Kolmosluokkalainen Olli istuu aamupalapöydässä aamu-unisena.
Hän ei lähtenyt tänään kouluun, vaikka kaverit lähtivät.
– Onhan se vähän haikeaa, kun muut menevät kouluun.
Pojalla on harvinainen verisairaus, joka infektion iskiessä saattaa mennä pahasti keuhkoihin ja olla vaarallinen.
– Kahden viikon takia olisi ollut turha riski laittaa lapset kouluun, äiti Heidi Paal kertoo.
Jos koulua olisi jäljellä pidempään, vaikka pari kuukautta, vanhemmat olisivat miettineet olisiko kouluun meneminen ollut mahdollista.
– En usko, että koulussa oleminen pystytään järjestämään tarpeeksi turvallisesti. Suomessa ei ole annettu niin tarkkoja ohjeita kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa pulpetit saavat olla kahden metrin päässä toisistaan.
Vantaalaisessa omakotitalossa vilinää ja vilskettä on riittänyt koko poikkeusajan. Perheessä on Ollin lisäksi kaksi päiväkoti-ikäistä, yksi lukiolainen, yksi yläasteikäinen sekä isä ja äiti.
Perhe on ollut koko poikkeusajan kotona – ja jatkaa loppukevään samaan malliin. Kukaan ei mene työpaikoille, kouluun tai päiväkotiin. Yhteiselo on sujunut Ollin mielestä aika hyvin.
– Välillä on tullut riitaa pikkusiskojen kanssa, hän sanoo.
Äiti naurahtaa, että onneksi on iso talo ja iso piha.
Olli esiintyy jutussa vain etunimellään, koska vanhemmat haluavat suojata hänen yksityisyyttään.
Viisilapsisen perheen äiti: "Ei koko vuotta voi ulkona opiskella"
Vanhemmille jää nyt enemmän vastuuta Ollin opiskelusta, kun etäopetus lakkasi, mutta koulutehtävät on kuitenkin tehtävä ja koulu suoritettava loppuun. Isommat koululaiset hoitavat itsenäisesti etäkoulunsa.
Ollin koulusta on tosin luvattu, että opettajat ovat yhteydessä yhä kotiin ja katsovat kouluhommia yhdessä pojan kanssa.
Olli aikoo tänään tehdä matematiikan tehtäviä. Hän aloittaa tehtävien tekemisen heti aamusta.
Äiti Heidi Paal laittoi juuri opettajalle viestin Wilmaan, että tarkistaako opettaja tehtävät tänään, vai jääkö homma vanhemmille.
Kotona opiskeleminen on Ollin mielestä tuntunut ihan kivalta, mutta koulussa hän olisi mieluummin käynyt.
– On ollut tylsää, hän kertoo.
Kavereita poika on tavannut netissä ja viime päivinä kauniissa säässä lyhyillä metsälenkeillä. Koodausharrastuskin on kevään aikana siirretty verkkoon.
Kesäsuunnitelmia Ollilla ei vielä ole.
Jos koronatilanne on vielä syksyllä huono, äiti toivoisi koulunkäynnin järjestettävän siten, että siinä olisi yhdistetty etä- ja lähikoulu.
– Koulunkäynnin voisi porrastaa siten, että osa lapsista olisi etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa vuoroviikoin. Silloin kouluihin saataisiin todellista väljyyttä. Ei Suomessa koko vuotta voida kuitenkaan ulkonakaan opiskella, Paal sanoo.
Ensimmäisenä koulupäivänä Vantaalla 8, 5 prosenttia koululaisista ei osallistunut lähiopetukseen.
Kotiin jäävän koululaisen isä: "Poikaa pelottaa korona"
Helsinkiläisessä kodissa arki on asettunut poikkeusolojen aikana uomiinsa, eikä perheen 12-vuotias poika lähtenyt tänä aamuna kouluun. Pojan isä Jarkko Helin kuuluu riskiryhmään.
– Kuulun riskiryhmään, mutta suurin syy on se, että tämä tilanne pelottaa, isä sanoo.
Hän arvelee, että olisi hakenut lapselle vapautusta koulutyöstä, vaikka ei itse olisikaan kuulunut riskiryhmään.
Pelko taudin leviämisestä on pahin.
– Minulla ei ole oikein luottoa näihin hallituksen viittaamiin asiantuntijoihin, että kouluun meneminen olisi turvallista. On olemassa myös sellaisia asiantuntijoiden näkemyksiä, että tauti tarttuu lasten kautta.
Myös poikaa korona pelottaa.
– Hän on itsekin kouluun menoa vastaan vahvasti ja on tyytyväinen, ettei tarvitse mennä. Kun hän kuuli koulujen avaamisesta, hän sanoi, että minua ette saa sinne kouluun, vaikka mikä olisi, isä kertoo.
Isän mukaan poika ei ole murheissaan siitä, että ei pääse kouluun muiden tavoin.
– Kysyimme kotona häneltä tunteeko hän itsensä ulkopuoliseksi, eikä hän ainakaan myöntänyt tuntevansa.
Onko koulujen avaamiseen joku syy, joka ei kestä päivänvaloa?
Helin on miettinyt syytä, miksi koulut oli avattava kahdeksi viikoksi vielä tänä keväänä.
– Sitä on vaikea ymmärtää.
Isää eivät vakuuta perustelut siitä, että tautitilanne olisi niin paljon parempi, että kouluun on turvallista mennä tai että mahdollisesti kärryiltä pudonneet pääsisivät paikkaamaan tehtäviään kouluun. Myöskään se, että osaa oppilaista ei ole tavoitettu, ei hänen mielestään riitä syyksi avata kaikki koulut.
– Onhan se ikävä asia, jos joillakin lapsilla on oikeasti hätä, mutta tuntuu hassulta, että eihän se ongelma mihinkään katoa, jos he menevät pariksi viikoksi kouluun. Mitä näille lapsille tapahtuu, kun tulee kesä? Sitten ketään ei enää kiinnosta, isä miettii.
On myös sanottu, että koulut avataan siksi, että kouluissa harjoitellaan käytäntöjä syksyä varten, jos koronatilanne on yhtä paha tai pahempi.
Helinin mielestä harjoittelu voi olla ihan järkevää, mutta hän ei halunnut oman lapsensa osallistuvan näihin harjoituksiin.
– Nämä harjoitukset onnistuvat varmasti ilman yhtä lasta.
Isä ei osaa arvioida, mikä todellinen syy koulujen avaamiseen kahdeksi viikoksi oli.
– Kun on mediaa lukenut ja ministeri Anderssonin kommentteja, niin on vaikea löytää syytä. Tulee mieleen, että onko se syy jotain, mikä ei kestä päivänvaloa.
Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, mikä tuo syy olisi.
Perheen arki jatkuu samanlaisena kuin viimeiset kaksi kuukautta: istutaan kotona koneiden ääressä töitä tehden yhdessä.
Tietenkin etäopetus on loppunut eli Teams-palavereja ei enää järjestetä, eikä lapsi saa muutakaan ohjausta enää koulusta.
Wilmasta katsotaan tehtävät ja läksyt ja ne tehdään vanhempien valvonnassa.
Vaikka aluksi Classroomin ja muiden opetuksessa käytettävien ohjelmien käyttö oli hankalaa ja kaoottista, arki lähti pikku hiljaa rullaamaan.
– Tuossahan hän on istunut ahkerasti kaikki päivät koneen ääressä, Helin sanoo.
Kavereihin on pidetty yhteyttä netissä.
Isä uskoo pojan saavan ihan hyvät arviot koulusta, vaikka jatkaakin kotona olemista. Todistuksen hakemisesta ei ole vielä tullut koululta mitään erityisiä ohjeita.
Helsingin kaupungilta kerrottiin Ylelle illansuussa, että kaupungin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaista oli tänään poissa kahdeksan prosenttia eli harvempi kuin joka kymmenes.
14.5.2020 kello 18.11. Muutettu viimeinen lause, kun kaupunki vastasi Ylen kysymykseen poissaolijoiden määrästä.
15.5.2020 kello 7.10. Täydennetty Vantaan kaupungin ilmoittama lähiopetukseen osallistumattomien osuus.
Lue myös:
Takaisin kouluun – Miten herääminen onnistuu yhdeksän etäviikon jälkeen?