Isokyröläisen perheen kotioven rientää avaamaan touhukas ruskeasilmäinen Damien, tuore 3,5-vuotias isoveli.
Damien antaa heti kattavan selvityksen siitä, mitkä lelut kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Paloauto, asuntoauto, pikkusiskolta isovelilahjaksi saatu lääkärinlaukku – ja Batman-asu, joka käy päällä päivittäin.
– Olin maalaillut mielikuvia, että täällä on aamupäivät ihanan rauhallisia ja saadaan vain olla- Loikoilla vauvan kanssa ja syötellä kaikessa rauhassa, naurahtaa isokyröläinen Jenina Huis In´t Veld kuusiviikkoinen Viola-vauva sylissään.
Eihän se sitten aivan niin mennyt, vaikka Viola-vauva onkin varsin tyytyväinen tapaus.
Valtioneuvoston 16. maaliskuuta tekemän linjauksen jälkeen isoveli ei voinutkaan jatkaa päiväkodissa, vaan vanhemmat ottivat hänet kotihoitoon suositusten mukaisesti.
3,5-vuotiaan Damienin oli ollut tarkoitus olla subjektiivisessa päivähoidossa 20 tuntia viikossa.
– Oli siinä esikoiselle oppimista, että vauva on täällä ja itselle, että on kaksi lasta. Onneksi mies oli kotona neljä ensimmäistä viikkoa. On ollut pitkiä päiviä, kun ei voi lähteä kunnolla ihmisten ilmoille, kertaa Huis In´t Veld.
Jenina Huis In´t Veld iloitsee, että isoveljestä on ollut apua vauvan kanssa pienissä puuhissa, kuten esimerkiksi vauvan rauhoittamisessa tutin avulla, jos äiti ei juuri ole saatavilla. Pientä asiaankuuluvaa mustasukkaisuutta on tietysti ollut myös ilmoilla. Ja energinen kolmevuotias kaipaa myös ikäistään seuraa.
Ulkoilua ja tapaamisrajoituksia
Mistä sitten täyttyvät perheen päivät? Ja ketä on lupa nähdä näinä aikoina?
Niiden olennaisimpien – imetyspuuhien ja palomiesleikkien – lisäksi Huis In´t Veld kertoo perheen ulkoilevan paljon. Esikoista varten on hankittu pihalla komeileva trampoliini, minkä avulla hänet saa houkuteltua nopeammin ulkoilmaan.
Ensimmäiset neljä päivää menivät äidillä vauvan kanssa neljän seinän sisällä. Ihmiskontakteja tuli ikävä.
– Nyt käymme joka päivä lenkillä. Esikoinen pyöräilee vieressä, kun vaunuttelen vauvan kanssa. Se piristää mieltä kummasti. Ruokakaupassa käymme vain kerran viikossa ja yksi ihminen hoitaa ostokset.
Itse koronavirusta Huis In´t Veld ei tällä hetkellä pelkää. Heidän asuinpaikkansa suhteen hän on viruksen leviämisessä rauhallisin mielin.
– Liika pelko olisi pahasta, täytyy myös elää ettei mieli mene liian mustaksi.
Perhe on rajoittanut kontaktinsa minimiin. Jeninan perhettä on nähty, sillä he eivät kuulu riskiryhmään. Lisäksi yhden ystäväperheen kanssa on käyty patikoimassa.
– Ystävät ovat käyneet katsomassa vauvaa ikkunan takaa. Minulla on vanhoja tätejä, heille olisi ollut kiva näyttää vauvaa, mutta se ei nyt ole mahdollista.
Hollantilaisen puolison äidin ja siskon oli tarkoitus tulla katsomaan vauvaa toukokuussa, mutta ymmärrettävästi tämäkin reissu nyt peruuntui.
Ristiäiset perhe korvasi vauvasta teetetyillä kuvilla, joiden yhteydessä julkaistiin nimi. Niitä lähetettiin varsinkin iäkkäämmille.
Raskauden loppuvaiheessa jännitti rajoitusten muuttuminen
Huis In´t Veldiä jännitti raskauden loppuvaihe, jolloin säännöt sairaaloissa muuttuivat tiheästi. Pääsisikö puoliso mukaan synnytykseen vai olisiko hän suurimman osan sairaalassaoloaikaansa yksin?
– Se stressasi, kun ei tiennyt, syntyykö vauva viikon vai kolmen viikon päästä ja mikä tilanne olisi silloin. Jouduin käymään myös kontrollikäynneillä polilla viikoittain, ja viimeiselle käynnille puoliso ei enää päässyt mukaan, muistelee Huis In´t Veld.
Loppujen lopuksi Seinäjoen keskussairaala kielsi myös puolisoilta ja tukihenkilöiltä vierailut 25. maaliskuuta eli päivää ennen Violan syntymää. Näin ollen Jeninan puoliso pääsi mukaan vain synnytyssaliin.
Tilanne oli kaikille uusi, myös henkilökunnalle. Pelkoa ja jännitystä Jeninalla oli jonkin verran ja puolisollekin olisi ollut tärkeää saada olla mukana.
– Oli niin ihana kätilö, että se paikkasi.
Jenina Huis In´t Veld vietti sairaalassa synnytyksen jälkeen 36 tuntia omassa huoneessa Viola-vauvan kanssa. Vierailuja ei sallittu, eikä käytävillekään päässyt samoilemaan.
– Ruuat tuotiin huoneeseen eikä huoneesta saanut poistua. Olihan se erilaista kuin viimeksi perhehuoneessa, kun mies oli paikalla. Kätilön sai toki paikalle kelloa soittamalla. Onneksi kaikki meni hyvin, niin ei tarvinnut kauheasti henkistäkään tukea, Huis In´t Veld kertoo.
– Ainut harmittamaan jäänyt asia oli, kun isoveli ei päässyt katsomaan pikkusiskoa heti laitokselle, kun siitä oli niin paljon yhdessä puhuttu ja pikkusiskoa oli odotettu.
Vauvaperheet rajoittavat nyt liikkumistaan
Seinäjoen lastenneuvolan vastaava terveydenhoitaja Johanna Rintakari kertoo, että vauvaperheissä on oltu maalaisjärkisiä ja tilanne on otettu verraten rauhallisesti.
– Perheet viettävät nyt paljon aikaa kotona ja olemme myös kannustaneet siihen. Ulkoiltu on, mutta lähinnä metsäpoluilla ja omalla pihalla. Ei vietetä niinkään aikaa leikkipuistoissa, joissa ennen tavattiin ystäväperheitä.
Rintakari tietää, että kauppareissut ja tapaamiset on vauvaperheissä typistetty minimiin. Perheet ovat myös etsineet vaihtoehtoisia tapoja selvitä uudesta arjesta, kuten tilaamalla ruokaostokset kotiinkuljetuksena.
– Meillä Seinäjoen neuvolassa on jatkettu toimintaa entiseen malliin ja kävijämäärät ovat hyvin pitkälti ennallaan. Aluksi tuli jokunen peruutus, mutta niihin voi olla muitakin syitä. Lapsen suositellaan tulevan nyt vain yhden huoltajan kanssa siksi, että vähennämme aulassa olevien odottajien määrää.
Huis In´t Veldin perheessä on neuvolasta tehty kotikäyntejä. Ja Violan neuvolakäynnille sisaruksia ei suositeltu mukaan, joten esikoinen jäi toisen hoiviin.
Ja vielä siihen lahjaksi saatuun lääkärinlaukkuun. Sen kapistuksilla Damien on huolehtinut Viola-vauvan ensimmäisistä rokotuksista. Ei turha lahja ollenkaan.
Lue myös: