Satuitko käymään Uudenmaan rajalla, kun Suomi oli jaettu kahtia?
Jos et, niin käydäänpä siellä nyt yhdessä. Laitetaan silmät kiinni ja kuvitellaan seuraava tilanne.
Autoilija lähestyy maakuntarajaa, joka yleensä ohitetaan huomaamatta ja sen ihmeemmin tunteilematta.
Nyt rajalla seisovat betoniporsaat, poliisi ja puolustusvoimat. Kaikki vahtimassa, ettei koronavirus livahda Uudeltamaalta muualle Suomeen.
Poliisi pysäyttää autoilijan, joka yrittää päästä toista kertaa rajan yli ilman hyväksyttävää syytä. Matka tyssää jälleen rajalle. Muistoksi autoilija saa sakkolapun käteensä.
Tuon sakon voi hyvin todennäköisesti pian repiä tuhannen päreiksi.
Toinen vaihtoehto on laittaa se kehyksiin ja nostaa kirjahyllyn päälle. Se on nimittäin historiallinen sakko, jollaista ei tulla ihan heti näkemään.
Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan.
Kun maaliskuun viimeisenä perjantaiyönä Suomi jaettiin kahtia, tiedotusvälineet tekivät suoria lähetyksiä Uudenmaan rajalta.
Ensimmäinen yö sujui rauhallisesti, mutta jo seuraavana päivänä eräs 65-vuotias mies päätti kokeilla onneaan Orimattilassa.
Mies ajoi hurjaa vauhtia tiesulun läpi. Poliisit lähtivät perään, mutta virkavalta päätyi pahaksi onneksi ojaan. Hetken kuluttua kaahari ajoi jälleen tiesulun yli takaisin Uudellemaalle.
Jotenkin tuo tempaus huvittaisi, jos kyseessä ei olisi vakava asia. Poliisi epäilee miestä esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Epäiltyjä rattijuoppoja nähtiin rajalla onneksi vain muutamia, mutta muunlaista väkeä oli runsaasti.
Kahden ja puolen viikon aikana poliisi tarkasti Uudenmaan rajalla noin 550 000 autoilijaa. Suurimmalla osalla oli hyväksyttävä syy ylittää Uudenmaan raja.
Noin 4400 autoilijaa käännytettiin takaisin.
Sakkojakin poliisi kirjoitti.
Sakot annettiin niille, jotka olivat jollakin tavalla onnistuneet ylittämään rajan ilman perustetta, ja sattuivat jäämään siitä kiinni.
Myös sellaisia sakotettiin, jotka eivät koskaan ylittäneet maakuntarajaa.
Väärin sakotettu, totesi lainvalvoja.
Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla.
Eduskunnan oikeusasiamies otti poliisin rajavalvonnassa antamat sakot tarkasteluun. Lainvalvoja totesi viime viikolla antamassaan päätöksessä, että poliisi antoi useita perusteettomia sakkoja. Käytännössä siis vääriä sakkoja.
Valmiuslaki kun ei mahdollistanut rangaistuksen antamista pelkästä yrityksestä. Siis siitä, jos vain yritti ylittää Uudenmaan rajan.
Miksi poliisi sitten kirjoitti perusteettomia sakkoja?
Ylen saamien tietojen mukaan syy oli se, että poliisilla meni hermo Uudenmaan rajalla. Se tapahtui ennen pääsiäistä.
Poliisi hermostui kuskeihin, jotka yrittivät päästä rajan yli yhä uudelleen ilman hyväksyttävää syytä.
– Tilanne oli sellainen, että näitä möllejä tuli lisää ja lisää, Ylen poliisilähde kuvailee.
Poliisilähde ei halua nimeään julkisuuteen.
Ylen tietojen mukaan Helsingin poliisilaitoksella kehiteltiin ennen pääsiäistä oma sakotussysteemi. Sakko rapsahtaisi kaikille, jotka oli kertaalleen käännytetty rajalla.
Muutos sakotuslinjaukseen tehtiin siis siinä vaiheessa, kun rajavalvontaa oli tehty jo puolitoista viikkoa.
Poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle.
Tilanne rajalla ei ollut helppo poliisille.
Poliisi suoritti hallituksen määräystä. Satojen tuhansien autojen joukosta piti ripeässä tahdissa seuloa ne, joilla oli perusteltu syy päästä rajan yli.
Samaan aikaan piti huolehtia siitä, että operaatioon osallistuneet yli 1000 poliisia kohtelevat kaikkia tasavertaisesti.
Lainvalvojalle poliisi perusteli sakotuskäytäntöään niin, että poliisi tulkitsi autoilijan ylittäneen rajan silloin, kun tämä tuli valvontapisteelle. Siinä vaiheessa autoilija kun ei olisi enää voinut kääntyä takaisin rajaa ylittämättä.
Eduskunnan oikeusasiamies totesi ymmärtävänsä poliisia, mutta ei hyväksynyt sen toimintaa. Voit lukea tästä eduskunnan oikeusasiamiehen koko ratkaisun.
Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa. Se ei ole koko totuus
Nyt edessä on melkoinen sakkorumba, kun poliisi ja syyttäjät käyvät lainvalvojan pyynnöstä läpi kaikki rajalla annetut sakot.
Jos ne on annettu perusteettomasti, niin kansankielellä sanottuna sakot perutaan. Rahat palautetaan niille, jotka ovat ehtineet maksaa sakkonsa.
Voimaan jäävät tietenkin ne sakot, jotka oli määrätty asianmukaisesti.
Poliisi kirjoitti rajavalvonnassa noin 120 sakkoa, mutta määrä voi vielä tarkentua lähiviikkojen selvittelyssä.
Julkisuudessa on puhuttu, että poliisi olisi kirjoittanut parikymmentä perusteetonta sakkoa. Se ei ole koko totuus. Luvussa eivät ole mukana Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitosten kirjoittamat sakot. Ne osallistuivat rajavalvontaoperaatioon, jota johti Helsingin poliisi.
Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?
Poliisi ei voi tehdä omia sakkosääntöjään, vaikka kansalaiset toimisivat poliisin mielestä "möllin" tavoin.
Kansalaisten pitää aina voida luottaa siihen, että viranomaiset toimivat lakien mukaisesti.
Se on erityisen tärkeää nyt poikkeusoloissa, kun viranomaisille on annettu normaalia enemmän valtaa ja oikeuksia.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee rikos- ja oikeusaiheista uutisia verkkoon, radioon ja televisioon. Hän ei käynyt Uudenmaanrajalla silloin, kun Uusimaa oli eristetty muusta Suomesta.
Lue lisää: