Lähiopetus jatkuu peruskouluissa torstaina.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan oppilaiden turvallisuus pyritään takaamaan erityisjärjestelyillä.
Andersson kertoi tiedotustilaisuudessa koulujen opiskelujärjestelyistä ja päiväkotien ohjeistuksesta, kun lapset palaavat hoitopaikkoihin.
– Lähtökohta on, että kenenkään ei pidä tulla flunssaoireisena kouluun, päiväkotiin tai töihin, Andersson korostaa.
Koulut ovat saaneet Opetushallitukselta ohjeet, miten esimerkiksi opetus, kouluruokailu ja -kuljetukset pitää toteuttaa, jotta koronatartunnan riskiä saadaan painettua alas. Näillä keinoilla opiskelu pyritään saamaan turvalliseksi:
- Opetusryhmät tulee pitää erillään toisistaan. Alakoululaiset opiskelevat saman opettajan johdolla, yläkoululaisilla opettaja vaihtaa ensisijaisesti ryhmää.
- Opetukseen etsitään koulujen läheltä uusia tiloja, jotta ryhmissä on väljempää.
- Tunteja, ruokatunteja ja koulukyytejä porrastetaan.
- Opinnoissa käytetään vain omia välineitä, kuten kyniä ja kumeja.
- Oppilaiden käsienpesua sekä käsidesin käyttöä valvotaan sekä tilojen siivousta tehostetaan.
- Opintoja voidaan järjestää myös ulkona.
Anderssonin mukaan kunnissa ja kouluissa tiedetään parhaiten paikalliset olot ja miten opetus voidaan järjestää turvallisesti.
Opetusministeri korostaa, että asiantuntijoiden mukaan koulujen ja päiväkotien avaamisen vaikutus epidemiatilanteeseen on pieni, mutta hyödyt lapsille ja nuorille ovat suuria.
Kevätlukukautta on jäljellä vielä noin kaksi viikkoa, kun peruskoulut avautuvat kaikille torstaina 14. toukokuuta. Lukuvuosi päättyy 30. toukokuuta.
Sekä Andersson että Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kiittävät opettajia ja vanhempia voimia vaatineesta, mutta hyvin sujuneesta kahden kuukauden etäopintojaksosta.
Suurin osa lapsista ja nuorista siirtyi etäopetukseen 18. maaliskuuta.
Riskiryhmille voidaan tehdä poikkeusratkaisuja
Opetushallituksen mukaan oppilas voi olla poissa lähiopetuksesta viimeiset viikot, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on sairaus tai he kuuluvat riskiryhmään.
Ministeri Anderssonin mukaan hoitava lääkäri tai työterveyshuolto voi kirjoittaa poissaolosta todistuksen koululle. Muuten noudatetaan koulujen normaaleja poissaolosääntöjä. Koululle pitää tehdä hakemus oppilaan poissaolosta.
Monissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa lapset ovat jo palanneet kouluihin ja päiväkoteihin. Hallitus seuraa tiiviisti, mikä vaikutus rajoitusten purkamisella on ollut siellä koronaepidemiaan.
Suomessakin ollaan valmiita pikaisiin toimiin, mikäli tartunnat lähtevät kasvuun. Andersson sanoo, että päätös yksittäisen koulun sulkemisesta voidaan tehdä jopa päivässä.
– Mikäli jossain koulussa ilmaantuisi tartuntoja, päätökset tehdään tartuntatautilain nojalla. Kunnan viranomaiset tekevät välittömästi päätökset tartuntojen jäljityksestä, mahdollisesta koulun sulkemisesta ja altistuneiden karanteeniin määräämisestä, Andersson kertoo.
Hallitus valmistelee lisäksi perusopetuslakiin muutosta, jotta syksyllä voitaisiin epidemiatilanteen vaatiessa opiskella sekä lähi- että etäopetuksessa.
Anderssonin mukaan lainmuutos mahdollistaisi nykyistä joustavammin vuorottelun lähi- ja etäopetuksen välillä sekä alueelliset rajoitukset.
Lisätuen tarve selvitetään syksyä varten
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen painottaa, että kaikki lapset palaavat kouluun lähiopetukseen, etäopetusta ei enää anneta muuta kuin poikkeustapauksissa.
Kyse on lähinnä lapsista, joilla on jokin sairaus tai he kuuluvat riskiryhmään.
– Tästä syystä on tärkeää, että lapsia valmistellaan lähiopetukseen paluuseen, Heinonen sanoo.
Opetushallitus on ohjeistanut myös oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Osa oppilaista tarvitsee lisätukea kahden kuukauden etäopintojen jälkeen.
Heinosen mukaan opettajat kartoittavat kouluissa oppilashuollon kanssa, miten lapsen oppiminen on sujunut etäopetuksessa ja mikä hänen tilanteensa muuten on. Tällä tavalla pystytään selvittämään syksyä varten oppilaiden lisätuen tarve.
– Mikäli lapsi ei palaa kouluun tai häneen ei saada muuten yhteyttä, silloin tulevat kyseeseen lastensuojelulliset toimenpiteet, Heinonen sanoo.
Heinonen muistuttaa, että kouluissa ja päiväkodeissa ei nyt voida pitää perinteisiä kevätjuhlia, mutta omassa ryhmässä voi juhlia.
THL: Lasten rooli tartunnoissa pieni
Lasten infektiolääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että paluu lähiopetukseen herättää vanhemmissa paljon kysymyksiä.
Helveen mukaan tällä hetkellä Suomessa on todettu alle 16-vuotiailla lapsilla noin 300 testillä varmistettua koronavirustartuntaa.
Helve kertoo lasten koronatartunnoista ja rajoitusten purkamisesta muista maista saaduista kokemuksista.
Infektiolääkärin mukaan on havaittu, että lapset saavat tartunnan aikuisia harvemmin ja eivät tartuta koronavirusta aikuisten tavoin. Lisäksi lapset sairastavat taudin yleensä lievänä.
– Lasten rooli tartunnan levittäjänä ja koulujen avaamisen vaikutus epidemiaan vaikuttaa olevan pieni, Helve rauhoittelee.
Terveysviranomaiset tulevat seuraamaan tarkoin koulujen avaamisen vaikutusta epidemiatilanteeseen. Helve korostaa annettujen ohjeiden noudattamisen olevan tärkeää tartuntojen ehkäisyssä.
Hallitus päätti huhtikuun lopulla purkaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rajoitteita.
Hallitus on suositellut, että lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat sekä korkeakouluopiskelijat jatkavat etäopinnoissa lukuvuoden loppuun.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een asti.
Lue lisää: