Tieliikennelaki muuttuu ja samalla liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon, jota on käytetty erilaisten vähäisten liikennerikkomusten rangaistuksena vuodesta 1983.
Liikennevirhemaksun suuruus on 20–200 euroa. Liikennevirhemaksu on summaltaan aina rikkomuskohtainen. Maksun suuruuteen vaikuttaa teon lisäksi myös se, kenelle se määrätään. Esimerkiksi liikennesääntöjä rikkovalle jalankulkijalle maksu on 20 euroa, kun taas autoilijalle vähäinen rikkomus maksaa 100 euroa.
Liikennevirhemaksun suurin ero rikesakkoon tulee siitä, että liikennevirhemaksu ei ole sakko. Se on sakon luonteinen hallinnollinen maksu. Vähäiseen liikennerikkomukseen syyllistyvä ei siis syyllisty enää rikokseen.
Liikennevirhemaksu on hallintopäätös, joka tehdään hallintomenettelyssä, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
– Vaikka hallintomenettely on muodollinen menettely, on se silti nopeampi, tehokkaampi, yksinkertaisempi ja hauskempi tapa käsitellä liikenneasioita. Voi siis olla, että menettelyn muuttuessa, myös seuraamusten käyttö lisääntyy.
Punaisia päin muuttuu päivasakoista virhemaksuksi
Poliisitarkastaja Arvelin muistuttaa, että tuskin liikennevirhemaksuakaan ihan jokaisesta teosta määrätään, sillä poliisin on huomioitava teon suhteellisuus, kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus.
Liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon, mutta sen piiriin siirtyy myös joitakin päiväsakoilla käsiteltäviä liikennerikosasioita.
– Tällaisia ovat punaisia päin ajaminen sekä ajoneuvojen mitta-, massa- ja kytkentäjuttuja. Kysymys ei tällöin ole niinkään siitä, onko rikesakko toiminut huonosti tai onko rikesakkoa voitu käyttää, vaan enemmänkin siitä, että liikennevirhemaksun myötä varallisuussanktion käyttö yksinkertaistuu, nopeutuu ja tehostuu. Toisin sanoen voi käydä niin, että kynnys sen käyttöön madaltuu, Arvelin toteaa.
Juuri punaisia päin ajamisessa muutos on huomattava, sillä poliisilla on tähän saakka ollut vaihtoehtona vain olla sakottamatta tai määrätä päiväsakkoja.
Uutta liikennevirhemaksua määrätessään poliisin on arvioitava, onko teko ollut huolimattomuutta vai tahallista. Aina liikennevirhemaksua ei voi käyttää. Esimerkiksi alle 15-vuotiaalle sitä ei saa määrätä.
Poliisin lisäksi liikennevirhemaksun voivat määrätä myös Rajavartiolaitos tai Tulli. Rajavartijalta saatu liikennevirhemaksu voisi johtua esimerkiksi ylinopeudesta rajanylityspaikalla.
Tolppakameran maksu kuskin sijaan omistajalle tai haltijalle
Automaattiseen liikennevalvontaan uusi liikennevirhemaksu tuo uutena ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun. Muutos on iso.
Ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu tarkoittaa, että kameran välähtäessä kuljettajasta tarvitaan edelleen valokuva tai jokin muu tekninen tallenne, mutta liikennevirhemaksu määrätään kuljettajan sijaan ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle, haltijalle, tilapäiselle käyttäjälle tai käyttövastaavalle. Tätä kutsutaan haltijavastuuksi.
– Haltijavastuun perusteella määrätyn liikennevirhemaksun asianosaisella on kaksi vaihtoehtoa. Asianosainen voi passivoitua ja tyytyä kohtaloonsa - mikä on ihan oikea vaihtoehto silloin, kun liikennevirhemaksu osuu kohdilleen. Vaihtoehtoisesti asianosainen voi aktivoitua ja vaatia asiassa oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta, Konsta Arvelin kertoo.
Ajoneuvokohtaiset liikennevirhemaksut määrää 1. kesäkuuta alkaen Helsingin poliisin yhteydessä toimiva Liikenneturvallisuuskeskus. Se käsittelee myös niistä johtuvat oikaisuvaatimukset.
Arvelinin mukaan täysin perusteettomilla väittämillä ei oikaisuvaatimuksissa pärjää, mutta jos perusteet ovat kohdillaan, voi poliisi hyväksyä vaatimuksen ja poistaa tekemänsä päätöksen.
– Epäilisin, että suurin osa vaatimuksista tullaan hylkäämään.
Poliisi voi palata rikkomukseen vasta myöhemmin
Nykyisessä sakkomenettelyssä rikesakkojen ja muiden sakkojen käyttämisen edellytyksenä on se, että sakon saaja suostuu sakkomenettelyyn.
Uusi liikennevirhemaksu mahdollistaa asian hoitamisen myös kokonaan kirjallisesti. Se tulee todennäköisesti yllättämään monet, sillä poliisi voi kesäkuusta alkaen todeta liikennerikkomuksen, tunnistaa sen tekijän, mutta hoitaa asian selvittämisen vasta myöhemmin.
Käytännössä näin kävisi esimerkiksi silloin, kun pienen paikkakunnan poliisipartio on menossa kiireellisemmälle tehtävälle, mutta huomaa matkalla jonkun rikkomuksen.
– Olennaista tässä on se, että hallintoasian selvittämisessä on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Ei siis ole pakko kuulla, mutta siihen on varattava tilaisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mielivallan lisääntymistä, koska hallintolain virallisperiaatteen mukaan vastuu asian asianmukaisesta ja riittävästä selvittämisestä on edelleen viranomaisella, poliisitarkastaja Arvelin muistuttaa.
Poliisi saa liikennevirhemaksusta uuden työkalun vähäisempiin liikennerikkomuksiin. Varsinainen sakkorangaistus päiväsakkoineen jatkaa edelleen moitittavuudeltaan vakavampien liikennerikosten rangaistukseksi.
Lue myös:
Tieliikennelaki muuttuu – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit