Luonnonvarakeskuksen humaloiden etsintäkuulutus on tuottanut tulosta. Luke kertoo, että vanha suomalainen kasvi elää nyt uutta nousukautta. Luke sai kansalaisilta ilmoituksia noin 1 400 humalastä, joista suurimmasta osasta Luke sai näytteet analysoitavaksi. Se valitsi jatkotutkimuksiin parisenkymmentä humalaa.
Valituista kasveista nappailtiin juurenpaloja muutama vuosi sitten. Juurakkonäyteitä kasvatettiin joitakin viikkoja +36 asteen lämmössä. Tällä Luke varmisti, ettei niissä ole taudinaiheuttajia.
Jatkotutkimuksiin päässeistä humaloista perustettiin edelleen solukkoviljelmiä, joista peräisin olevia pikkutaimia kasvatetaan nyt Lopella Haapastensyrjän tutkimusasemalla. Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Nukari sanoo, että humalakannat ovat geneettisesti todella mielenkiintoisia.
– Kannat ovat sekä aromeiltaan että geneettisesti erilaisia. Humalakantojen tarinatkin vievät pitkälle menneisyyteen. Niillä on myös ajallista historiaa, eli ne ovat kasvaneet pitkään. Tällä tavalla niistä on valittu uusia, kiinnostavia kantoja, kertoo tutkija Anna Nukari.
Kasvit poikkeavat muun maailman humalista
Lopen Haapastensyrjällä vähitellen pituutta venyvä humala-aineisto on DNA-tutkimuksen perusteella arvioitu vaihtelevaksi. Selvää on, että suomalainen perimä on selvästi erilaista kuin maailman muut humalat.
– Aineisto on kansallisesti hyvin erityislaatuista. Nyt on myös saatu talteen hyvin laaja aineisto, josta on siis valittu vielä kaikkein parhaimmat ja monimuotoisimmat.
– Aromien puolesta olemme valinneet ainekset erilaisista aromityyppiluokista, jolloin ne edustavat hyvin eri tyyppisiä mahdollisia maku- ja aromiyhdistekokoonpanoja, kertoo Anna Nukari.
Humala päätyy viljelyyn
Luonnonvarakeskus tähtää siihen, että humalat saadaan myös viljelyyn. Haapastensyrjältä humalakannat matkaavat seuraavaksi koeviljelyyn mahdollisesti Piikkiöön. Viljelyn avulla Luke hakee tietoa siitä, mitkä kannoista sopivat laajamittaiseen humalanviljelyyn ja tätä kautta luonnollisesti suomalaisen oluen tuotantoon.
Suomalainen humala on sinnikäs. Kasvi talvehtii luonnossa villinä. Suomalaiset ovat käyttäneet humalaa oluen valmistuksessa jo keskiajalta. Kasvia löytyy näin sieltä täältä mökkipihoistakin, mutta humala on myös esimerkiksi Tammelan Mustialan, vanhan kuninkaankartanon ylpeys. Pihoilta löytyy kahdeksan humalakantaa, joiden kasvua tämän päivän Luonnonvarakeskus seuraa.
Kotimainen panimoteollisuus himoitsee suomalaisia kantoja. Vuosi sitten Luke kyseli panimoilta näiden kiinnostusta suomalaiseen humalaan. Kyselyyn vastanneista noin kolmestakymmenestä panimosta puolet olisi valmiita ostamaan suomalaista aromihumalaa tuotantoonsa.