Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla.
Tähän niin sanottuun aikuistyypin diabetekseen sairastuu vuosittain runsaat 20 000 suomalaista. Suuri enemmistö heistä on keski-ikäisiä.
Nuorten, alle 20-vuotiaiden, määrä on kuitenkin kasvussa.
Kun vuonna 2000 tyypin 2 diabetekseen sairastui 43 alle 20-vuotiasta, oli määrä yli kaksinkertaistunut 98:aan vuonna 2017.
– Tämä on varoitussignaali nuorten elintapojen muutosten seurauksista, sanoo THL:n tilastotutkija Martti Arffman.
– Ruutuajan lisääntyminen, liikunnan vähentyminen ja ruokailutottumukset ovat yhteydessä painon nousuun ja sitä kautta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.
Ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus, lisäävät riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.
Vastaavasti taudin hoitokeino on painonhallinta liikunnan ja oikean ruokavalion avulla.
Jos tyypin 2 diabetes todetaan varhaisvaiheessa, voi siitä parantua kokonaan.
Ongelmana on se, että sairaus on usein pitkään oireeton, eikä sitä sen vuoksi havaita ajoissa.
Munuaissairaudet huolestuttavassa kasvussa
Toinen diabetekseen liittyvä hankaluus ovat sen aiheuttamat lisäsairaudet.
THL:n mukaan diabeteksesta johtuvat sydän- ja aivoinfaktit sekä sepelvaltimotauti ovat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun aikana.
Huolestuttavana THL pitää munuaisten vajaatoimintaan liittyvien sairauksien yleistymistä.
Diabetekseen ja sen aiheuttamiin lisäsairauksiin liittyy merkittävää alueellista vaihtelua. Tyypin 2 diabetesta on enemmän Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin eteläisissä sairaanhoitopiireissä.
– Tähän vaikuttavat elintavat ja ikärakenteen muutokset sekä resurssit, joita alueilla on laittaa taudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, Arffman sanoo.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 400 000 suomalaista. Elintavoista riippumatonta tyypin 1 diabetesta sairastavia on reilu 50 000.
THL selvitti FinDM-aineiston avulla diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä vuosina 2000-2017.
Lue myös: