Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan uusi yritystukimalli kohdentuu kaikkein eniten koronasta kärsineisiin yrityksiin ja toimialoihin. Tuen piirissä ovat lisäksi myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sai eilen keskiviikkona sovittua yrityksille maksettavasta tuesta, jolla yritetään helpottaa yritysten selviytymistä koronakriisin aiheuttamista menetyksistä ja tappioista.
Tätä toimialariippumattomatonta kustannustukea maksettaisiin Valtiokonttorin kautta ja yksittäisen yrityksen kohdalla sen katto asettuisi 200 000 euroon. Sitä maksettaisiin kahden kuukauden ajalta, mutta lain voimassaoloaika tarkentuu vielä valmistelussa.
Yhtenä tarkoituksena olisi luoda tukijärjestelmä, joka voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön nopealla aikataululla myös myöhemmin.
– Tuki tulee kahdelle kuukaudelle, mutta valitettavasti joudumme varautumaan siihen, että pandemia tulee kestämään ja tulemme tarvitsemaan tukijärjestelmää vielä syksylläkin, Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lintilä kertoi tuen yksityiskohdista torstaiaamun tiedotustilaisuudessa. Monet asiat jäivät tarkentumaan vielä jatkovalmisteluun.
Esimerkiksi määritelmä siitä, kuinka paljon liikevaihdon pitää pudota ja mikä on vertailuajankohta, on vielä selvityksessä. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama talousasiantuntijoiden työryhmä on esittänyt tuettavien yritysten rajaamista niihin, joiden liikevaihto on pudonnut 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden.
Myös tukien kokonaissumma on edelleen auki. Työlukuina on Lintilän mukaan käytetty 200-300 miljoonaa euroa kuukaudessa, mutta kokonaissumma ratkeaa kriteeristön myötä.
Tarkoituksena on, että tuen hakeminen olisi mahdollisimman helppoa ja sen myöntäminen hallinnollisesti kevyttä. Yrittäjät hakisivat tukea itse sähköisesti ja myönnettävän tuen määrä perustuisi yrittäjän oman ilmoituksen lisäksi Verohallinnon tietoihin.
Kustannukset, jotka otetaan huomioon, ovat vaikeasti sovitettavia kustannuksia, joita ovat vuokrien kaltaiset kiinteät kulut ja palkkamenot.
Kustannustukea voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita tukia koronatilanteessa. Muut suorat tuet kuitenkin vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennetään täysimääräisesti, mutta Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otetaan huomioon 70 prosenttia.
Samalla Business Finlandin ja ELY-keskusten tukihaut ajetaan hallitusti alas ja ne rahoittavat jatkossa yrityksiä normaaleilla instrumenteillaan.
Tuelle tulee myös Lintilän mukaan edellytys, jonka mukaan myönnettävä tuki ei saa kasvattaa maksettavan osingon määrää.
Lintilä arvioi tiedotustilaisuudessa, että uutta tukimallia koskeva lainsäädäntö voisi astua voimaan kuunvaihteessa.
Useat tukijärjestelmät hämmentävät yrittäjiä
Tiedotustilaisuutta Ylen erikoislähetyksessä kommentoinut Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kuvaili tiedotustilaisuuden antia ohueksi.
– Me tiedämme tämän tiedotustilaisuuden jälkeen ihan yhtä paljon, kuin tästä asiasta tiedettiin eilen, Kuismanen sanoi.
Kuismasen mukaan hallituksen kaavaileman mallin kaltainen yritystuki on kokonaiskuvassa hyvä työkalu, mutta se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo kriisin alkuvaiheessa.
– Ei ole selvinnyt, miksi tätä ei oltaisi voitu tehdä heti alussa ja miksi se voidaan tehdä nyt.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi monen päällekkäisen tukijärjestelmän aiheuttavan hämmennystä yrittäjien keskuudessa.
Ravintolayrittäjiä on Lapin mukaan häirinnyt erityisesti se, että Business Finlandin kautta maksettavat kehitystuet vähentävät muiden maksettavien tukien määrää, vaikka BF:n tuet eivät ole tarkoitettuja kiinteisiin kuluihin.
Lisäksi ravintola-alalla odotetaan epätietoisina sitä, millaisista rajoituksista hallitus linjaa ennen kesäkuun alkua, kun ravintolat taas aukeavat. Hallitus neuvotteli rajoituksista eilen keskiviikkona, mutta neuvottelut jäivät kesken ja niitä jatketaan ensi viikolla.
Viime viikolla hallitus pääsi sopuun ravintolatuesta. Hallituksen esitys on jo eduskunnassa, mutta jopa hallituspuolueissa on toiveita sen muuttamiseen.
Maatila- ja kalatalousyritysten kriisituki jakoon jo maanantaina
Maatilojen yhteydessä toimiville yrityksille ja kalatalouden yrityksille aletaan myöntää väliaikaista kriisitukea.
– Tämä tukipaketti on odotettu tuki maatilakytkentäisille yrityksille sekä maa- ja kalataloudelle, koska nämä toimialat eivät ole voineet hakea tähän mennessä ELY-keskuksista kriisitukea. Pidän lisäksi erittäin tärkeänä sitä, että tuki on yrittäjien kaipaamaa suoraa kriisitukea juokseviin kuluihin ilman takaisinmaksuvelvoitteita, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa tiedotteessa.
Tukea on tarjolla esimerkiksi maatilan yhteydessä toimivalle ravintola- tai matkailuyritykselle. Myös tilan tuotteita kuten vaikkapa vihanneksia, marjoja tai kasviksia jalostava yritys tai niitä suoraan ravintoloille myyvä yritys voisi saada kriisitukea.
Haku aukeaa jo ensi maanantaina 18.5.
Kriisituki on kooltaan 40 miljoonaa euroa.
Maaseudun ja maatalouden alkutuotannon tuen määrä on 5 000 – 10 000 euroa. Kalatalouden yrityskohtainen tuki voi olla 3 000 – 10 000 euroa.
Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö-, kiinteistö- ja vuokrakuluihin.
Täydennetty klo 15.07 maatila- ja kalatalousyritysten kriisitukiratkaisulla sekä ministeri Lepän kommentilla.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee