Kesällä 2018 ohjaaja Jyri Kähösen puhelin soi. Linjan toisessa päässä oli Kähösen brittiläinen agentti, joka kysyi kiinnostaisiko keikka Etelä-Afrikassa?
Kyllähän se kiinnosti, etenkin kun tarjolla oli toimintatrillerisarja, jossa on palapelin lailla toisiinsa loksahtelevia tarinoita, mustia virtahepoja, timanttien salakuljetusta, salaisia agentteja ja kansainvälistä terrorismia.
Ja suuren luokan budjetti.
Kuusiosaisen Trackersin hintalappua ei paljasteta, mutta iso se on.
Saksalaisen yleisradioyhtiö ZDF:n, eteläafrikkalaisen maksukanava M-Netin ja suoratoistojättiyhtiö HBO:n tuottama sarja on suurin Afrikassa koskaan televisiolle tehty alkuperäisdraama.
Trackersin tekijäksi riitti halukkaita, mutta hommaan haluttiin juuri Kähönen. Tuotantoporras oli katsellut hänen ohjaamiaan Sorjosen – eli Bordertownin – jaksoja Netflixistä ja pitänyt näkemästään.
Nordic noir -henkistä rikossarja Sorjosta on kuvattu muun muassa lumisessa Lieksassa, Saimaalla ja kesäisessä Lappeenrannassa. Äkkiä ajatellen yhteys Etelä-Afrikan paahtavaan aurinkoon on kaukaa haettu, mutta Kähönen on eri mieltä.
– Näissä molemmissa sarjoissa maisemalla ja maantieteellä on todella suuri rooli kerronnassa. Luulen, että he halusivat ohjaajaksi jonkun, joka osaa katsoa eteläafrikkalaista maisemaa uusin silmin.
Ne maisemat ovatkin aivan omaa luokkaansa.
Kuvaajalegendan kanssa halki Etelä-Afrikan
Kähönen lensi Etelä-Afrikkaan joulukuussa 2018. Ennen kuvausten alkua hän kiersi lähes kolmen kuukauden ajan ympäri maata etsimässä lokaatioita.
– Ainoa, missä en juuri ollut, oli itärannikko. Asuin ensin Johannesburgissa, sitten menimme Limpopoon pohjoisrajalle, Karoon aavikkomaiselle arolle ja lopulta Kapkaupunkiin, jonne sarjan tapahtumat huipentuvat.
Maan luonnon monimuotoisuus vertautuu Kähösen mielestä Uuteen-Seelantiin. Sekin on kauan ollut kansainvälisten kuvausryhmien suosiossa.
– Lumihuippuiset vuoret puuttuvat, mutta muuten on kaikkea kuusimetsästä viidakkoon ja aavikosta rantaan. Kaikki on kompaktilla alueella, mikä helpottaa kuvauksia.
Etelä-Afrikan kiertämisestä teki erityisen hienon kokemuksen se, että Kähösen kanssa reissasi sarjan kuvaaja, legendaariseksi mainittu Ivan Strasburg.
Strasburgin ansioluettolosta löytyy muun muassa kaksi Bafta-palkintoa, kilometreittäin dokumenttielokuvia ja tv-sarjat Fitz ratkaisee, Treme, Generation Kill, Happy Valley ja 13 Reasons Why.
– Hän on uskomaton ihminen, ja tuntuu tietävän Etelä-Afrikasta aivan kaiken. Strasburg on ollut nuorena linnassa ANC-aktiivisuutensa takia, ollut poliittinen pakolainen ja on Britannian ja Etelä-Afrikan kaksoiskansalainen. Arvostan häntä ja hänen kokemustaan valtavasti. Yhteinen näkemys siitä, miltä Trackers näyttää, löytyi todella helposti.
Kähöseen teki lähtemättömän vaikutuksen maiseman ja Starsburgin lisäksi ihmisten tapa suhtautua uusiin tuttavuuksiin.
– Kaikki, joita kohtasin, olivat uskomattoman rentoja ja avoimia, ihmiset kutsuivat koteihinsa ja olivat todella vieraanvaraisia. Etelä-Afrikka on kymmenien kulttuurien sulatusuuni. Kaikki tulevat eri taustoista, puhuvat ehkä eri kieliäkin, ja ovat ylpeitä identiteetistää. Silti tai siksi he osaavat kunnioittaa myös muita.
Isot tuotannot tuovat lisää isoja tuotantoja
Tavattoman mukavat ihmiset eivät ole ainoa syy siihen, miksi Etelä-Afrikka on muutamassa vuodessa noussut suurtuotantojen suosikkikohteeksi.
Mitä enemmän ison rahan sarjoja maassa on tehty, sitä kovemmaksi ammattitaito on kasvanut, Jyri Kähönen kuvailee. Esimerkiksi Trackersin stunttiryhmä on sama kuin viimeisimmässä Mission Impossible -elokuvassa.
– Elokuvatuotannoista Etelä-Afrikassa on tullut itseään ruokkiva positiivinen kehä. Fakta on, että siellä saa samalla rahalla paljon enemmän kuin monessa muussa paikassa. Hinta-laatu -suhde on järjettömän hyvä.
Trackersin lisäksi Etelä-Afrikassa on hiljattain kuvattu HBO:lle muun muassa Bruce Leen konseptiin perustuvaa Warrior-toimintasarjaa ja Ridley Scottin Raised by Wolves -draamasarjaa.
Aarresaari-romaaniin löyhästi pohjautuvan historiaseikkailusarjan, Black Sailsin, laivat ovat edelleen pystyssä maan jättimäisen elokuvastudion halleissa.
Rahalla saa hienoja stuntteja ja aikaa
Eteläafrikkalaisen Deon Meyerin suosittuihin dekkariromaaneihin perustuva Trackers on paitsi Afrikan suurin alkuperäisdraamatuotanto, niin myös Kähösen.
Kähönen on ohjannut ennen Sorjosta mainoksia, muutaman dokumenttielokuvan, Sydänjäätä, Osasto 5 -komediasarjaa ja Uudisraivaajaa. Lisäksi hän on tehnyt yhden pitkän draamaelokuvan, trillerin Ja saapuu oikea yö (2012).
Ohjaajantyön kannalta iso raha ei muuta juuri mitään, Kähönen väittää.
– Puitteet ovat toki toista luokkaa kuin Suomessa, ja kuvauspaikalla rompetta enemmän. Setissä ohjatessa keskittyy silti ihan samoihin asioihin kuin muulloinkin: näyttelijöiden kanssa työskentelyyn ja kuvaamiseen.
Kunnollisella rahoituksella saa kuitenkin jotain, mitä kengännauhabudjetilla ei. Toimintatrillerissä on paljon stuntteja ja actionia, ne vaativat resursseja näyttääkseen hyvältä.
– Ennen kaikkea rahalla voi ostaa aikaa. Sitä kaikki ohjaajat haluavat.
Trackersin käsikirjoitusta kuvattiin vain muutama sivu päivässä. Suomalaistuotannoissa tahkotaan Kähösen mukaan pahimmillaan jopa 15 sivua päivässä.
– Kun kuvattavaa on vähemmän, voi tehdä pieteetillä, ja keskittyä kohtauksiin. Jos joutuu tekemään kauhean määrän sivuja päivässä, tulee kova kiire. Sen takia monet sarjat näyttävät siltä miltä näyttävät.
Toiselle kaudelle kiitos ei
Trackersista tuli Etelä-Afrikassa valtava hitti. Se sai parhaimmillaan 36 prosentin katsojaosuuden. Saavutus on kova liki 60 miljoonan ihmisen maassa.
Toisesta kaudesta on jo ollut puhetta. Suosiosta huolimatta Jyri Kähönen ei ole ainakaan vielä pakkaamassa matkalaukkujaan.
Työ maailmalla houkuttelee kyllä jatkossakin, mutta yhtä raskasta pestiä Kähönen ei tahdo. Trackersia kuvattiin 12 tuntia päivässä ensin viisi päivää viikossa, sitten kuusi, eikä sekään lopulta riittänyt. Vielä kovemmille pienen lapsen isällä otti seitsemän kuukauden poissaolo kotoa.
Uuden kauden muutaman ensimmäisen jakson hän voisi kuvitella ohjaavansa. Sitten olisi mukava tehdä jotain aivan muuta.
– Nyt olisi kiva tehdä elokuva, koska sen kuvaukset vievät maailmalle vain kuukaudeksi tai kahdeksi.
Olennaista Kähöselle on kuitenkin tarina ja sisältö, ei niinkään muoto. Sitä paitsi televisiotuotannoissa on nykyisin usein paremmat resurssit.
– Ennen saatettiin ajatella, että elokuva on se ykkösjuttu, ja televisiosarjat huonoilla resursseilla kuvattuja lähikuvia puhuvista päistä. Se ei ole enää aikoihin ollut niin. Isot televisiosarjat ovat paljon kunnianhimoisempia kuin keskinkertaiset elokuvat. Ja samoilta ruuduilta ne enimmäkseen katsotaan.
Trackersin ensimmäinen jakso nähdään HBO Nordicilla 6.6.2020.