Tampereen yliopiston tutkijat ovat mitanneet mustan hiilen päästöjä toukokuussa Tampereella liikkuvalla laboratoriolla. Pakettiauton takaosa on täynnä erilaisia mittalaitteita, joilla havaitaan kaikkein pienimmätkin hiukkaset.
Suurimmat pakokaasulähtöiset pitoisuudet Tampereella mitataan Rantatunnelissa.
– Tunnelin pään ympäristössä saadaan kaikille mittalaitteille merkittävät pitoisuudet ja tehtyä tarkasti analyysi. Nähdään esimerkiksi, paljonko mustaa hiiltä tulee hiilidioksidiin verrattuna, kertoo Akatemian tutkijatohtori Panu Karjalainen Tampereen yliopistosta.
Koronatilanteen vaikutus päästöihin on oma tutkimuskysymyksensä, joka selvitetään toistamalla mittaukset vuoden päästä. Rajoitukset ovat vähentäneet liikennettä Tampereella paikoin jopa 40 prosenttia.
Se tiedetään jo, että usein bensiiniauton mustan hiilen päästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin dieselauton.
– Mittauksissa näkyvät selvästi yksittäiset ajoneuvot, joiden päästöt ovat muita korkeammat. Puhtaimpien ajoneuvojen perässä kohonneita pitoisuuksia ei näe, Karjalainen sanoo.
Mustalle hiilelle jalanjälki hiilidioksidin tapaan
Musta hiili eli tutummin noki on terveydelle haitallista ja merkittävä ilmaston lämmittäjä.
Tutkijat näkevät, että mustalle hiilelle voitaisiin määritellä jalanjälki samaan tapaan kuin kasvihuonekaasuille.
– Osa tutkimusryhmistämme tutkii sitä, miten jalanjälkikonsepti voisi auttaa nostamaan kansainvälisessä politiikassa esiin mustan hiilen rajoittamista, sanoo BC Footprint -projektin projektipäällikkö Niina Kuittinen.
Tulevaisuudessa markkinoille voisi tulla esimerkiksi lisää polttomoottorisovelluksia, joissa on pieni mustahiilijalanjälki.
– Luulen, että se auttaisi myös suomalaisia ilmanlaadun mittaukseen keskittyviä yrityksiä. Jos mustan hiilen pitoisuuksia ja päästöjä olisi säädelty, heidän sensoreilleen ja mittausmenetelmilleen olisi vielä nykyistä enemmän kysyntää, Kuittinen sanoo.
Myös terveysvaikutuksia tutkitaan
Kasvihuonekaasuista musta hiili eroaa siten, että se on hiukkasmaista ja voi kertyä pinnoille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on pitänyt esillä sitä, miten musta hiili peittää jäätiköitä arktisilla alueilla ja kiihdyttää näin ilmastonmuutosta.
Miksi mustaa hiiltä sitten kannattaa tutkia Tampereella? Siihen on oikeastaan kaksi pääsyytä: Suomessa tuotetut päästöt kulkeutuvat arktiselle alueelle todennäköisemmin kuin jossain kauempana tuotetut. Lisäksi mustalla hiilellä on terveydelle haitallisia vaikutuksia.
– Muun muassa autojen moottoreissa syntyvät mustahiilihiukkaset ovat hyvin pieniä. Ne voivat kulkeutua ihmisen elimistössä keuhkorakkuloihin asti. Siksi mustaa hiiltä kannattaa mitata tällaisissa ympäristöissä, joissa ihmisiä liikkuu, kuten kaupunkien keskustoissa, Kuittinen sanoo.
Terveysvaikutuksia tutkitaan parhaillaan lisää.
Tampereen yliopiston koordinoiman BC Footprint -hankkeen muut tutkimuskumppanit ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja VTT. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuu myös kuntia ja yrityksiä.
Ulkoilmamittauksia on tehty Tampereen lisäksi esimerkiksi Helsingissä, ja mittausdataa saadaan myös ulkomailta Kiinasta ja Chilestä.
Lue lisää:
Suomi on Pohjoismaiden suurin nokipölyn päästäjä – yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa