Saksa ja Ranska esittävät EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. Sen sisälle kaksikko haluaa rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elpymisrahaston.
Rahastosta koronakriisistä kärsineet maat voisivat hakea avustuksia. Rahastosta ei tulisi pysyvä vaan se pystytettäisiin määräajaksi.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoivat esityksestään maanantaina yhteisessä videotiedotustilaisuudessa.
Komissio lainaisi Euroopan unionin nimissä rahastoon varoja markkinoilta. Varojen vakuutena olisi EU:n budjetti – josta viime kädessä vastaavat jäsenmaat.
– Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.
Näitä uusia varoja voisivat olla esimerkiksi digivero tai EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä perittävä hiilitulli.
– Ei ole vain reilua vaan myös välttämätöntä tarjota tällaisia varoja. Maksamme ne tulevaisuudessa pois monien EU-budjettien kautta, Angela Merkel sanoi.
Pohjoismaat eivät ole halunneet yhteisvastuuta
Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun EU ottaa suuria määriä lainaa jäsenmaiden nimissä. Saksa on myös tähän asti vastustanut EU:ssa yhteisvastuullisia lainoja.
Merkel ja Macron myönsivät, että "vielä tarvitaan työtä, jotta kaikki jäsenmaat saadaan yhteisten toimien tueksi".
Esimerkiksi Hollanti on tähän asti vastustanut yhteisvastuullista velkaa tiukasti. Suomi tai muut Pohjoismaat eivät myöskään ole halunneet yhteisvastuuta.
Aiheesta lisää: Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori
Ensi viikolla komissio esittelee ehdotuksensa EU:n budjetiksi vuosille 2021–2027.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kiitteli Merkelin ja Macronin esitystä tuoreeltaan. Komission tuleva esitys noudatelleekin maanantain esityksen linjoja.
EU-maat ovat keskustelleet jo viikkoja siitä, miten rahaa suunnataan laman estämiseksi Euroopassa koronakriisin seurauksena.
Kaikki jäsenmaat myöntävät, että pahiten koronaviruksesta kärsineet maat eivät pysty korjaaman talouksiaan omin avuin. Kriisi on iskenyt pahiten maihin, jotka jo ennen kriisiä olivat taloudellisesti heikoimmassa asemassa.
Erimielisyyttä on ollut siitä, millaisia apupaketteja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan.
EU-maat ovat jo aiemmin sopineet 540 miljardin euron tuesta, johon sisältyy varoja terveydenhoitoon, jäsenmaille, yrityksille ja työttömyysvakuutusjärjestelmiin. Ne olisivat valtaosin lainoja.
Euroalueen talouden arvioidaan supistuvan lähes kymmenyksellä tänä vuonna. Tuho on kuitenkin suurempaa esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa, joissa voidaan ennusteiden mukaan nähdä selvästi pahempi romahdus.
Macron ja Merkel kertoivat myös maanantain tiedotustilaisuudessa kannattavansa, että EU:lle annetaan tulevaisuudessa enemmän toimivaltaa terveysasioissa.
He esittävät muun muassa yhteistä lääketieteellistä tutkimusta ja yhteisiä varmuusvarastoja.