VTT:n tuore testitutkimus osoitti, että kangasmaskin käyttäjä saa monikymmenkertainen annoksen virusta ammattisuojainta käyttävään ihmiseen verrattuna. Siksi kankainen kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virukselta.
Kangasmaskin käyttötapa onkin päivastainen, selittää VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Kangasmaskin tärkein ominaisuus on suojata muita.
Maskit eivät edelleenkään poista ongelmaa, mutta ne vähentävät tartuttavuutta, sanoo Harlin.
– Kangasmaskit voivat olla lisäapu kun pyritään avaamaan yhteiskuntaa, ne eivät yksistään ole ratkaisu. Lisäksi tarvitaan joka tapauksessa hyvä käsihygienia, yleistä varovaisuutta ja ymmärrystä siitä, miten maskeja käytetään.
Kankainen maski ei siis ole paras mahdollinen suoja, mutta onko se kyllin hyvä kanssaihmisten kannalta?
– Se on tyhjää parempi. Niiden käyttö kuitenkin pysäyttää yskäisyn ja lyhentää pisaroiden lentomatkaa, joten muut yskijän lähistöllä ovat paremmin turvassa, sanoo Harlin.
Myös materiaalilla on väliä. VTT:n testit osoittivat, että parhaiten omat hengitysmikrobit pysyvät poissa toisten ihmisten hengitysilmasta mikrokuitukankaisen maskin takana. Mikrokuitukangasta voi olla kuitenkin vaikea löytää ainakin kotivalmistuksen tarpeisiin.
Toiseksi paras kangasmateriaali olisi polyesteri ja huonoin vaihoehto on VTT:n tutkimuksen mukaan puuvillainen maski.
– Parempi olisi käyttää polyesteria puuvillan sijaan kahdestakin syystä: puuvilla kostuu ja näyttäisi siltä, että puuvillakankaalla ei olisi yhtä hyvät suodatusarvot kuin polyesterikankailla, kertoo Harlin.
Pisarat stoppaavat kankaiseen kuppiin
Pisaroita leviää myös puhuessa, huohottaessa ja niistäessä.
Ulkoilmassa sopivan etäisyyden päässä ei pisaroista ole haittaa, mutta esimerkiksi odotustiloissa, kokoushuoneissa, julkisissa liikennevälineissä, kaupan jonoissa ja muissa ahtaissa sisätiloissa tällä voi olla merkitystä, sanoo tutkija.
– Se ehdottomasti auttaa siinä, että me emme tartuta tietämättämme toisiamme. Kun puhumme, meistä irtoaa pisaroita, kun yskäisemme, meistä irtoaa paljon pisaroita. Virus ratsastaa näillä pisaroilla ja edessä oleva kangas pysäyttää ja hidastaa niiden etenemistä. Näin ne eivät lennä sitä kahta metriä, vaan pisarat pysähtyvät noin puolen metrin päähän meistä, joten se varmasti auttaa.
Kangasmaski kerää mikrobeja, siksi se pitää pestä kuumassa
Kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla 90 asteessa.
– On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä. On ihmisiä, joiden ei pidä käyttää maskia lainkaan ja heillä muut varotoimet on pidettävä päällä siis edelleen.
Lisäturvaa riskihetkiin
Ajatus maskin käytössä tutkijan mukaan on, että maskia tulisi käyttää vain hetkittäin. Silloin kun esimerkiksi sisätiloissa ihmisiä on liikaa ja liian lähellä toisiaan.
– Niitä ei pidä käyttää koko ajan ja ihan joka tilanteessa. Se johtaisi hurjiin käyttömääriin ja silloin meillä varmasti loppuisivat materiaalit. Käyttö olisi tarpeen lähinnä riskihetkinä, joissa kasvomaski antaa lisäturvaa kun ollaan hyvin pienessä tilassa tai odotustilassa tai kaupassa tai kokouksessa.
Polyesteri on parempi kuin puuvilla
VTT testasi kangasmaskien tarjoaman suojan toukokuussa. Testissä oli sekä puuvillakankaisia, että polyesterikankaisia maskeja. Testissä päädyttiin käyttämään itsetehtyjä maskeja, jotta kaupallisten maskien käytöstä ei aiheutuisi kilpailuetua tai haittaa nykyisille maskivamistajille. Kahden viikon ajan testissä testattiin 16 erilaista maskia.
Testeissä polyesterimaski osoittautui tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia kuin puuvillamaski. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että puuvillamaskin kyky suodattaa hiukkasia on noin 20–30 prosenttia. Polyesterimaskin suodatusteho on noin 40–50 prosenttia.
Esimerkiksi rautakaupoissa myytävänä oleviin pölysuodatinmaskeihin verrattuna hiukkasannos on monikymmenkertainen. Pölysuodatin voi parhaimmillaan suodattaa jopa 80 prosenttia sisäilman hiukkasista.
– Mutta annos, mikä me levitetään itsestämme ulospäin, on aika lailla samanlainen oli meillä sitten kangasmaski tai venttiilillä varustettu pölysuojain, selittää Harlin.
Tutkijan mukaan Suomessa maskikeskustelu on juuttunut ajatukseen, kuinka me voimme suojata itseämme.
– Esimerkiksi Singaporessa ja Japanissa, jossa maskit on hyvin aikaisessa vaiheessa otettu käyttöön, on perinteisesti ollut kyse siitä, että suojataan yhteisöä ja kanssaihmisiä Se on 180 astetta erilainen ajattelumaailma kuin täällä.
Esimerkiksi verkkareissa ja fleecessä käytetty polyesteri on tähän tarkoitukseen puuvillaista maskia parempi, sillä se hylkii vettä ja pystyy pitämään yllä pientä sähkövarausta, johon mikrobit takertuvat.
– Kankaan on oltava niin ohut, ettei se aiheuta tuskastumista hengitettäessä.
Maski olisi yksi turvatekijä lisää
Harlinin mukaan myös kangasmaskeilla olisi mahdollista alentaa tartuttavuustekijää mittaavaa R0-lukua alaspäin.
Euroopassa monet maat ovat ottaneet maskipakon käyttöön. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö koittaa muodostaa kantaansa asiassa selvitysten pohjalta.
– Jos massat liikkuvat, meillä pitäisi olla keinot, joilla vähentää tartuntariskiä niissä paikoissa, joissa ihmiset tulevat hyvin lähelle toisiaan, toteaa Harlin.
Harlin muistuttaa, että minkäänlainen maski ei ei sovi kaikille.
– Astmaatikon tai sydänsairaan ei ole hyödyllistä käyttää maskia, sillä se voi aloittaa tautikohtauksen. Heidän täytyy sen sijaan pitää etäisyyttä tai eristäytyä.
THL on julkaissut käyttöohjeet kankaisten suojamaskien käytöstä.
STM ei toistaiseksi kiellä tai käske
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää väestön kasvomaskien käytöstä kertynyttä tutkimustietoa ja kansainvälisiä käytäntöjä. Toistaiseksi hallitus ja viranomaiset ovat olleet varovaisia maskien käyttösuosituksissa.
Hallitus on tilannut asiassa ulkopuolisen selvityksen, jossa tarkastellaan sekä tieteellistä tutkimuskirjallisuutta että muiden maiden tekemien suositusten ja linjausten perusteita. Selvitys on käynnissä, ja sen on tarkoitus valmistua toukokuun aikana.
Selkeä ohjeistaminen asiassa on hyvin vaikeaa. Ohjeista on hyötyä vain, jos ihmiset osaavat ja haluavat noudattaa ohjeita. Vahva suositus voisi tutkijaprofessorin mielestä tehota paremmin kuin ehdoton käsky.
– Esimerkiksi sarsin yhteydessä kävi ilmi, että ihmiset eivät käytä maskeja, jos he eivät koe sitä mielekkääksi. On myös vaikea luoda yksiselitteisiä ja yksinkertaisia toimintaohjeita, jotka ovat toimintavarmoja, toteaa Harlin.
Lue myös:
Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee
Takaisin kouluun – Miten herääminen onnistuu yhdeksän etäviikon jälkeen?
Täsmennetty juttuun 14.5. klo 14.13 : Polyesterimaskin suodatusteho on noin 40–50 prosenttia.
Päivitys 14.5. klo 16:15: Jutun pääkuvaksi listyy VTT:n mallinnus pisaroiden leviämisestä ilman maskia ja maskin kanssa.