Tietokirjailija, ympäristövaikuttaja Risto Isomäki antaa hyvän arvosanan Suomen koronakriisin hoidosta tähän asti. Nyt tieteiskirjailijanakin tunnettua Isomäkeä kuitenkin huolettaa.
Isomäki on tehnyt useamman vuoden taustatyötä tulevaa tietokirjaansa varten. Into-kustannus julkaisee Ruoka, ilmasto ja terveys -teoksen vuoden vaihteessa. Nyt e- ja äänikirjana julkaistava Mitä koronaepidemian jälkeen on ennakkomaistiainen siitä.
Kirjoitusprosessin aikana Isomäki huomasi, että vaikka viruksista ja niiden leviämisestä puhutaan paljon, on niiden yksi tärkeä ominaisuus jäänyt vähemmälle huomiolle.
– Nyt olisi oleellista, ettei rajoituksia ryhdyttäisi purkamaan liian nopeasti.
– Virukset nimittäin pystyvät muuntumaan nopeasti. Kiinalaiset ovat havainneet, että uusi koronaviruskin on kehittänyt itsestään useita uusia kantoja. Jotkut niistä tuottavat 270 kertaa suuremman viruskuorman kuin toiset.
Eli, jos moninaiset koronavirukset pääsevät leviämään ihmisjoukoissa, ne muuttuvat edetessään yhä vaarallisemmiksi ja tappavimmiksi.
Juuri näin kävi ensimmäisen maailmansodan aikaan riehuneen influenssan, espanjantaudin kanssa.
Influenssa kehitti aggressiivisempia ja tappavampia muotoja aina, kun sille tarjoutui otolliset olot levitä. Niitä ei puuttunut sotatantereilta.
Virus siirtyi vikkelästi ihmisestä toiseen kenttäsairaaloissa, juoksuhaudoissa ja parakeissa. Siitä kehittyi muotoja, jotka tappoivat 20 prosenttia tartunnan saaneista. Kun viruksen leviämistä saatiin ajoittain suitsittua, se muuttui vähemmän vaaralliseksi. Viruksen muuntautumiskyvyn havaitsi australialainen virologi Frank Macfarlane Burnet.
Kuinka Covid-19 -koronavirukselle käy, on vielä arvoitus.
Virus lähti leviämään eläimistä, mutta ihminen on syyllinen
Suomessa lapsia on toppuuteltu kertomasta toisilleen, että koronavirus sai alkunsa siitä, että joku söi Kiinassa lepakon.
Lepakot kannattaa kuitenkin muistaa, kun puhutaan zoonooseista, eläimestä ihmiseen siirtyvistä taudeista. Risto Isomäki kirjoittaa, että jo pitkään on tiedetty, että pandemioiden alkulähteiltä löytyy aina mitä todennäköisimmin kana, sika tai lepakko.
Kaikki nämä eläimet elävät suurissa laumoissa tai ruokateollisuuden jättiyksiköissä. Kun kanoja kasvatetaan ruuaksi, ne ovat yleensä aina samaa rotua. Kun virus tarttuu yhteen, kohta se on jo kaikissa. Sama käy sioille. Lepakot puolestaan talvehtivat ja nukkuvat luonnostaan valtavissa yhdyskunnissa, joissa voi olla jopa miljoonia yksilöitä.
Siirtyäkseen eläimestä ihmiseen virus tarvitsee sikaa. Sikojen sisuskalut kun ovat samankaltaiset kuin ihmisen suolisto.
Kiinan ruokatoreilla siat, kanat ja lepakot kohtaavat.
– Kiinassa syödään perinteisesti sellaisia eläimiä, joita me länsimaiset ihmiset emme ole tottuneet pitämään ravintona.
– Eläintorien kattaus on kuitenkin myös nykyajan muoti-ilmiö. Jo parikymmentä vuotta varakkaat kiinalaiset ovat halunneet maistella yewei-ravintoa, villiruokaa, Isomäki kertoo.
Villieläinten syömisen uskotaan edistävän terveyttä, nostavan potenssia tai tuovan onnea. Yewei on ollut jo pitkään trendikästä. Villiruokaa tarjoillaan myös sitä valmistavissa ravintoloissa.
Ruokatoreista voi lukea lisää tästä:
Toreilla villieläinten ja meille tutumpien tuotantoeläinten eritteet ja yskökset sekoittuvat. Toreilla myydään paikalla teurastettavia ja jo kuolleita eläimiä pienissä tiloissa rinnakkain. Lepakot yöpyvät torien katoksissa ja ulostavat lihojen päälle. Virushautomo on valmis.
Joku siis söi lepakon, toinen muurahaiskävyn ja kolmas sivettikissan, mutta muutakin tarvittiin, että eläinten virus hyppäsi ihmiseen.
Myyräkuume, jänisrutto ja borrelioosi ovat Suomessa esiintyviä zoonooseja
Hirvipeijaiset, sorsastus ja jänisjahti ovat osa suomalaista metsästyskulttuuria.
Suomalaiset eivät yleensä metsästä pöyhkeilläkseen saaliilla, vaan hirvet pannaan lihoiksi ja jänispaisti pataan hautumaan.
Meillä lihoja ei myydä toreilla. Suurten eläinten käsittely on säädeltyä ja pienet syödään yleensä metsästäjän oman lähipiirin kesken. Zoonooseilta emme kuitenkaan ole välttyneet.
– Onhan meillä useita eläimestä ihmisiin tarttuvia tauteja, kuten myyräkuume, jänisrutto ja vaikka punkin levittämä borrelioosi.
– Näistä taudinaiheuttajista ei ole kehittynyt sellaisia, jotka tarttuisivat ihmisestä toiseen. Niiden pitäisi päästä yrittämään sitä valtavan monta kertaa, jotta ne oppisivat, Risto Isomäki pohtii.
Suomen villieläimet elävät pienissä yhteisöissä tai erillään toisistaan. Siten niiden tauditkaan eivät pääse kehittymään vaarallisiksi.
Lepakoita pelkääville tiedoksi: Suomessa elävät lepakot eivät juurikaan levitä vaarallisia tauteja. Niitä ei kuitenkaan kannata käsitellä paljain käsin eikä ryhtyä syömään.
Kiina ja kiinalaiset on mainittu tässäkin jutussa jo monta kertaa. Koronapandemian puhjettua monet aasialaisen näköiset ihmiset ovat kokeneet olonsa tukalaksi myös Suomessa. Kannattaa silti muistaa, että länsimainen teollistunut lihantuotanto osallistuu virusten hautomiseen omalta osaltaan.
Siitä tulemmekin aikaan koronaepidemian jälkeen.
Mikä eteen pandemian jälkeen?
COVID-19 -tautia aiheuttaa SARS-CoV-2 -virus. SARS-viruksista meillä on jo kokemusta, viimeksi 2000-luvun alusta.
Vuonna 2003 Etelä-Kiinassa alkoi epidemia, joka onneksi saatiin pysäytettyä. Keuhkoihin iskenyt SARS-virus aiheutti kuoleman jopa kymmenelle prosentille tartunnan saaneista.
– Tuolloin virusta eristettiin monista villieläinlajeista. Kiinalaiset tutkijat sanoivat, että asialle on heti tehtävä jotain, mutta kukaan ei reagoinut, kertoo Isomäki.
Nyt korona on ollut koko maailman median ykkösaihe jo useamman kuukauden ajan. Suomalaisetkin ovat joutuneet eristäytymään, vetämään kertakäyttöhanskat käteen, huutelemaan vanhemmilleen ikkunan kautta ja opastamaan lapsiaan kotikoulussa.
Sellainen ei ihan heti unohdu.
Risto Isomäki toivoo, että koronavirus havahduttaisi päättäjät vihdoin miettimään, miten vastaavanlaiset pandemiat saataisiin estettyä.
Jos joskus kannattaa kuunnella kaiken maailman dosentteja, se hetki on nyt.
Antibiootit kuriin ja sikalat puille
Koska viruksen alkuperä löytyy ruuantuotannosta, on ilmeistä, että sille tulee tehdä jotain. Jättimäiset lihatehtaat ovat otollinen paikka virusten muhia. Lisäksi eläinten kasvatuksessa käytetään paljon antibiootteja. Kaikista maailmassa tuotetuista antibiooteista 80 prosenttia syötetään eläimille.
– Kun sika suurella sikatilalla sairastuu, sille ei kutsuta lääkäriä. Sika ei ole niin arvokas eläin, että se kannattaisi, Isomäki muistuttaa.
Sen sijaan eläinlääkärit kirjoittavat kasvattajalle suuren antibioottireseptin, josta voi annostella antibioottia oman arvionsa mukaan.
Monissa maissa eläimille syötetään antibiootteja ennaltaehkäisevästi. Myös se johtuu tuotantolaitosten koosta. Suurissa yksiköissä on aina joku tauti liikkeellä.
Antibiootteja käytetään liikaa myös ihmisillä. Liikakäyttö edistää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.
Antibiootit eivät paranna koronavirusta, mutta ovat tärkeä hoito sen liitännäissairauksiin kuten keuhkokuumeeseen. Jos keuhkokuumeen aiheuttaja on antibioottiresistentti bakteeri, potilas on suuressa vaarassa kuolla.
Virukset muhivat suursikaloissa ja broileritehtaissa. Antibioottiresistentit bakteerit saavat potkua eläinten hoidosta. Lehmät päästelevät kaasuja ilmakehään. Onko vegaaniruokaan siirtyminen ainoa ratkaisu tulevaisuudessa?
– Se ei varmaankaan miellytä kaikkia. Ei Suomessa eikä muuallakaan, naurahtaa Isomäki.
Hän ehdottaa, että vegaaneiksi ryhtyisivät kaikki, jotka kokevat sen mahdolliseksi. Muiden kannattaisi vähentää huomattavasti lihansyöntiä.
Sian, kanan ja karjan kasvatuksesta voisi tulla eräänlaista artesaanitoimintaa. Lihasta tulisi laadukas ylellisyystuote, jota nautittaisiin vain harvoin, herkutellen.
Samalla ilmasto kiittäisi. Lihateollisuudelta vapautuisi maata, jossa voitaisiin viljellä kasveja tai puita ja muodostaa hiilinieluja.
Isomäki päättää haastattelun ja sulkee koneen kotonaan Hangossa. Syksyllä julkaistaan hänen uusin romaaninsa ja vuoden vaihteessa laajempi tietokirja ruokatuotannon näkymistä. Tieteis- ja tietokirjailijalla on vientiä, kun elämme oman aikamme dystopiaa.
Juttua muokattu 11.48., korjattu virusten kirjoitusmuodot ja tieto lepakoiden tartuttavuudesta.
Lue myös: