille
Aiemmin julkisuudessa on kerrottu, että Vihrilän työryhmä esittää hallitukselle uutta, suoraa tukimallia yrityksille.
Työryhmä ehdottaa, että pienille ja keskisuurille yrityksille annettaisiin jatkossa suoraa tukea. Tuki kohdistuisi yrityksille, joiden liikevaihto on kärsinyt epidemiasta eniten.
Yritysten liikevaihdon olisi pitänyt supistua vähintään 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Se kohdistuisi kiinteisiin kustannuksiin, joita on vaikea pienentää kriisin keskellä. Tukea maksettaisiin täytenä maalis- ja huhtikuulta sekä alennettuna touko- ja kesäkuussa.
Tuki kohdistuisi yrityksille, joilla on alle 250 työntekijää.
Vihriälän ehdottama malli on siinä mielessä mielenkiintoinen, että hallitus suunnittelee uutta, suoraa tukea yrityksille.
Ylen tietojen mukaan yleistuen valmistuminen venyy työ- ja elinkeinoministeriössä ensi viikkoon.
Lue lisää:
Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een asti.