Suomalaislapset ja -nuoret palasivat taas peruskoulun penkille tänään torstaina, kun koronarajoitukset puretaan ja etäkoulu loppuu. Oppilaat eri puolilla Suomea olivat yhtä mieltä siitä, että on mukava palata takaisin lähiopetukseen. Monella oli ollut ikävä kavereita, eikä etäopiskelu ollut aina onnistunut.
Kouluissa rehtorit ja opettajat valvovat, että erityisjärjestelyt onnistuvat. Esimerkiksi koulun alkamisaikojen porrastamisella ja turvaväleillä pyritään huolehtimaan siitä, ettei kukaan sairaistu.
- Yle seurasi koulujen avautumista tässä artikkelissa.
- Lähetyksen koulujen avaamisesta eri puolilla Suomea voit katsoa täältä.
Hallitus päätti huhtikuun lopussa peruskoulujen avautumisesta. Samalla neuvottiin ottamaan käyttöön erilaisia järjestelyitä, joilla pienennetään koronaviruksen riskiä.
Suurin osa suomalaisista lapsista on tulossa kouluun tänään. Ylen laajan selvityksen mukaan pieni osa vanhemmista on ilmoittanut lapsensa olevan poissa koulusta. Esimerkiksi monissa suurissa kaupungeissa noin viisi prosenttia lapsista jää kotiin toukokuussa.
Vaikka prosentteina laskettuna pieni osa suomalaisista peruskoululaisista jää kotiin, heitä on määrällisesti tuhansia. Jos heistä 5 prosenttia jää kotiin, se tarkoittaa noin 30 000:ta oppilasta.
Lohjalla koulunpenkille palattiin aamulla kello 8.15
Lohjan Ojamon koululla koulupäivä oli ensimmäisillä oppilailla alkamassa kello 8.15 torstaiaamuna. Vs. rehtori Liisa Röntynen kertoo päivän olevan ihana, kun oppilaat ja opettajat pääsevät takaisin kouluun. Samaa mieltä on koulun oppilas Lilli Lindgren.
– On kiva palata kouluun, kiva nähdä kavereita.
Etäkoulu on sujunut Lindgrenilta hyvin, vaikka aluksi oli hiukan hankalaa käyttää eri ohjelmia. Lindgrenin äiti Raisa Lindgren kertoo, että etäkoulu Lillin ja tämän kahden veljen kanssa on sujunut yllättävän hyvin.
– Alussa oli kommelluksia, mutta nopeasti lapset ja opettajat oppivat käyttämään eri viestintäkanavia. Mutta on myös kiva, että lapset pääsevät takaisin kouluun ja arkirutiineihin kiinni.
Lohjalla koulupäivä alkaa ja loppuu porrastetusti eri luokilla, samoin ruokailut ja välitunnit on porrastettu.
– Lisäksi huolehdimme esimerkiksi turvaväleistä ja käsihygieniasta. Pyrimme siihen, että kaikki säilyvät terveinä, kertoo vs. rehtori Röntynen.
Lisää henkilökuntaa Ojamon koululle ei ole palkattu. Koulujen avaaminen kahdeksi viikoksi on aiheuttanut jonkin verran kritiikkiä. Vs. rehtori Röntynen on silti sitä mieltä, että asiassa on hyvinkin paljon järkeä.
– Oppilaiden kannalta tämä on tärkeä asia, että he näkevät luokkakavereitaan ja opettajiaan vielä ennen kesälomaa. Opettajien kannalta taasen tämä on hyvä asia, koska nyt he saavat tarkemman kuvan siitä, missä kukin oppilas on menossa.
Pieksämäellä ensimmäiset oppilaat paikalla ennen aamukahdeksaa
Pieksämäellä Virtasalmen koulussa ensimmäisten oppilaiden koulukyyditys oli koululla jo ennen aamukahdeksaa. Kuudesluokkalainen Werneri Lappi oli ensimmäisten kouluun tulevien joukossa. Hänen mukaansa kouluun palaaminen sujui melko tavanomaisesti.
– Vähän olen väsynyt ollut, mutta kyllä se ihan normaaliin tapaan sujui.
Etäkoulun aikana päivärytmi ehti aluksi hieman muuttua, mutta palautui aika pian normaaliksi. Mukavampaa koulunkäynti on Lapin mielestä luokkahuoneessa.
– Kotia ei voi mitenkään tehdä kouluksi. Se on koti, Lappi summaa.
Myös kakkosluokkalaisen Hilda Häyrisen aamu sujui mukavasti.
– Kouluun paluu tuntuu kivalta siksi, että pääsee näkemään kavereita, Häyrinen kertoo.
Ensimmäisen ja toisen luokan opettaja Anu Rimpiläisen mukaan Virtasalmen koulussa etäopetus sujui hyvin. Oppilaat tekivät ahkerasti tehtäviä, ja Rimpiläiselläkin oli kerrankin aikaa kuunnella lasten lukuläksyt yksilöllisesti.
– Nyt on mukava palata kouluun ja nähdä pitkästä aikaa oppilaita. Edessä on vielä muutama koe, ja sitten katsotaan jotakin kevyempää, Rimpiläinen sanoo.
Jyväskylässä kouluun tullaan neljässä vuorossa
Jyväskyläläinen Sonja Manninen on odottanut kouluun paluuta kovasti. Etätehtävät alkoivat kyllästyttää kuudesluokkalaista nopeasti. Kotona tietokone toimi hitaasti, joten tehtävien tekeminen oli välillä tarpeettoman hankalaa.
– Lisäksi opettajan kanssa oli erimielisyyksiä, ja sekin ärsytti.
Aivan normaaliin arkeen koulussa ei kuitenkaan palata, sillä koronan leviämistä pyritään ehkäisemään erilaisten sääntöjen avulla.
– On tullut ohjeita, että ohjaaja annostelee ruuat ja opettaja avaa hanat, kun pestään käsiä. Ovet ovat lukossa koko ajan, eli jos myöhästyy, täytyy soittaa ohjaajalle, ja hän tulee avaamaan, Manninen kertoo.
Myös Jyväskylän Lohikosken alakoulun rehtori Marja Hämäläisen mukaan lähiopetukseen paluuta on odotettu.
– Olemme tosi jännittyneitä, mutta samalla myös innostuneita ja iloisia. Lasten äänistäkin se kuuluu.
Kouluun tullaan Lohikoskella neljässä vuorossa, ja tiloja on väljennetty niin, että kaksi opetusryhmää on liikuntasalissa. Myös välitunnit on porrastettu, ja jokaisella luokalla on oma välituntialue.
– Vain oman luokan kesken pääsee leikkimään. Onneksi on lyhyestä ajasta kyse, onhan oppilailla kavereita myös muilla luokilla, Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen kertoo hyväksyneensä noin 20 poissaolohakemusta keväälle.
– Kaikki ne ovat olleet perusteltuja. Olen tyytyväinen, että kouluun uskalletaan palata, sillä teemme kaikkemme, jotta täällä olisi turvallista.
Kajaanissa opetusryhmät kokoontuivat aamulla koulun pihalle
Kajaanin Soidinsuon koululla ryhmät pidetään tarkasti erillään myös pihalla. Opetusryhmät kokoontuivat aamulla kaikki erilleen pihalle, josta opettaja ohjasi luokat sisälle.
– Ryhmät tulevat ja lähtevät luokasta omissa ryhmissään. Näissä ohjeissa ei ole tulkinnan varaa, opettaja Heikki Lonkila sanoo.
Koska luokassa täytyy säilyttää kahden metrin turvavälit, yhteen luokkaan mahtuu maksimissaan 16 oppilasta.
– Osa on sitten omassa ryhmässään tai toisessa tilassa Teamsin välityksellä mukana opetuksessa, Lonkila kertoo.
Lisätiloiksi Soidinsuolla on valjastettu muun muassa käsityöluokka ja liikuntasali, joka taipui luokaksi kahdelle eri ryhmälle.
– Kaikki muut tilat on käytössä paitsi kellari, Lonkila naurahtaa.
Lähiopetukseen palattiin pian sen jälkeen, kun etäopetus oli saatu toimimaan, ja nyt pitää jälleen muuttaa toimintatapoja. Vielä ei voi tietää, miten kauan kouluissa toimitaan normaalista poikkeavaan tyyliin.
– Kesän jälkeen palataan joko tähän uuteen normaaliin, tai sitten hyvin harjoittelemaamme etäopetukseen, Lonkila toteaa.
Neljäsluokkalainen Isadora Ribeiro odotti lähiopetukseen palaamista jännittyneenä, mutta mielissään.
– On kivaa ja mielenkiintoista päästä taas kouluun. Voi vihdoin nähdä kaverit, nähdä opettajan, istua omalla pulpetilla, oppia enemmän ja kuunnella ohjeet tarkemmin.
Ribeiro ymmärtää myös, miksi koulukaveriin tulee pitää tuntuva välimatka.
– Mielestäni on oikein, että pitää olla välit. Muuten virus pääsee liikkeelle tosi helposti.
Tampereella jälleennäkemisen riemua
Kahdeksan jälkeen aamulla Takahuhdin koulun pihaan Tampereella alkoi pikkuhiljaa kerääntyä kouluun palaavia lapsia. Jälleennäkemisen iloa oli selvästi ilmassa.
Kuudesluokkalainen Elli Hirvonen kertoo tulevansa mielellään kouluun..
– Olen etäkoulussa herännyt vähän myöhemmin. Mutta oli helppo herätä, kun odotin kouluun pääsemistä niin paljon. Olen kaivannut kavereita ja opettajia, sitä että saa tehdä yhdessä, hän kertoo.
Seitsemännelle luokalle siirtyvä Hirvonen odottaa erityisesti oman luokan tapaamista ennen kuin se ensi syksynä hajaantuu eri luokille. Koululaiset ovat etukäteen saaneet ohjeita siitä, miten koulussa pitää käyttäytyä
– Turvavälit täytyy pitää, käsiä pestä eikä kavereihin saa koskea ollenkaan. Ruokailuihin mennään eri aikaan, Hirvonen luettelee.
Rehtori Sami Nykäsen mukaan lähiopetukseen siirtyminen on ollut tiivis rutistus. Päätös lähiopetuksen alkamisesta ja valtakunnalliset ohjeet tulivat melko myöhään, sen jälkeen kaupungin tasolla piti vielä tehdä erilaisia järjestelyjä.
– Meillä pyritään saamaan väljyyttä niin, että lähes koko yläkoulu siirtyy muutaman kilometrin päähän Sammon keskuslukioon. Kaikilla luokilla on retkipäiviä ja ulkona pyritään olemaan muutenkin. Ruokailut ja välitunnit on porrastettu. Uskoisin, että kouluun on turvallista tulla, Nykänen sanoo.
Takahuhdin koulussa on kaikkiaan 1 050 oppilasta. Heistä noin 80:lle on haettu poissaololupaa.
– Olen pyytänyt perusteet poissaolohakemukseen. Suurimmalla osalla syyt ovat aivan järkeviä eikä minulla ole mitään syytä niitä kyseenalaistaa, Nykänen sanoo.
Huittisissa osa kuljetusoppilaista vaihtoi pyörään tai vanhempien kyytiin
Satakunnassa Huittisten Lauttakylän koululla ainakin henkilökunta on koulun alkamisesta innoissaan.
– On vähän sama fiilis kuin alkaisi uusi lukukausi, sanoo opettaja Katja Haavisto.
Lauttakylän koulun rehtori Maarit Malmberg uskoo, että edessä oleva lähiopetusjakso – vaikka se on vain parin viikon mittainen – tulee jäämään sekä oppilaiden että opettajien mieleen.
– Ei voi ainakaan sanoa, että olisi tulossa tylsä lukuvuosi.
Lauttakylän kouluun ei suinkaan palaa kaikki oppilaat. Koulun tiloissa opiskelevat 1.–3.-luokkalaiset, ja luokat 4.–6. lukion puolella. Luokissa pulpetit on sijoitettu tavallista väljemmin ja koulun käytäviltä löytyy lappuja, joissa muistutetaan käsienpesusta ja turvaväleistä.
– Iloisella mielellä ollaan. Olo on aika jännittynyt, samanlainen kuin elokuussa koulun alussa, Katja Haavisto sanoo.
Noin 12 prosenttia oppilaista jää kotiin, kertoo rehtori Maarit Malmberg. Se tarkoittaa koulun puolelta 48 oppilasta ja viittä eskarilaista.
– Nämä koululaiset tai joku heidän perheestään voi kuulua riskiryhmään.
Myös koulukuljetuksissa pyritään istumaan niin väljästi kuin mahdollista.
– Osa kuljetusoppilaiden vanhemmista onkin ilmoittanut, ettei tarvitse kuljetusta enää tänä keväänä, vaan lapsi tulee pyörällä tai vanhempien kyydillä kouluun, Malmberg kertoo.
Leppävirralla opetusta mahdollisimman paljon ulkona
Kolmasluokkalainen Eikka Tarvainen on yksi Leppävirran Leppäkertun koulun runsaasta kolmestasadasta oppilaasta, jotka palaavat tänään etäopetuksesta koulun penkille. Noin 350 oppilaasta 26 on ilmoittanut jäävänsä kotiin.
Eikka Tarvaisen mukaan etäopetus on ollut rauhoittavaa, mutta kouluunkin on hauska palata näkemään kavereita ja opettajia.
– Olisi mukava halata pitkästä aikaa, mutta nyt pitää tervehtiä kauempaa, hän harmittelee.
Tarvaista ei pelota kouluun paluu. Hän uskoo, että kaikki sujuu hyvin, kun muistetaan turvavälit ja kuunnellaan ohjeita tarkasti.
Myös rehtori Ari-Pekka Isoniemeä hymyilyttää paitsi auringonpaiste myös se, että henkilökunta on tehnyt mahtavaa työtä. Lähiopetus järjestetään nyt kahdessa paikassa Leppäkertun koululla ja tien toisella puolella Leppävirta Areenalla. Koululounas haetaan kymmenestä eri noutopisteestä.
Opetusta järjestetään mahdollisimman paljon ulkona eikä lukujärjestystä noudateta orjallisesti. Isoniemi suhtautui aluksi epäillen hallituksen päätökseen avata koulut.
– Aluksi kakistelin, koska etäopetus saatiin menemään kohtalaisen hyvin ja ajattelin, että olisimme voineet jatkaa loppuun asti. Mutta varmaan tämä on ihan hyvä ratkaisu lasten kannalta, Isoniemi toteaa.
Opettaja Kirsi Kauhanen on päätöksestä rehtorin kanssa samoilla linjoilla.
– Me opettajat ajattelemme, että nyt on tämä tilanne ja ruvetaan miettimään, mitkä ovat oikeat ratkaisut. Saimme hyvin aikaa järjestelyihin ja nyt homma on aika hyvin hanskassa.
Oppilaiden kanssa keskusteltiin etäyhteydellä ennen lähiopetuksen alkua.
– Meitä opettajia jänskättää ja oppilaita jänskättää. Yksi oppilas sanoi, että tuntuu kuin tulisi taas ekaluokalle. Me tsemppasimme yhdessä ja totesimme, että yhdessä tästä selvitään, Kauhanen sanoo.
Rovaniemellä opetus omassa luokassa
Napapiirin yläasteella Rovaniemellä koulun aloitti noin neljäsataa oppilasta. Koulun tekemän kyselyn mukaan vain arviolta neljä prosenttia oppilaista jäi kotiin.
Aineen opettaja Tomi Juotasniemi arvioi, että Rovaniemen rauhallinen tautitilanne vaikutti siihen, että lähes kaikki oppilaat osallistuvat lähiopetukseen.
– Tärkein asia on oppilaan hyvinvointi ja tuen tarpeen arviointi. Aineen opetus mielessä ei isoja asioita ehditä tekemään, Juotasniemi arvioi kevätlukukauden kahden viimeisen viikon antia.
Esimerkiksi seitsemäsluokkalaiselle Mikko Määtälle tämän päivän fysiikan tunti jää loppukevään viimeiseksi fysiikan lähiopetustunniksi. Määttä olisi viihtynyt etäkoulussakin, mutta pitää koulujen alkua mukavana erityisesti siksi, että saa taas nähdä kavereita.
Määttä uskoo, että annettuja sääntöjä tullaan noudattamaan myös oppilaiden keskuudessa.
– Pakko kai se on uskoa sitä järjestystä, eikä siitä saa poiketa, Määttä toteaa.
Napapiirin yläasteella opetus tapahtuu omassa luokassa, jossa pyritään viettämään kaikki mahdolliset tunnit valinnaisaineita lukuun ottamatta. Välitunnit järjestetään porrastetusti.
– Opettajajohtoisesti käydään lenkillä ja ulkoillaan, ja ruokailut on hoidettu sillä tavalla, että ruokasalissa ei ole useampaa ryhmää kuin kolme kerrallaan, opettaja Tomi Juotasniemi kertoo.
Ivalossa oppilaat aloittivat koulun samaan aikaa
Ylä-Lapissa Ivalon alakoulussa kuudesluokkalainen Ellen Tervahauta ja neljäsluokkalainen Sire Saijets aloittivat koulun tyytyväisinä pitkän etäopetusjakson jälkeen.
– On mukavaa nähdä kavereita, iloitsee Saijets.
Molemmat ovat kokeneet etäopiskelussa haasteita.
– Oli vaikeaa, että kun ei ymmärtänyt jotain, niin täytyi kauheasti laittaa kaikenlaisia viestejä opettajalle, kertoo Tervahauta.
Rehtori Pirkko Olli on iloinen voidessaan jälleen toivottaa lapset ja työntekijät tervetulleeksi kouluun koronatilanteesta huolimatta.
– Luotan, että valtio on tutkinut asiaa ja asiantuntijat tietävät, että koulussa on turvallista olla.
Ivalon alakoulun 306 oppilaasta vain muutama ilmoitettiin poissaolevaksi ennen koulun alkua. Oppilaat aloittavat koulun yhtä aikaa. Koulupäivä on kuitenkin joka ryhmällä aikataulutettu eri tavoin, jotta kaikki eivät kulje ulos ja sisään samaan aikaa. Myös ruokailut on porrastettu.
Aiemmin oppilaita on saattanut oppitunnilla istua useampiakin saman pöydän ääressä, mutta nyt jokaiselle on varattu oma pöytä. Myös hygieniaohjeita on määrä noudattaa.
– Joka luokalle on tarjolla desinfiointiainetta ja opettajilla on vaihdettavat suojakäsineet. Ennen lapset ovat ottaneet itse ruokaa linjastolta, mutta nyt ruoka jaetaan, kertoo rehtori Pirkko Olli.
Hämeenlinnassa oppilaat sisälle kouluun käsidesin kautta
Hauhon yhtenäiskoulun aula on siivottu mukavista sohvista ja tuoleista.
Rehtori Pekka Paappanen tiivistää: nyt ei nyhvätä. Koulussa on teipatut reitit ja kulkusuunnat. Lappu seinässä kertoo, mitkä luokat käyvät missäkin vessassa.
Aamulla jokainen oppilas tulee yksittäin tuulikaappiin ja käsidesiä kouraan.
Reilun 200 oppilaan koulun tyylilaji on Paappasen mukaan määrätietotinen positiivinen ja ratkaisukeskinen.
– Pidämme väljyyttä ja noudatamme ohjeita, mutta siinä välissä me pärjäämme kyllä.
Lappeenrannassa koulun piha jaettu kolmeen osaan
Lappeenrannassa lähiopetukseen palattiin aurinkoisessa säässä. Lönnrotin koulun 6.-luokkalaisesta Liia Hokkasesta oli jännää tulla takaisin kouluun.
– Kodissa on puolensa. Siellä on rauhallisempaa tehdä tehtäviä, mutta koulussa ovat kaikki kaverit, Hokkanen sanoo.
Päivän alkaessa opettajat olivat pihalla ohjeistamassa kouluun saapuvia oppilaita: Oppilaiden piti mennä heti omiin luokkiin ja pestä kädet. Muihin oppilaisiin ja opettajiin on pidettävä välimatkaa.
Hokkasesta on vaikeinta se, ettei saa olla muiden kuin oman opettajan ja ryhmän kanssa.
– Tykkään yleensä puhua ihmisten kanssa.
Myös 6.-luokkalaisesta Aino Sarlomosta ihmisten välttely on outoa.
– Hassua, ettei ole kaikkien kavereiden kanssa samassa luokassa ja pitää koko ajan muistaa pestä käsiä.
160 oppilaan Lönnrotin koulusta 18 oppilasta jäi etäopetukseen. Koululla luokkia on jaettu pienempiin ryhmiin. Koulun onni on se, että viereinen lyseon lukio on tyhjillään. Sieltä on saatu lisätiloja käyttöön.
– On ainakin hiljaisempaa kuin täydessä luokassa, sanoi 6.-luokkalainen Julius Pesari päivän ensimmäisen oppitunnin jälkeen.
Lönnrotin koulun rehtori Jari Husun mukaan yksi ryhmä viettää kaksi viimeistä kevätlukukauden viikkoa metsäretkillä ja laavuilla.
– He pitävät siellä oppitunteja ja toimivat luonnon ehdoilla.
Husun mukaan opettajat ovat ottaneet lähiopetukseen paluun haasteena.
– On mielenkiintoista palata taas kouluun. Opettajat seuraavat jännityksellä, kuinka moni oppilas jää kotiin huoltajien opetukseen.
Koulussa on siis muutettu tiloja ja päivän aikatauluja. Ruokailua ja välitunteja on porrastettu, jotta turvavälit saadaan pidettyä.
Koulun piha on jaettu välitunteja varten kolmeen osaan. Jokaisella alueella on yksi ryhmä 20 minuuttia kerrallaan. Seuraava ryhmä tulee, kun edellinen on lähtenyt pois.
– Vaikeimpia ovat välitunti- ja siirtymisasiat, jotta oppilaat eivät kohtaisi toisiaan. Meilläkin on aika vähän sisään- ja ulostuloaukkoja. Myös wc-tiloista on puutetta, Husu kertoo.
Ilmajoella kevään tärkeimpiä asioita on oppilaiden ja opettajien kohtaaminen
Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella Ahonkylän alakoulun pihalla oli aamulla vain hymyileviä kasvoja. Lähikouluun ja kavereiden luo kirmattiin iloisin juoksuaskelin.
– Kiva, kun saa nähdä kavereita, tunnelmista kertoo neljäsluokkalainen Oliver Raunio.
– Saa lähiopetusta ja näkee kavereita. Lähden seiskalle, joten on kiva päästä lähikouluun vielä hetkeksi, Oliverin sisko Janika Raunio sanoo.
Lasten äiti, Kirsi Raunio kertoo laittavansa lapset turvallisin mielin lähikouluun, vaikka toisaalta vähän askarruttaakin se, miten korona nyt saattaa levitä.
– Se otetaan vastaan, mikä tulee. Lapsille tekee hyvää päästä tänne ja turvallisin mielin laitan lapseni kouluun, Raunio sanoo.
Ahonkylän koulun 275 oppilaasta vain pieni osa on ilmoitettu kevään ajaksi poissaolevaksi. Suurin osa lapsista palaa lähiopetukseen.
Koulunjohtaja Kiuru Rinta-Valkama iloitsee lasten ja henkilökunnan tapaamisesta. Kevään tärkeimpiä asioita on lasten kohtaaminen ja heidän kanssan keskusteleminen.
– Käsittelemme asioita kuitenkin lapsentasoisesti. Jos joku haluaa esimerkiksi halata omaa opea, ei sitä voi ronskisti kieltää. Silloin keksitään muita tapoja, miten toimia. En lähtisi pieniltä oppilailta kieltämään opettajan lohdutusta missään tapauksessa, Rinta-Valkama sanoo.
Oliver ja Janika Raunio arvioivat, että ensimmäisen lähikoulupäivän aikana käydään läpi etäkoulutehtäviä ja kysellään kuulumisia.
– En usko, että tulee paljon läksyjä. On helpompi, kun opettajat opettaa koulussa, Oliver Raunio arvelee.
Riihimäellä muistettiin turvavälit
Riihimäen Uramon koulupäivää sävyttivät turvavälit.
Opettajat asettelivat oppilaat riviin koulun pihalla ja kysyivät pyöräilystä, sillä seuraavien viikkojen aikana pyöräiltäisiin paljon.
Turvavälit korostuivat puheessa. Jokaisella luokalla on oma vessa.
– Älkää jääkö tähän notkumaan isoksi porukaksi, kengät jalkaan nopeasti ja ulos, Uramon koulun rehtori Jyrki Mutta muistutti.
Lue myös:
Keskustelu on auki perjantaihin kello 23.00:een asti.